Jatkoaika tavoitti Pelicansin urheilujohtaja Janne Laukkasen sekä JuniorPelicansin toiminnanjohtaja Ari Suomalaisen kommentoimaan, mikä lahtelaisessa kiekkoarjessa muuttui viiden vuoden takaisen strategiamuutoksen myötä ja millä JuniorPelicans erottui eurooppalaisten jääkiekkoseurojen kattojärjestön E.H.C. Alliancen gaalassa.
Pelicansista ponnistaneiden määrä maajoukkueiden mukana on ollut nousussa, minkä lisäksi Pelicansista ponnistaneet pelaajat ovat haalineet aiempaa enemmän NHL-varauksia sekä -sopimuksia. Ja lisää näyttäisi olevan tulossa. Nuoret pelaajat ovat myös ensi kaudella joukkueessa isossa roolissa, mikä tarjoaa usealle pelaajalle jälleen mahdollisuuden seuraavan askeleen ottamiselle.
Yhteistyön tiivistyminen
Liiga-joukkueesta ja A-junioreista vastaava Pelicans sekä alemmista ikäryhmistä vastaava JuniorPelicans lähtivät viisi vuotta sitten muuttamaan toimintatapojaan ja ohjaamaan lahtelaista jääkiekkolaivaa kohti parempaa suuntaa. Pelicansin urheilujohtaja Laukkanen avaa niitä asioita, mitkä suunnanmuutosta konkreettisesti edelsi.
− Siinä on junioripuolen kanssa tehty se yhteistyö, kartoitustyö, ja sitten tietysti OY:n puolelta taloudellinen satsaus niihin ruutuihin mitä kaikkea nähtiin ja koettiin silloin tärkeäksi tulevaisuuden kannalta.
Käytännössä se tarkoittaa Laukkasen mukaan sitä, että asiat kaukalossa ja sen ulkopuolella tehdään yksinkertaisemmin, mutta huolellisemmin.
− Tärkeimmät asiat eli esimerkiksi luistelun ja harjoittelumäärän lisääminen ja yksinkertaistaminen oli varmaan ne sellaiset avainasiat siinä. Koettiin että tiettyihin asioihin tiettyyn ikäryhmään pitää saada se vaatimustaso ja siinä olemme onnistuneet.
Jääntason toiminta ei Laukkasen mukaan ollut aina aivan A-luokkaa, mihin hän näkee isona syynä yksinkertaisesti silloisten resurssien puutteet.
− Me varmaankin teimme vähän kaikkea, mutta mihinkään me emme silloin oikeasti panostaneet. Veikkaan että se yksi iso syy silloin oli se, että niihin asioihin ei pystytty panostamaan resursseja tarpeeksi. Nyt kun tämä muutos tapahtui silloin, että koetaan se, että päijäthämäläisyys ja päijäthämäläiset jääkiekkoilijat ovat tärkeitä, niin meidän pitää pystyä myös resursseja sinne laittamaan, jotta me saadaan sitä asiaa vietyä eteenpäin.
− Saatiin hommattua sellaisia ihmisiä sinne töihin, jotka osasivat asiansa. Se on aika monen jutun yhteinen summa, että mitkä on natsannut, Laukkanen jatkaa.
Nyt Lahdessa pyritään Suomalaisen mukaan luomaan yhteistä peli-identiteettiä aina nuorimmasta ikäryhmästä Liiga-joukkueeseen asti, jolloin eri ikäryhmien valmentajien välinen yhteistyö astuu esiin.
− Meillä on urheilun johtoryhmä mikä sitten linjaa asioita ja käytännössä se näkyy niin että meillä on valmentajakoulutuksissa – ne puhuvat tällaisista yhteisökoulutuksista – niin siellä on meidän junnujen nuorimmasta ikäluokasta U9:stä Liigaan asti valmentajat ja siellä käydään sitten yhteisiä asioita, että miten halutaan jääkiekkoa pelattavan ja miten halutaan seuratoimintaa toteuttaa.
Ei pelkkää ammattilaisuuden tavoittelua
Kysyttäessä syistä, joiden vuoksi juuri JuniorPelicans rahasumman pokkasi, Suomalainen nostaa esiin juniorit, jotka eivät ehkä edes pyri tienaamaan elantoaan jääkiekon pelaamisella, ja heidän kanssaan toimimisen.
− Tässä palkinnossa selkeästi haluttiin tuoda esiin sellaista pelaajan pitkäjänteistä kehittämistä ja myös se, että huomioidaan myös kaikki ne juniorit, jotka eivät välttämättä tavoittele sitä ammattilaisuutta tai heistä ei tule ammattilaisia.
10 000 euron arvoinen palkintoshekki aiotaan Suomalaisen mukaan kohdentaa valmentajien kouluttamiseen.
− Erotuimme sillä, että pyrimme pitämään näitä nuoria pelaajia seuratoiminnassa, kouluttamaan heitä jo pelaajauran aikana valmennushommiin ja tuomarihommiin. Etenkin kun he lopettavat, että saataisiin pidettyä heitä tämän lajin parissa. Kyllä me sinne nuorten valmentajien koulutukseen toi raha korvamerkitään ihan selkeästi.
Junioriurheilun kustannuksista puhuttaessa molemmat alleviivaavat sitä, että vaikka harrastuskustannukset ovat yleisesti nousseet, niin jääkiekko ei ole erityisen kallis harrastus verrattuna muihin lajeihin, etenkään alkuvaiheessa.
− Itse asiassa jääkiekko ei ole mikään kallis laji aloittaa harrastusta, että siinä on ehkä vähän väärä mielikuva yleisesti olemassa. Mutta sitten totta kai, kun aletaan puhumaan kilpaurheiluun tähtäävästä 15-vuotiaasta ja ylöspäin, niin totta kai silloin kustannukset nousevat. Mutta me olemme kilpailukykyisiä siinä niin jääkiekkoseurojen kuin myös muiden lajien kesken, Suomalainen taustoittaa.
Tästä huolimatta urheilujohtaja Laukkanen nostaa myös esiin huolen yleisen maailmantilanteen vaikutuksista nuorten harrastamiseen.
− Kyllä se vähän huolestuttaa tämä maailmantilanne tällä hetkellä siinä mielessä, että mistä aina ensimmäiseksi ruvetaan tinkimään, niin ei saisi ainakaan tästä nuorten harrastamisesta. Niitä pitäisi pystyä mahdollisuuksien mukaan tukea lisää ja yritetään koko ajan niitä väyliä selvittää, että mitkä ne mahdollisuudet olisivat.