Muun muassa Lukon mentaalivalmentajana toimiva Katja Pasanen kuvailee mentaalivalmennusta yhtenä valmennuksen osana.
– Mentaalivalmennus on systemaattista ja tavoitteellista suorituskyvyn kehittämistä. Urheilijan näkökulmasta se voi tarkoittaa esimerkiksi itseluottamuksen vahvistamista, tavoitteiden asettamista tai vahvuuksien työstämistä.
– Lisäksi mentaalivalmennus tarjoaa työkaluja urheilijan hyvinvoinnin tukemiseen tai muuttuvissa tilanteissa, kuten loukkaantumisen, uran päättymisen tai muiden haasteiden keskellä. Tällöin voidaan auttaa urheilijaa palaamaan takaisin loukkaantumisen jälkeen tai valmistautumaan uran jälkeiseen elämään. Yksilön lisäksi mentaalivalmennus voi tukea koko joukkueen toimintaa, kuten ryhmädynamiikan kehittämistä ja ilmapiirin vahvistamista, jotta sekä yksilöt että joukkue voivat toimia mahdollisimman hyvin yhdessä.
Vaikka tyypillisesti mentaalivalmennusta lähestytään pelaajien näkökulmasta, siitä hyötyvät myös esimerkiksi valmentajat.
– Mentaalivalmennus ei ole pelkästään urheilijalle, vaan myös ihan samalla tavalla valmentajille. Kaikki kokevat samalla tavalla epävarmuutta, jännitystä tai itseluottamusta urheilussa, sen ulkopuolella ja uran jälkeen riippumatta roolista. Mentaalivalmennuksessa opittuja taitoja voi soveltaa myös urheilun ulkopuolella esimerkiksi opinnoissa ja työelämässä.
Pasasen mukaan joukkueen tarpeista riippuen pelaajia voidaan valmentaa yksilöinä tai ryhmänä.
Myös joukkuelaji koostuu yksilöistä
– Myös joukkuelaji koostuu yksilöistä. Työskentelen heidän kanssaan, vahvistamme henkilökohtaisia vahvuuksia ja tarjoan työkaluja heidän tarpeidensa mukaan. Ryhmän tasolla voimme keskittyä joukkueen toimintaan, kuten ryhmädynamiikan kehittämiseen tai valmennustiimin yhteistyön vahvistamiseen. Jokaiselle joukkueelle ja ympäristölle suunnitellaan heidän tarpeisiinsa sopiva kokonaisuus, joka tukee yksilöiden ja ryhmän tavoitteita.
Jääkiekossa ja ammattilaisuudessa omat puolensa
Jääkiekkoon liittyy monia piirteitä, joita kaikissa lajeissa ei ole. Yksi näistä on joukkueurheilulle tyypillinen tapa tukea muita.
– Esimerkiksi golfissa yksilön oma sisäinen prosessi mentaalivalmennuksen eri näkökulmien kautta korostuu. Joukkueessa painopiste on enemmän siinä, miten yksilöt toimivat ryhmässä ja suoriutuvat yhdessä kohti yhteistä tavoitetta. Jokaisella urheilulajilla on omat painopisteensä, jotka tulee huomioida, mutta mentaalivalmennuksessa on myös paljon universaaleja tekijöitä. Lisäksi lajikulttuurissa voi olla eroja sen suhteen, kuinka mentaalivalmennuksen tietoa on totuttu hyödyntämään.
– Yksilölajeissa urheilija saattaa olla yksin omien ajatustensa kanssa, mikä voi tehdä henkisestä työstä välillä haastavampaa. Joukkueurheilussa taas ryhmä vie helpommin mukaansa – tunne tarttuu, ja joukkue voi auttaa yksilöä selviämään vaikeista hetkistä eteenpäin. Joukkueessa on kuitenkin huomioitava koko ryhmän kokonaisuus ja sen dynamiikka. Yhteiset hetket ja kokemukset, niin urheilutapahtumassa kuin sen ympärillä, ovat ratkaisevia joukkueen toiminnan ja menestyksen kannalta.
Arvatenkin myös ammattilaisuus tuo omia paineitaan, ja se näkyy myös mentaalivalmennuksessa.
– Ammattilaisuudessa urheilijaan kohdistuu odotuksia niin itsensä kuin ympäristön kautta. Siihen liittyy paineita ja vastuita, jotka kasvavat urheilun ammattimaisessa ympäristössä. Harrastaminen puolestaan lähtee usein siitä, että se on kivaa ja tuo iloa. Molemmat ovat henkisesti tärkeitä, mutta ammattilaisuus tuo mukanaan elementtejä, jotka voivat lisätä paineita ja kuormitusta.
harvoin kuulemme konserttien yleisössä kommentteja siitä, miten joku laulaisi tai näyttelisi paremmin
Ammattiurheilijat altistavat itsensä myös ulkopuolelta tulevan paineen alaiseksi. Ulkopuolelta tuleva arvostelu on etenkin huonoilla hetkillä yleistä.
– Suomalaisessa urheilukulttuurissa yleisö ja ympäristö ovat vahvasti mukana urheilun seuraamisessa ja siihen liittyvässä keskustelussa. Intohimo ja tunneside urheiluun ovat ainutlaatuisia, ja harvinaisiakin yleisesti taiteen kentällä – harvoin kuulemme konserttien yleisössä kommentteja siitä, miten joku laulaisi tai näyttelisi paremmin. Sosiaalinen arvostelu ja huomio syntyy yleisön tunnesiteestä ja intohimosta, mikä saattaa lisätä paineita.
Yksi tärkeä seikka on myös se, että urheilu on monella oikeasti ammatti. Silloin urheilussa on kiinni paljon.
– Ammattilaisuuden ja harrastamisen ero ei ole pelkästään suorituskyvyn tasossa tai tekemisen laadussa. Ammattilaisuus on usein urheilijan koko elämä – työ, intohimo ja pitkäaikainen haave. Se sitoo yhteen taloudellisen tilanteen, arjen ja joskus myös perheen elämän. Ammattilaisuuteen liittyy usein enemmän muuttuvia tekijöitä kuin harrastamiseen: esimerkiksi paikkakunnan vaihto voi muuttaa koko elämän hetkessä. Haastavilla hetkillä tämä kokonaisuus korostuu, ja huoli tulevaisuudesta voi näkyä myös tekemisessä.
Aseenteet ovat muuttumassa
Mentaalivalmennukseen on aikaisemmin liittynyt paljon asenteita. Kuitenkin Pasasen mukaan asenteet ovat muuttunut vuosien saatossa paljon.
– Tietoisuuden lisääntyminen on tuonut mukanaan ymmärrystä siitä, että mentaalivalmennus ei ole irrallinen osa-alue, vaan olennainen osa urheilun kokonaisuutta. Jääkiekossa fysiikka- ja maalivahtivalmennus ovat aiemmin vakiintuneet samalla tavalla – ne olivat aluksi osa-alueita, joiden ajateltiin kuuluvan päävalmentajan vastuulle. Nyt ymmärretään, että erilaiset osaajat voivat tuoda lisäarvoa, jolloin päävalmentajan ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Hän voi keskittyä tiimin johtamiseen ja hyödyntää monipuolisen ja osaavan tiimin asiantuntemusta.
– Asenteet ovat muuttuneet paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja mentaalivalmennuksesta puhutaan nyt avoimemmin. Yhä useammat huomaavat mentaalivalmennuksen hyödyt, ja nuoret urheilijat ovat jo tottuneet puhumaan henkisestä hyvinvoinnista ja suorituskyvystä eri tavalla. Kansainvälisistä esimerkeistä ja tutkimustuloksista nähdään, että mentaalivalmennusta on hyödynnetty menestyksekkäästi, mikä lisää kiinnostusta. On odotettavissa, että mentaalivalmennuksen rooli vakiintuu entisestään, ja se nähdään yhtä tärkeänä kuin muut valmennuksen osa-alueet.
Vaikka mentaalivalmennus tarjoaa kiistatta tärkeää tukea urheilun parissa työskenteleville, harva seura tekee sitä systemaattisesti. Liigassa vain kahdella joukkueella on virallinen mentaalivalmentaja. Pasasen mukaan mentaalivalmentajien vähyydelle on useita syitä.
– Mentaalivalmennus on suhteellisen uusi asia suomalaisessa jääkiekkokulttuurissa ja siinä olemme kehittymässä kohti seuraavaa askelta. Pikkuhiljaa on alettu huomata, ettei mentaalivalmennus ole ekstraa tai ylellisyyttä, vaan olennainen osa toimintaa. Se voidaan nähdä investointina tulokseen, ilmapiiriin ja hyvinvointiin.
– Mentaalivalmentajien vähyys kertoo siitä, että tämä osa-alue hakee vielä paikkaansa. Konkretian puute voi myös olla yksi este: mentaalivalmennuksen vaikutuksia, kuten itseluottamuksen tai paineensiedon kehitystä, ei voi aina mitata tai havaita samalla tavalla kuin esimerkiksi luistelutekniikkaa tai syöttötarkkuutta. Silti nämä henkiset taidot kasvavat systemaattisen harjoittelun myötä ja vaikuttavat ratkaisevasti suoritustunteeseen ja onnistumiseen paineen alla.
Kenellä on vastuu?
Vaikka seurat eivät tarjoa mentaalivalmennusta, pelaajat voivat hakeutua valmennukseen itsenäisesti. Seuran tarjoamana valmennus olisi kuitenkin pelaajille luonnollisempaa.
– Olisi tärkeää, että useammat seurat tarjoaisivat mentaalivalmennusta, jolloin siitä tulisi helpommin osa pelaajien ja valmentajien normaalia arkea. Kun mentaalivalmennus on integroitu päivittäiseen toimintaan, voidaan yhdessä rakentaa haluttua ilmapiiriä ja kulttuuria, ei vain joukkueen vaan myös koko seuran tasolla. Mentaalivalmennus ei ole pelkästään urheilijoiden vastuulla, vaan sen tulisi olla osa seuran ja valmennuksen yhteistä tapaa toimia kohti yhteisiä tavoitteita.
– Tietoa mentaalivalmennuksen vaikutuksista on paljon, mutta sen vieminen käytäntöön voi olla haaste – aivan kuten moni muukin tieto, kuten terveellisen syömisen tai liikunnan merkitys. Usein näitä asioita aletaan hyödyntää vasta, kun hetki tuntuu oikealta, mutta mitä aiemmin mentaalivalmennus integroituu osaksi arkea, sitä suuremmat hyödyt se tuo koko joukkueelle.
urheilijat ovat olleet edelläkävijöitä, ja valmennus, seura sekä lajiliitto kulkevat muutokseen mukaan
Pasanen korostaa, ettei vastuu tosiaan ole vain yksittäisillä urheilijoilla vaan laajemmin koko seuralla ja myös lajiliitto voisi tukea mentaalivalmennusta vahvemmin.
– Koen, että tässä asiassa on menty eteenpäin. Kun muutetaan tapaa toimia, siihen menee aikaa ja tarvitaan ymmärrystä, tietoa ja tahtotilaa – riippumatta asiasta. Tässä asiassa urheilijat ovat olleet edelläkävijöitä, ja valmennus, seura sekä lajiliitto kulkevat muutokseen mukaan.
– Riippumatta ympäristöstä, valmentajan suhtautuminen ja tieto ovat keskeisessä roolissa, kun mentaalivalmennusta pyritään integroimaan osaksi arkea ja joukkueen toimintaa. Lisäksi seurojen ja lajiliittojen tuki on tärkeää, jotta valmentajat saavat tarvittavat resurssit ja mahdollisuudet tehdä yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa ja kehittää tätä osa-aluetta pitkäjänteisesti.
Roolimallien merkitys
Usein mentaalivalmentaminen nostetaan tapetille nimenomaan yksilöiden kokemusten kautta. Kokemuksiaan jakavat roolimallit ovat merkittävä syy sille, miksi asenteet ovat muuttuneet.
– Näen, että muutos on jo tapahtunut. Meillä on pelaajia ja valmentajia, jotka haluavat viedä mentaalivalmennuksen osa-aluetta eteenpäin. Tiedostamme, että ympäristö, jossa toimimme, on muuttunut, ja ymmärrämme, että ihminen on kokonaisuus. Alpo Suhonen puhui tästä jo vuosia sitten, ja nyt konkreettinen muutos alkaa näkyä siinä, että valmentajat haluavat tutustua mentaalivalmennuksen periaatteisiin.
Mentaalivalmennus urheilussa ei ole vain sloganeita tai mottoja
– Kun paljon toiminnasta ja tunnetilasta lähtee valmentajasta, on hienoa nähdä, että meillä on valmentajia, jotka haluavat viedä kokonaisuutta eteenpäin. Mentaalivalmennus urheilussa ei ole vain sloganeita tai mottoja, vaan se on konkreettisia työkaluja ja suunniteltua tekemistä. Esimerkiksi, miten kehitetään ryhmädynamiikkaa, luodaan ilmapiiri, joka tukee onnistumisia, tai autetaan pelaajaa hallitsemaan suoritustunnettaan ja poistamaan psyykkisiä esteitä, kuten jännitystä tai painetta ratkaisun hetkillä.
Pasanen huomauttaa, että mentaalivalmennus korostuu huippu-urheilussa.
– Mitä korkeammalla urheilijana toimitaan, sitä enemmän lajitaidolliset erot pienenevät. Kaikilla on taustalla harjoituksia ja osaamista, mutta ratkaisevaksi tekijäksi nousee se, miten urheilija suoriutuu erilaisissa tilanteissa – esimerkiksi kevään pudotuspeleissä tai ratkaisun hetkillä, niin yksilönä kuin osana joukkuetta.
– Tämän rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja alkaa jo ensimmäisestä yhteisestä hetkestä, kun joukkue kokoontuu. Näitä taitoja työstetään suunnitelmallisesti, jotta saadaan maksimaalinen hyöty. Hyödyntäminen vaatii, että meillä on ymmärrys siitä, mitä mentaalivalmennus voi tuoda muun toiminnan tueksi.
Harva näkee, mitä kaikkea lempipelaajamme arkeen kuuluu. Tämän tiedostaminen on tärkeää.
Urheiluun kuuluu myös erilaiset hetket
– Usein näemme urheilussa vain pelin ja sen hetken suorituksen. Joukkueen ulkopuolella emme kuitenkaan tiedä, mitä kaikkea taustalla on voinut tapahtua. Emme tiedä, millaisia hetkiä tai tilanteita joukkueella on ollut ennen suoritusta – eikä meidän tarvitsekaan tietää. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että yksittäiseen suoritukseen liittyy aina paljon muutakin kuin se, mitä ulkopuolelta näemme. Jotkut virheet ja epäonnistumiset ovat näkyvämpiä kuin toiset, aivan kuten onnistumisetkin. Urheiluun kuuluu myös erilaiset hetket – joskus kiekko vain pomppii suuntaan tai toiseen. Tämä tekee urheilusta juuri mielenkiintoista ja ainutlaatuista.
Yhteenvetona, mitä mentaalivalmennus on ja mihin se on muuttumassa?
– Näen, että ymmärrys mentaalivalmennuksen merkityksestä kasvaa koko ajan, ja sen myötä se normalisoituu osaksi urheilun arkea. Varsinkin maailmalla huippu-urheilussa mentaalivalmennus nähdään jo arkipäiväisenä silloin, kun pyritään huippusuorituksiin yksilönä tai ryhmänä. Olemme menossa kohti tilannetta, jossa mentaalivalmennus on yhtä luonnollinen osa urheilua kuin muutkin osa-alueet, jotka tukevat yksilöä tai joukkuetta menestymään. Urheilukulttuuri muuttuu meilläkin, ja tämän muutoksen myötä mentaalivalmennuksen hyödyntäminen tulee entistä saavutettavampi ja luontevampi osa urheilun kokonaisuutta.