Kuten KalPan päävalmentaja Tuomas Tuokkola lehdistötilaisuudessa tiivisti, jääkiekko on tunnepeli. Oikean tunteen vahvasti kannustaneen kotiyleisön edessä löytänyt KalPa ei tällä kertaa jättänyt ottelun paremmuudesta juuri keskusteltavaa. Vahvasti läpi ottelun pelannut savolaisryhmä latoi taululle viisi maalia, eikä omissa soinut kertaakaan.
Vaikka KalPan onnistui laajalla rintamalla, nousi joukosta muutama mies yli muiden. Ykköskentän tutkapari Tuomas Kiiskinen – Sakari Salminen taituroi kilpipaitojen kolme ensimmäistä maalia. Kaksi aiempaa ottelua pisteittä tahkonnut Kiiskinen teki puhtaan hattutempun ja jokaiseen vahvan esityön teki Salminen.
– Kyllä sen näkee yläriville asti, että maalinteko tuottaa meillä tuskaa. Se syö joukkuetta, kun nähdään, että edes läpiajoista ei saada maaleja tehtyä. Vastustajan Kiiskinen taisi iskeä kolme ja me jäätiin tänään nollille. Pitää keksiä keinot, miten maalintekoon päästäisiin kiinni, Bluesin päävalmentaja Lauri Marjamäki totesi.
– Saatiin yksi tärkeä kiinnitys lisää. Oltiin alussa vahvoja ja ykköskentän aiemmissa peleissä tekemä työ palkittiin tänään Kiiskisen hattutempulla ja Salmisen kolmella syöttöpisteellä. Oivaltavia, hienoja maaleja pojat teki, joka ratkaisi meille pelin, suitsutti puolestaan KalPan virkaveli Tuomas Tuokkola.
Viihdearvo kohdallaan
Kokonaisuudessaan puolivälieräsarjan kolmas ottelu oli aiempiin peleihin verrattuna vauhdikkaampaa ja avoimempaa peliä. Pelin alussa mentiin voimakkaasti päästä päähän ja molemmat pyrkivät hakemaan ratkaisuja keskisektorista. Mitä pidemmälle ottelu eteni, sitä vahvemmin KalPa otti pelivälineen kontrollin haltuunsa.
Vaikka KalPa hallitsi ottelua, ajoittain jopa selvästikin, loi Blues puolenkymmentä loistavaa tilannetta. Loistovireen pudotuspeleissä löytänyt KalPa-vahti Mikko Koskinen oli maalillaan kuitenkin eleettömän hyvä. Eniten veräjänvartijaa työllistivät Teemu Ramstedt ja Toni Kähkönen, joilla oli paikkoja useampaan osumaan, mutta niin läpiajot kuin lähietäisyydeltä tulleet laukauksetkin Koskinen poimi varmasti.
Koskisen lisäksi muut illan tähdet löytyivät KalPan ykkösketjusta, joka avasi maalihanat jo reilun kahden minuutin pelin jälkeen. Salminen karvasi kiekon Blues-pakki Ari Vallinilta ja tarkka syöttö tavoitti Kiiskisen, joka laukoi pelille avaustahdit.
– Meiltä oli ensimmäinen vaihtokierros vahva, kunnes syötettiin vastustajan avausmaali. KalPa oli vahva sen jälkeen ja jouduttiin ottamaan jäähyjä. Toinen erä oli hyvää pelaamista, mutta jos et tee maaleja, niin vaikea pelejä on voittaa, Marjamäki kertoi.
Myös toinen erä kulki KalPan komennossa, mutta muutama merkkausvirhe oli kostautua. Kun Koskinen napsi kiekot, iski jälleen Kiiskinen. Tällä kertaa ylivoimalla. Ottelun lopullinen ratkaisu oli päätöserän kolmas maali, joka oli jälleen saman duon käsialaa. Salminen passasi ylivoimahyökkäyksestä Kiiskiselle loistopaikan, josta laituri ei erehtynyt.
”Tutkintapyyntö lähtee”
Kiiskisen kolmannen maalin jälkeen ottelun voitosta ei enää kamppailtu. Kotijoukkueen tunteita kuitenkin kuohutettiin kuusi minuuttia ennen päätössummeria, kun Bluesin Tommi Huhtala ajoi tahallaan Koskisen päälle. Maalivahti ei tästä pitänyt, vaan huitaisi Huhtalaa kilvellään, josta seurasi pienet nyrkkitalkoot.
Tuomarit ajoivat Huhtalan välittömästi suihkun puolelle, mutta Koskiselle tilanteesta langetettiin pieni rangaistus. Otteluvalvojan mukaan tapahtuneesta lähtee materiaali eteenpäin.
– Hyökkääjän ja maalivahdin toiminnasta lähtee tutkintapyynnöt eteenpäin. Maalivahdin kohdalla säännöt sanovat, että levyhanskalla ei saa lyödä, vaan se on aina iso rangaistus. Mutta päävideotuomari katsoo tilanteen, se ei ole minun hallussa.
– Ottelurangaistuksesta puhutaan, jos katsotaan, että maalivahti tahallaan lyö pelaajaa kilvellään. Se tarkoittaisi automaattisesti yhden pelin rangaistusta, otteluvalvoja selvensi.
Huhtalan jäähyn aikana KalPa nautiskeli vielä kahteen otteeseen. Maalintekijöinä kunnostautuivat Jukka Hentunen ja Marko Kauppinen. Tuomas Tuokkola kiitteli taiston jälkeen raivokkaasti kannustanutta kotiyleisöä.
– Tunteet tuli tänään esiin ja tämähän on tunnepeli. En muista milloin olen tuollaista kuopiolaista kotiyleisöä nähnyt, tai kuullut. Tunnetta ja tuoksuja ja tiukkaa pelaamista, tiivisti Tuokkola ja käänsi jo katseensa keskiviikon Espoon peliin.