Pelicans–HIFK, ottelusarjaraportti: HIFK kolmella maalilla kolmanteen ottelusarjavoittoon
HIFK on parantanut peliään ottelusarjan edetessä ja nappasi maanantaina kotiedun itselleen Lahdessa. Ratkaisun toi kokoonpanoon palannut Iikka Kangasniemi. Erikoistilanteissa on torstain isännällä vielä tehtävää. HIFK on vain kerran onnistunut lahtelaiset ylivoimalla yllättämään. Helsinkiläisten peli on myös mennyt paljon fyysisempään suuntaan. Tämä on palvellut punanuttuja hyvin.
Atte Engren nollasi Pelicansin maalintekoyritykset perusvarmoilla torjunnoilla. Hannes Björnisen ylivoimaosuman varmisti miesmassa maalinedustalla. Aivan viimeisillä minuuteilla vastustaja oli hyvin lähellä tasoittaa ottelun, mutta Engren keräsi kotiyleisön kiitokset pelastamalla tilanteen.
HIFK onnistui ensimmäisessä erässä pitämään lahtelaisten hyökkäysvitjan kurissa mallikkaasti. Toisella kaksikymmenminuuttisella fyysinen kamppailu johti nahisteluun. Joukkue myös karvasi korkealta.
Ensimmäisessä erässä HIFK ei saavuttanut kiekkokontrollia, mutta onnistui rakentamaan muutamia hyviä maalintekopaikkoja varsinkin erän loppupuolella pyörityksen aihioista. 1−0-johtomaalin jälkeen HIFK ajautui puolustusasemiin Pelicansin saadessa hengen päälle. Vieraan jäähyjen myötä asetelmat tasoittuivat. Kolmannen erän alussa Sakari Salminen pääsi yllättämään Juho Olkinuoran läpiajosta. Juhani Tyrväinen viimeisteli loppunumerot 3−1.
HIFK onnistui ensimmäisestä erikoistilanteesta toisen erän alussa, kun Teemu Eronen pyssytti pikkumustan kovalla laukauksella Olkinuoran selän taakse. Toinenkin ylivoimaosuma oli lähellä, kun Erik Thorell käytti kiekon tolpassa. Alivoimalla HIFK varjosti aktiivisesti kiekollista vastustajan pelaajaa.
6−0-murskavoiton jälkeen Pelicans on taipunut kilpakumppanilleen kahdesti vähämaalisissa ja tiukoissa kamppailuissa. Joukkue saa nyt revanssin Helsingissä. Siinä missä HIFK on ollut vahva yläkerran paineistamisessa, on Pelicans yllättänyt vaarallisilla vastahyökkäyksillä. Miska Siikonen pääsi maanantaina iskemään alivoimalla.
Juho Olkinuora hiljensi kerta toisensa jälkeen kotiyleisön ottamalla mainioita koppeja ensimmäisessä erässä. Erosen laukaus painui häkkiin ilman näköestettä.
Pelicans-vitja pyrki ennakoimaan vastustajan seuraavan siirron ja pelasi ratkaisevan laukauksen pois pelistä ajamalla mieheen kiinni.
Pelicansin kiekonhallinta ei ollut parhaimmillaan ensimmäisessä erässä ja A-luokan maalipaikat sulivat melkoiseksi sohimiseksi. Erosen 1−0-osuma herätti lahtelaiset ja joukkue sai hallinnoitua kiekkoa hyökkäyspäässä. Jäähyilyn myötä vierasjoukkue ei enää yhtä tehokkaasti päässyt paineistamaan.
Pelicansin ensimmäinen ylivoima ei meinannut millään ottaa tuulta purjeisiin. Viimeisessä erässä Atte Engren hölmöili kotijoukkueelle jäähyn pelin viivyttämisestä, mutta kultaakin kalliimpi kavennusmahdollisuus meni haaskeelle. Ainoa osuma nähtiin Björnisen toimesta ylivoimalla. Pelicans pyrki alivoimalla tukkimaan siniviivan nelikkona ja motittamaan kiekollisen pelaajan.
HIFK:n päävalmentaja Jarno Pikkarainen katsoo, että keskiviikkoillan ottelussa kärsivällisyys palkittiin.
− Tämä ei ollut sellainen stabiili peli kuin pari edellistä, mutta vaikeat vaiheet pystyttiin kestämään.
Pikkarainen näkee puolustuspelaamisen HIFK:n tämänhetkisenä vahvuutena.
− Asennoituminen puolustamiseen oli erinomaista. Vähän tehokkuutta tarvittaisiin hyökkäyspelaamiseen lisää, se helpottaisi kokonaisvaltaista tekemistä.
» Lähetä palautetta toimitukselle
Ottelusarjan muut raportit
Pelicans–HIFK, ottelusarjaraportti: HIFK hyppäsi kuskin paikalle vakuuttavan vierasvoiton myötä − Kangasniemi ratkaisi trillerin jatkoerässä
Pelicans
Vakuuttavan runkosarjan pelannut Pelicans aloitti pudotuspelit hurjalla 6−0-voitolla vastustajastaan HIFK:sta. Toisessa osaottelussa helsinkiläiset oikaisivat rivinsä ja ottivat kotikentällään sarjan kannalta tärkeän 3−2-voiton.
Varsinkin kotonaan kauden mittaan vakuuttanut pelikaaniparvi epäonnistui edeltävässä ottelussa ylivoimalla, minkä lisäksi lahtelaiset joutuivat ajoittain vaikeuksiin vastustajan karvauspelaamisen kanssa. Sarjan toisessa kotiottelussaan Pelicans hamuaa jälleen kuskin paikalle sarjassa.
Pelicansin luottovahti Jussi Olkinuora pelasi myös tämän ottelun kotijoukkueen maalilla. Ottelun ensimmäisessä erässä maalivahti vaikutti epävarmalta pyrkiessään pelaamaan mailalla. Näiden virheiden myötä HIFK sai muutaman yllättävän maalipaikan.
Ottelun varttuessa Olkinuora nousi kentän hahmoksi ottamalla lukuisia näyttäviä torjuntoja, joiden mukaan mahtui kaksi erinomaista tuplatorjuntaa. Pelicansin paras pelaaja löytyi tänään tolppien välistä.
Ottelun alussa kotijoukkue oli ajoittain suurissakin vaikeuksia HIFK:n saatua pidettyä painetta kotijoukkueen puolustusalueella. Näistä peleistä syntyi lukuisia maalipaikkoja puolustuksen pyörittyä aavistuksen hölmistyneinä kiekon liikuttua maalin takana ja kulmissa.
Kotijoukkueen pelaamista leimasi kummalliset kiekonmenetykset ja harhasyötöt, minkä lisäksi HIFK pääsi luvattoman monesti ylivoimahyökkäykseen hakemalla pitkän syötön Pelicansin puolustuslinjan taakse.
Pelicansin pelaaminen ottelun ensimmäisessä erässä havaittiin poikkeuksellinen ilmiö: joukkue näytti kotikentällään vastustajaansa hitaammalta, eikä pelikaanien keskialueen ylittäminen vaikuttanut onnistuvan tavalla tai toisella.
Ottelun alun käännekohtana voidaan nähdä HIFK:n hylätty maali ensimmäisessä erässä. Maalia tarkasteltiin hyvän tovin verran, minkä aikana Pelicans ryhdistäytyi silmin nähden. Syötöt alkoivat osua kohteisiinsa ja hyökkäysten vauhti kasvoi merkittävästi. Piristyminen ei siltikään kestänyt koko ottelun ajan, vaan myöhemmin ottelussa lahtelaiset taantuivat hieman värittömämpään hyökkäyspeliin.
Yleisesti ottaen kotijoukkueen hyökkäykset jäivät usein joko tehottomiksi tai satunnaisiksi. Maalin eteen Pelicansilla ei tällä kertaa ollut juurikaan asiaa.
Pelicansin ylivoimapeli toisessa erässä oli hermostunutta ja huolimatonta, eikä joukkueen onnistunut saada edes välttävää pakkopeliä käyntiin hyökkäysalueella. Runkosarjassa säihkynyt ylivoimapeli pysyi siis jälleen pimennossa.
Alivoimastaan Pelicans sen sijaan suoriutui papukaijamerkin arvoisesti. Vieraat saivat luotua maalipaikkoja, mutta varsinaista paniikkia saati heiluvia maaliverkkoja ei siltikään nähty Olkinuoran maalin lähettyvillä. Pelicans teki maalinsa alivoimalla vieraiden huolimattoman oman alueen kiekonhallinnan seurauksena.
Alivoima petti lopulta kriittisellä hetkellä jatkoerässä HIFK:n tehtyä voittomaalin kimmonneesta kiekosta.
HIFK
Helsinkiläisten alku tämän kevään pudotuspeleissä oli murheellinen, mutta kotonaan punanutut osoittivat olevansa täysin rinnoin kilpailemassa paikasta välierissä.
Kotivoiton peruspalikoina toimi Atte Engrenin parantuneet otteet veräjän suulla, onnistunut alivoimapelaaminen sekä aktiivinen peli-ilme, jota ei hetkauttanut edes Tommi Santalan saama viiden ottelun pelikielto saati nuoren huippulupaus Anton Lundellin saama ulosajo. Nuori hyökkääjä oli kuitenkin kokoonpanossa maanantai-illan ottelussa
Atte Engrenin suoritusvarmuuden kohentuminen kielii siitä, että kokeneen maalivahdin päätä ei vanne liikoja kiristä. Illan ottelussa Engren oli maalivahdeista vähemmin työllistetty. Hän esiintyi mallikkaasti vaikuttaen rauhalliselta läpi ottelun.
Helsinkiläiset pelasivat pääosin kypsän ottelun, jossa se oli jatkuvasti valmis vastaanottamaan lahtelaisten hyökkäyksiä. Joukkueen onnistui tyrehdyttämään kotijoukkueen nopeat hyökkäykset kiekottomalla pelillään, mikä auttoi heitä merkittävästi kontrolloimaan ottelun kulkua.
HIFK tuli peliin erinomaisella otteella saaden luotua monta pitkää hyökkäystä, joista myös syntyi maalipaikkoja. Vieraiden näkyvimmän ja vaarallisimman hyökkäysvitjan muodosti Erik Thorell – Juhani Tyrväinen – Joonas Rask. Thorell voitti ensimmäisessä erässä kiekon kulmasta juuri kotijoukkueen käännyttyä hyökkäyssuuntaan, minkä myötä Rask pääsi kaikessa rauhassa veivaamaan kiekon maaliin.
Vieraat olivat iskeä ensimmäisessä erässä toisenkin maalin joukkueen puolustajan Teemu Erosen tehtyä harvinaislaatuisen nousu maalille. Pelicansin puolustus ei pysynyt tässä mukana, mutta Iikka Kangasniemen tekemä maali hylättiin lopulta maalivahdin estämisen takia. Kangasniemi esiintyi paluuottellussaan vakuuttavasti tuoden HIFK:n hyökkäyspelaamiseen oman pikantin lisämausteensa viimeistellen lopulta ottelun voittomaalin jatkoerässä.
HIFK oli joukkueista tuottavampi hyökkäyspäässä, jossa se sai merkittävästi enemmän maalipaikkoja ja laukauksia ykkössektorista verrattuna kotijoukkueeseen. Suurilukuisen voiton esteenä oli lopulta joukkueen tehoton viimeistely sekä erinomaiseen vireeseen päässyt Olkinuora.
HIFK sai ottelussa muutaman mahdollisuuden ottaa ottelusta väkevä ote, mutta ylivoima ei tässäkään ottelussa tuottanut tulosta ennen jatkoerän ylivoimaa. Vaikka joukkue saikin luotua maalipaikkoja, niin tulostaululle pääsi ensiksi alivoimalla pelannut Pelicans.
HIFK ratkaisi ottelun jatkoerässä ylivoimalla lahtelaisille kovin tutun Kangasniemen iskettyä kiekon vastustamattomasti nuottaan.
HIFK sai ylivoimapeliinsä tehokkuutta kriittisellä hetkellä ylivoimalla ja nappasi itselleen ansaitun vierasvoiton.
Pelicans-HIFK, ottelusarjaraportti: Virheistä oppinut HIFK tasoitti ottelusarjan
HIFK
HIFK sortui jäähyilyyn torstaina. Pelicans pääsi ylivoimalla rokottamaan kilpakumppaniaan kahdesti. Tommi Santala uupuu lauantaina joukkueen kokoonpanosta hölmöiltyään itselleen viiden ottelun pelikiellon sarja-avauksessa.
Atte Engren pelasi perusvarman ottelun. Pelicansin avausmaalia edesauttoi se, että tilanteessa maalivahti hukkasi täysin kiekon, jonka luuli ilmeisesti olevan varusteissaan. Jesse Saarisen 2-2-tasoitus syntyi "vanhanaikaisella".
HIFK taklasi ja ajoi kovaa vastustaan kiinni. Fyysisyys oli kotijoukkueen valttikortti lauantai-iltana.
IFK tuli ottelun alkuun pirteästi. Mojovat taklaukset ja sujuva kiekonliikuttelu hyökkäyspäässä mahdollistivat monta maukasta maalintekopaikkaa. Toisessa erässä IFK haki vimmatusti tasoitusta. Joonas Rask tasoitti numerot 1-1, kun hyökkääjä pääsi ajamaan maalille ohi Pelicansin puolustuksen. Voittomaalin mahdollisti maalinedustalle luotu tilanne.
HIFK loi hyviä pyörityksenaihioita ylivoimalla ensimmäisessä erässä. Tulosta ei kuitenkaan tullut. Alivoimanelikko testattiin ensimmäisen kerran, kun Anton Lundelille tuomittiin pelirangaistus huitomisesta ja joukkue joutui pelaamaan viisi minuuttia alivoimalla. Pelicans kävi lähellä, mutta ylivoimalla ei juhlittu.
Pelicans
Pelicans oli tyly isäntä stadilaisille torstain ottelussa Lahdessa. 6-0-lopputulos kertoi selvää kieltä. Lahtelaiset olivat lähes joka osa-alueella askeleen vastustajaa edellä. Oliwer Kaski osui kahdesti ja Juha-Matti Aaltonen alusti kaksi joukkueensa maalia.
Juho Olkinuora oli mies paikallaan IFK-viisikon luodessa painetta. Helsinkiläisten 2-1-johtomaali syntyi erikoisella tavalla. Kiekko nousi ylärimasta ilmoihin ja tipahti Olkinuoran selän taakse.
Pelicansin puolustus rehki hiki hatussa töitä IFK:n paineistaessa hyökkäysaluetta. Onnikin oli välillä vieraan puolella. Isäntien ajaminen laitoihin mahdollisti kiekonriistoja.
Lahtelaiset eivät ensimmäisen erän aikana saavuttaneet kiekkokontrollia erikoistilannetta lukuun ottamatta. Pelicans onnistui luomaan tilanteita vastahyökkäysten kautta ja iskikin ensin. Toisen erän tullen Pelicans pääsi paremmin peliin mukaan, mutta ei saanut pakkopeliä käyntiin tehokkaasti.
Pelicans pyrki tukkimaan siniviivan alivoimalla koko nelikon voimin ja käytti tehokkaasti purkupaikat. Jesse Mankinen pääsi kokeilemaan rangaistuslaukausta, mutta yrityksestä uupui puhti.
Pelicans-HIFK, ottelusarjaraportti: Lahtelaisten huima kotipelien liito jatkuu yhä, HIFK:lle karu selkäsauna
Pelicans
Pelicans oli kevään ensimmäisessä pudotuspelissä ennakkoon vahvoilla runkosarjakohtaamisten perusteella. Joukkue oli antanut jokaisessa HIFK-mittelössä helsinkiläisille nokkaan.
Lisäksi lintuparvi jäi yhdeksässä viimeisessä runkosarjan ottelussa vain kerran pisteittä. Hyökkäysvoittoinen peli oli uomissaan talvella ja niin oli ennen pudotuspelejäkin.
Jussi Olkinuora oli maalillaan läpi illan betonia. Ei kiekon pudottamisia eteen, ei nyt uhkarohkeaa pelaamista mailalla, eikä muutenkaan mitään ylimääräistä kohellusta lukuun ottamatta päätöserän muutamia sooloiluita mailan kanssa.
Mikko Kousan taklausten vastaanottotaito sekä jäätävyys ja idioottivarma luutiminen omissa on nostettava tapetille. Tuntui, kuin yhteensä 60 pudotuspeliottelua pelanneen pakin varmuus olisi tarttunut muihinkin pelikaaneihin. HIFK ei tahtonut päästä parhaille paikoille millään.
HIFK-taustansa takia, ironista kyllä, puolivälieräsarjalle alkutahdit löi Juhamatti Aaltonen. Pudotuspelien avauksessa tehot 0+3 kerännyt hyökkääjä kunnostautui isäntien kahden ensimmäisen maalin ykkössyöttäjänä, ja ensimmäinen osuma syntyi hyökkääjän hankkiman ylivoiman aikana. Nähtiinpä taituri myös välillä alimpana pelaajana Pelicansin omalla puolustusalueella.
Aaltosen panos oli kuin koko kotijoukkueen hyökkääminen pienoiskoossa. Nokkelaa ja nöyrää.
Pelicans oli tarpeeksi terävä, mutta eniten mieleen jäi päätöserän koomailu ylivoimilla Oliwer Kasken kahdesta ylivoimahäkistä huolimatta.
Liekö joukkue jättänyt jotain varastoon, kun suurempia haluja ei näyttänyt olevan. Pitää muistaa, että taulussa oli 4−0-numerot ennen Kasken maalia.
HIFK
Runkosarjan kutosen osalta aika ennen pudotuspelejä loi kasan kysymysmerkkejä. Se hävisi runkosarjan viimeisissä koitoksissaan Pelicansille ja parille muulle kärkipään poppoolle, eli HPK:lle ja Tapparalle. Kolme tappiota viikkoon kärkijoukkueita vastaan on iso ja mietintää aiheuttava otanta.
Kiekon torjuminen suoraan eteen Pelicansin 4−0-maalissa oli ottelulle vihoviimeinen niitti. Atte Engren ei ollut huono, mutta ei hän parhaimpaan pystynyt. Isäntien maaleista kaikki tulivat otollisimmalta mahdolliselta tekosektorilta, joten maalivahti jäi turhan usein liian yksin.
HIFK ei saanut pidettyä isäntiä kurissa parhailla tekosektoreilla Engrenin naaman edessä. Eihän iltapuhde silloin ole onnistunut. Neljä ensimmäistä maalia omiin b-pisteiden ja veskarin välistä on liikaa.
Toisaalta kotijoukkue ei onnistunut luomaan tavaramerkkiään, pitkiä hyökkäyspään paineita. Siitä vieraille erityismaininta.
HIFK:n alku oli todella lupaavan oloinen. Joukkue pisti Pelicansin juoksemaan omissa paiskomalla kiekkoa isäntien puolustusalueelle ja painamalla itse perään. Tämä ei kuitenkaan johtanut maaleihin - eivätkä kyllä johtaneet muutkaan paikat. HIFK sai pikkumustan parhaimillaan vain rimoihin.
Helsinkiläiset saivat väkevän alun lisäksi otetta ajoittain myös toisessa erässä, mutta Olkinuora oli jäätävä. HIFK:llä oli aihoita maalipaikkoihin, mutta parhaalle tekosektorille pääseminen tuotti tuskaa.
Ei mitään järisyttävää suuntaan tai toiseen. HIFK piti runkosarjan parhaan ylivoiman kyllä hyvin kurissa, mutta vastaavasti se ei pystynyt omilla ylivoimillaan nousemaan peliin mukaan.
Pelicansin viides ja kuudes osuma tulivat lopussa ylivoimilla, mutta niistä ei ehkä kannata vetää liian suuria johtopäätöksiä. Ottelu oli ratkennut jo aiemmin.
Helsinkiläiset saivat Pelicansin nelikon liikkumaan, mutta ei rikki missään vaiheessa.
Pelicansin kotihallin äänentoisto temppuili toisessa erässä. Pelikatkomusiikkia ei kantautunut yleisön korville periodin loppupuolella. Kuuluttaja Ili Varmavuo otti tilanteen haltuun tyylikkäästi kehottaen yleisöä laulamaan.
Erikoista oli sekin, että Pelicansin tehopakki Kaski viiletti päätöserässä hyökkääjänä.
Kuuman ottelun lopussa nähtiin ikävä tilanne. Tommi Santala lensi 12 sekuntia ennen loppua suihkuun kolattuaan Kousan kylmäksi 5−0-tilanteessa. Sen jälkeen Kaski tylytti HIFK:tä latomalla tauluun 6−0-luvut.
HIFK aloitti räväkästi, mutta joutui antautumaan heti alussa suhteellisen halvasti. Kyle Quinceyn typerä jäähy kostautui ja siivitti 1−0-isännät johtoon. Takaisku oli raskas hyvin aloittaneelle vieraslaumalle.
Miska Siikonen runnoi pikkumustan toisen erän alussa maaliin väkisin muuttaen tilanteen jo 3−0:aan. HIFK haastoi videoiden jälkeen hyväksytyn osuman - turhaan. Tuntui, että tämän jälkeen vieraiden korttitalo murtui.
Ne kliseiset pienet asiat kääntyivät vieraita vastaan ratkaisevan isosti.