Elliott on isohko maalivahti, jonka vahvuudet ovat hyvässä sijoittumisessa ja hänellä sanotaan olevan erinomainen kyky torjua poikittaisliikkeessä. Hän pyrkii pitämään kulmat pieninä. Elliottilla ei kerrota olevan mitään varsinaisia heikkouksia, joskaan tolpalta toiselle liikkuminen ei välttämättä hänen bravuurinumeroitaan.
TPS:lle ulkomaalaisvahdin hankkiminen tuli aiheelliseksi, kun Fredrik Norrena lähti Ruotsiin ja Antero Niittymäki vaihtoi manteretta liittyäkseen Philadelphia Flyersin organisaatioon.
Detroit Red Wings varasi kahdeksannella kierroksella vuonna 1994 Elliottin, kun tämä vasta oli aloittelemassa kiekkoilijan uraansa. Varauksen jälkeen Elliott suuntasi Cornellin yliopistoon ja pelasi neljä vuotta yliopistosarja NCAA:ssa. Näiden neljän vuoden aikana mies valittiin kahdesti pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi häntä pidettiin yliopistosarjojen yhtenä parhaista maalivahdeista. Edes viimeisenä yliopistovuotenaan Elliottin saama polvivamma ei hidastanut kanadalaisen vauhtia, ja hän jatkoi omalla tasollaan.
Yliopistovuosien jälkeen Detroit löysi miehen agentin puhelinnumeron pölyttymästä ja pirautti tälle kyselläkseen, että onko miehellä kiinnostusta tulla kokeilemaan training campille. Elliott matkasi Detroitin leirille ja pelasi useamman ottelun punasiipien paidassa harjoituskaudella. Hyvien otteidensa johdosta mies vakiinnutti paikkansa Detroitin sen aikaisen farmijoukkueen Adirondack Red Wingsin ykkösvahtina. Adirondackissa mies loisti pitkän aikaa, mutta kauden kuluttuaan ehtoopuolelle, Elliottin otteet alkoivat heiketä. Lopulta tilanne ärtyi niin heikoksi, ettei hän torjunut kuin yhden ottelun playoffien koitettua.
Adirondackin lopetettua jääkiekkobisnekset, Elliott päätyi kaudeksi 1999-2000 Manitoba Moosen riveihin IHL:aan. Manitobassa Elliott jakoi peliajan Manny Legacen kanssa, jonka kanssa he muodostivat liigan ehkä parhaan maalivahtikaksikon. Manitoban vuotenaan arvostettu The Hockey News kehui vuolaasti hänen taitojaan. "Jos Detroitilla ei olisi niin paljon hyviä maalivahteja, olisi hänet todennäköisesti kutsuttu ylös tekemään NHL-debyyttinsä. Hän on enemmän kuin vastannut odotuksia Manitobassa".
Manitobasta Elliottin tie vei Houston Aerosiin, jossa hänellä jälleen oli kova kassari aisaparinaan. Tällä kertaa hän taisteli peliajasta Frederic Chabot'n kanssa, mutta tässä taistossa hän jäi hieman entisen IHL:n arvokkaimman pelaajan varjoon. Tässä vaiheessa luotto Elliottiin Detroitin päässä oli kuitenkin kohtuullisen kovaa luokkaa, ja hän sai useamman "hätäkutsun" ylös, mutta hänen tehtäväkseen Wingsissa jäi ainoastaan luukun avaajan hommat.
Viimeisin kausi sitten onkin kulunut Cincinnatin riveissä, jossa hän aloitti hieman heikosti, mutta sittemmin paransi loppua kohden ja merkkautti kunnioitettavan 91,5:n torjuntaprosentin. Myös Cincinnatista hänet kutsuttiin muutaman kerran ylös, mutta jälleen kerran hän jäi luukkumieheksi. Hän ei ole tehnyt ainakaan toistaiseksi NHL-debyyttiään, vaikka monta kertaa lähellä on käynytkin.
