Ilves-hyökkääjä Helen Puputti neppasi ennen HPK-vierasottelun puolta väliä kiekon yläkulmaan ohi hämeenlinnalaisten alankomaalaisvahti Eline Gabrielen. Osuma siivitti tamperelaiset lopulta 2−0-voittoon.
− Kyllä näitä on aamujäillä harjoiteltu, Onneksi on selkärankaan mennyt sen verran, Puputti naulasi matsin jälkeen viitaten maaliinsa.
HPK-leirissä tunnelma oli arvatenkin hieman totisempi, mutta Ines Lukkarila ei silti synkistellyt. Hän tunnusti tosiasiat.
− Jäi meillä viimeistelystä kiinni. Ei voi sanoa, että yritimme liikaa, mutta olisi pitänyt malttaa paremmin. Meni vähän hosumiseksi, Lukkarila virkkoi.
HPK hallitsi kenttätapahtumia läpi ottelun, mutta paikoin ilmiömäisen maalivahtipelin turvin vieraat hakivat pisteet Hämeenlinnasta.
Sivula jälleen vastustajien kiusana
Ilveksen maalia vartioi pitkään HPK:ta edustanut Salla Sivula. Hän on monelle oranssipaidalle tuttu hahmo.
− En itse tullut liikaa ajatelleeksi, vaikka tiesin, että siellä on kova veskari. Voi hänellekin sattua huono päivä, Lukkarila puntaroi.
Ottelu olisi voinut kääntyä periaatteessa kummalle vain, mutta juuri Sivulan otteet nousivat ratkaisun avaimeksi. Ilves-veskari pelasi jo kauden toisen nollapelinsä.
− Meillä oli omat hetkemme, samoin vastustajalla. Onneksi saimme sen yhden maalin, ja toisen vielä loppuun. Täytyy kiitokset antaa Sivulalle, että otti taas aika hyviä koppeja meille. Olemme kyllä harjoitelleet myös paljon puolustuspelaamista, että toivottavasti sekin näkyy tuolla kentällä. Emme panikoidu, vaikka joudumme puolustamaankin, Ilves-sankaritar Puputti tuumi.
− On se tosi iso juttu, että teemme sitkeästi töitä ja olemme tunteella mukana. Kaikki yrittävät loppuun asti ja meillä on joukkueessa hyvä fiilis. Kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen, niin niitä töitäkin jaksaa tehdä paremmin, voittomaalin tekijä jatkoi.
Pelin kehittämistä
Siinä, missä tupsukorvien pelin jänne pysyi kasassa, ei HPK pystynyt painamaan päälle koko 60 minuutin ajan, vaikka se hallitsevampi osapuoli kautta linjan olikin.
− Tänään ensimmäinen ja kolmas erä olivat tosi hyviä ja pelasimme haluamallamme tasolla. Toinen erä oli vähän notkahdus, emmekä saaneet laukauksia. Annoimme vähän kaverille anteeksi. Ei voi sanoa, että siihen kaaduimme, mutta notkahdimme, hämeenlinnalaisten kärkihyökkääjä Lukkarila analysoi.
Lukkarila palasi HPK-paitaan kahden TPS:ssä vietetyn kauden jälkeen.
− On ollut helppo sopeutua tänne ja on ollut kiva tulla takaisin. Kehityin varmasti Turussa. Ennen sitä oli täällä kaksi hankalaa loukkaantumisten sävyttämää kautta, niin TPS:ssä pääsi pitkästä aikaa pelaamaan ja sehän kehittää. Nyt pääsen myös täällä tositoimiin ja olen kuin uudempi malli itsestäni, rovaniemeläislähtöinen Lukkarila sanaili lopuksi.