Joukkueet kohtasivat toisensa runkosarjassa viidesti. Kolme ottelua pelattiin Raumalla ja kaksi Espoossa kaikkien päättyessä kotivoittoon. Molemmat joukkueet olivat erittäin hyviä kotonaan, mutta vieraskaukalossa vastaavasti Liigan alempaa keskikastia.
Olympiatauon jälkeen pelattu runkosarjan päättänyt periodi sujui hyvin eri tavalla joukkueesta riippuen. Lukko pelasi kuusi ottelua voittaen niistä kolme. Joukkoon mahtui kolme tappiota, joissa se kompasteli niin TPS:n, SaiPan kuin HPK:n edessä. Kolme voittoa riittivät kuitenkin varmaan kotietuun jo ennen viimeistä kierrosta.
Bluesin samaiseen jaksoon mahtui seitsemän ottelua, joista se onnistui voittamaan neljä. Tappiot tulivat Lukolle, runkosarjan voittaneelle Kärpille sekä päätöskierroksella JYPille. Jokereiden hävitessä oman päätösottelunsa espoolaiset kuitenkin säilyttivät paikkansa kuuden joukossa kolmen pisteen voittojen turvin.
Mestari vastaan...mestari
Joukkueiden vaihtopenkkien takana käskyttävät toisilleen tutut miehet. Lukon Risto Dufvalta ja Bluesin Jyrki Aholta löytyy yhteistä taivalta valmennusuralta niin Jukureista sarjaporrasta alempaa, kuin myös JYPistä. Ei liene epäselvyyttä, että molemmat tuntevat toistensa metkut keskimääräistä paremmin.
Aho on mielletty monesti Dufvan oppipojaksi, vaikka hänen mitalisaldonsa päävalmentajana on täsmälleen sama. Dufvalta löytyy SM-kultaa keväältä 2009 ja pronssia 2010, Ahon kaappia koristaa kirkkain mitali keväältä 2012 ja pronssi viime keväältä. Viime keväänä Ahon luotsaama JYP kukisti juuri Dufvan ohjastaman Lukon himmeimmistä mitaleista kamppailtaessa.
Aholla onkin tänä keväänä tilaisuus karistaa viimeisetkin rippeet oppipojan statuksesta. Kukaan tuskin enää puhuisi hänestä oppipoikana, jos ja kun hän pystyisi johdattamaan suojattinsa tästä sarjasta jatkoon. Sen tempun tekemiseen onkin matkaa, sillä Lukko pelaa keskialueen tukkoon hyvin ja omalla puolustusalueellaan pystyy ohjaamaan peliä hyvin kulmiin ja laitoihin. Laukaukset lähtevät usein parhaan laukaisusektorin ulkopuolelta, eikä huikeassa vireessä torjuvalla Ryan Zapolskilla ole niiden kanssa vaikeuksia.
Hermot kuriin ja fokus peliin
Pitkään ei Blues aiheuttanut juuri minkäänlaista värinää raumalaisessa kiekkojännärissä, mutta yksi taklaus ja varsinkin sen jälkipyykki muutti kaiken. Sen jälkeen kitkaa on riittänyt, varsinkin kaukalon ulkopuolella.
Tommi Huhtalan riepottelemisen sijaan on olennaisempaa keskittyä miehen pelillisiin ansioihin, sillä kaikesta huolimatta 26-vuotias laituri osaa myös pelata. Siitä todisteena tällä kaudella viimeistellyt 23 maalia ja 43 tehopistettä. Vaarallisen hyvällä laukauksellaan hän on joukkueensa ehdoton kärkimies.
Kokoonpanot
Raumalaiset pääsevät lähtemään sarjaan melkein ilman loukkaantumisia. Teemu Nurmi ja Lauri Tukonen ovat pelikunnossa, eikä sairastupaa miehitä ketään muuta, kuin Otto Honkaheimo ja kautensa jo päättänyt Jarkko Kauvosaari.
Espoolaisten tilanne on niin ikään valoisa, sillä taistelusta jäävät pois Nico Nyberg, Joni Tuominen sekä Santeri Arousva. Hyökkääjä Siim Liivik puolestaan on pelikiellossa kymppitilin täyttymisen johdosta.
