Nuori Jokeri-hyökkääjä Tomi Mäki paiskautui kiekontavoittelutilanteessa varsin pahan näköisesti päin pää edellä laitaan. Mäki polki vimmatulla vauhdilla karvaamaan Ässien Mika Ronttia, mutta menettikin itse tasapainonsa ja iskeytyi kovalla vauhdilla päätylaitaan. Mäki jäi makaamaan liikkumattomana ja Isomäki hiljeni kuin konsonaan liki kahdeksan vuotta sitten.
Ottelun jälkeen Mäen tapauksesta tuotiin kuitenkin hyviä uutisia. Miehen vamma vaikuttaa ensitutkimusten perusteella lähinnä aivotärähdykseltä.
- Tilanne näytti dramaattisemalta kuin se todellisuudessa oli. Mäen loukkaantumisaste näyttäisi olevan aivotärähdysluokkaa, Ässien lääkäri Antti Hakkiluoto kertoi.
- Mäki oli koko ajan tajuissaan, jutteli järkeviä ja kaikki raajat liikkuivat. Hänet vietiin sairaalaan, jossa nyt tutkitaan päästetäänkö mies joukkueen mukana kotimatkalle vai jääkö hän yöksi tarkkailuun, Hakkiluoto jatkoi.
Pahalta näyttänyt tilanne sai siis kutakuinkin onnellisen lopun, mikä on luonnollisesti pääasia. Yllättävää oli kuitenkin se, että kyseinen tilanne näytti kääntävän ottelun kulunkin totaalisesti. Yllättävää nimenomaan siksi, että järkytys ja pelin sekoaminen iski Ässiin, eikä Jokereihin, jonka jäsen joutui kovia kokemaan. Ottelun jälkeen tosin kuultiin, että narrileiri sai välittömästi tiedon Mäen todellisesta tilanteesta, mutta pataleiriä tuo tieto ei ilmeisesti tavoittanut. Ehkä sekin voi olla yksi selitys sille, että porilaiset menettivät keskittymiskykynsä.
Ässät tuli tunteella
Ottelun ensimmäinen erä oli suhteellisen viihdyttävääkin kiekkoilua. Alussa helsinkiläiset olivat hieman niskan päällä, mutta mitä pidemmälle erä eteni, sen paremmin Ässät otti otetta itselleen. Ja tällä kertaa Ässät jopa löysi hieman tunnetta peliinsä. Siitä osoituksena pari maistuvaa taklausta, Jari Korpisalon kevyt kenttänahistelu Arto Tukion kanssa sekä ylipäätään hyvää taistelua ja ajoittain railakastakin karvauspeliä syvällä Jokeri-alueella. Ja sekös sai narrilauman hieman tolaltaan.
Molemmat joukkueet saivat jo aivan ensiminuuteilla loistavat paikat avausmaaliin. Ensin Marko Kivenmäki tarjosi Markus Kankaanperälle iltakahvit piparin kera, luikerrellen itse nätisti vastatusten Pasi Häkkisen kanssa. Kivenmäen ratkaisuyritys oli kuitenkin jokseenkin hätäinen ja Häkkinen torjui ponnettoman laukauksen patjoillaan.
Sen jälkeen Ässien Jarkko Glad harjoitteli jo joulupukin roolia. Avausta yrittänyt Glad tuskin pyyhki mailallaan edes pölyjä kiekosta, ja Jantunen tuli takaa, otti lahjan ja karkasi läpiajoon. Harvinaista kyllä, tällä kertaa Scott Langkow selvisi kaksintaistelusta voittajana Jantusen ajautuessa riplaamaan turhankin lähelle patavahtia.
Ottelun maalitalkoot käynnisti läpi pelin pirteästi pelannut Teemu Laine. Arto Tukio laukoi siniviivalta melko löysästi, mutta Laine pääsi väliin ja Langkow tuli yllätetyksi. Kyseessä oli samalla Laineen ensimmäinen maali tällä kaudella. Maalittomuuden tuoman piinan päätyminen todella näkyikin Laineen otteissa.
Ässien ryhti ei Jokereiden avausmaaliin loppunut. Päinvastoin, porilaiset ottivat homman hyvinkin selvästi haltuunsa. Peli pyöri Häkkisen maalilla ja pystyipä Ässät jonkinlaisia maalipaikkojakin luomaan.
Ensimmäiselle ylivoimalle päästeessään patalauman ykköskenttä pyöritti peliä käytännössä koko kahden minuutin ajan Jokereiden alueella. Mutta se viimeinen juonikkuus pyörityksestä puuttui. Kun Ässien siniviivaltakaan ei tunnetusti löydy mitään pommikoneita jäi näennäisesti hyvä ylivoima ilman kruunua.
Punanuttujen toinen ylivoimamahdollisuus ei sen sijaan ottanut kulkeakseen lainkaan. Jo pelkkä kiekon toimittaminenkin hyökkäysalueelle oli liikaa. Mutta kas kummaa, tämä ylivoima toi siitä huolimatta tasoituksen. Vjatsheslav Fandul lähetti laidalta Kristian Kuuselan vauhtiin ja Kuusela heitti lättyä maalille, jonne Teemu Virkkunen rynni oikeaoppisesti. Virkkunen sai Olli Malmivaaran estelyistä huolimatta mailansa väliin ja Ässät sai näin tärkeän tasoituksen aikaiseksi.
Kelkka kääntyy
Toisessa erässä tahti jatkui samankaltaisena kuin ensimmäisen erän jälkimmäisellä puoliskolla, mutta potenssiin kaksi. Kiekko ei juuri Jokereiden puolustusalueelta poistunut Ässien vetäessä narria höplästä kerta toisensa jälkeen. Maali roikkui ilmassa. Ja siellähän se sitten lopulta roikkui loppuun saakka.
Mahdollisuuksia Ässillä todella oli. Jokeripuolustus oli suhteellisen pahastikin kuutamouinnilla, Ässien painaessa peliä herhiläisenä kohti Pasi Häkkistä. Mutta Häkkinen kesti, välillä tuurilla, välillä taidolla. Mm. Tomi Pöllänen sai vapaalipun Jokereiden maalin eteen, mutta Häkkinen venyi hienosti. Toki Ässät avusti sopivasti omalla tuskaisella tehottomuudellaan.
- Hyvinhän me pelattiin ja niitä maalipaikkojakin taas luotiin. Kyllä tuossa toisessa erässä olisi pitänyt pystyä tekemään pari maalia. Sitten tuli kaveri ja sai kaksi onnenkantamoista, Mika Toivola valitteli.
Niinhän siinä usein tahtoo käydä. Jos itse ei maalintekoon pysty, niin vastustaja kiittää ja kuittaa. Mutta tällä kertaa ennen vastustajan kuittausta tapahtui tapaus Tomi Mäki ja sitä seurannut Ässien otteen herpaantuminen. Ellei jopa romahtaminen.
- Ei, ei meidän pelimme mielestäni mitenkään Mäen loukkaantumiseen lopahtanut, Toivola kuitenkin kiisti.
- Päinvastoinhan tuollaisessa tapauksessa pitäisi käydä. Ei se kyllä mitenkään meidän pelaamiseen vaikuttanut. Jokerit vain alkoi lyömään kiekkoa päätyyn ja lähti tulemaan sitä kautta. Sellainen on meidän pakkikalustolle myrkkyä, Toivola näki ottelun kulminaatiopisteen.
Katsomoon tilanne ei kuitenkaan näyttänyt ihan tuolta. Mäen loukkaantumisesta aiheutuneen pienen tauon jälkeen kaukalossa oli kovin arkaileva patalauma. Pelifiilis katosi tyystin ja homma oli pelkkää hentoa hönkäilyä. Ehkä syitä voi sitten etsiä porilaisen mielenlaadun herkkyydestä, vastustajan taktiikkamuutoksesta tai pelaajien ja jopa valmentajien nukahtamisesta, fakta on se, että tuon jälkeen narri nikkasi silmää ja pisti porilaisia pataan.
Illan voittomaalin sai nimiinsä Marko Jantunen, vaikka katsomoon näytti siltä, että maalin viimeisteli Glen Metropolit. Jantunen käänsi kiekon b-pisteen kaarelta maalille, jossa Metropolit oli sohimassa kiekkoa sisään. Osuma siis kuitenkin Jantuselle.
Vauhtiin päästyään Jokerit antoi palaa. Ässistä ei enää ollut todelliseksi haastajaksi. Erän lopussa helsinkiläiset eivät porilaisten tapaan jättäneet maalia roikkumaan Isomäen ilmaan. Valtteri Filppula ja Jussi Pesonen petasivat maalin kulmalle paikan Tommi Turuselle ja tällä kertaa Turusenkin pyssystä löytyi sen verran ruutia, että 1-3 oli selviö.
Maalien ja Mäen kolauksen ohella toisessa erässä roolia otti pariin otteeseen nokkapokkaan joutunut Sami Helenius. Pasi Peltosen kanssa homma meni lähinnä tuijotteluksi, mutta Juha Kiilholma sentään yritteli herätellä joukkuettaan porilaisella hulluudella iskemällä jopa pari kevyttä suoraa lempeän jättiläisen nassuun.
Jokerit piti Ässät helposti aisoissa
Päätöserässä tuska paistoi taas Ässien otteista niin vahvasti läpi, ettei ollut mitään syytä odottaakaan loppukiriä. Jokereilla oli helppo työ pitää lamaantuneet porilaiset aisoissa fiksulla pelillään.
- Kolmas erä oli meiltä huono. Jokerit kyllä pelasi kylmäpäisesti meiltä tilan pois, Ässäluotsikin myönsi.
Erän ainoa mainittavanarvoinen tapahtuma oli Jokereiden neljäs maali. Narripaitojen ykkösketju pyöritti aikansa ja lopulta se maalikin ammuttiin taas alas roikkumasta. Metropolit pyöritti peliä maalin takana, nousi kulmalle ja löysi Jantusen avopaikasta toiselta puolelta maalia. Kultakypärä niittasi kiekon hallitusti puolityhjään ässämaalin ja vieraspinnat tuli näin sinetöityä helsinkiläisille. Se sai Hannu Jortikankin myhäilemään.
- Ei tämä mitään huippukiekkoa ollut, mutta arvokas vierasvoitto saatiin. Tässä sarjassa jokainen vieraspiste on kovan työn takana. Meilläkin on ollut kova ero koti- ja vierassaldoissa.
- Puurtamisen kautta tämä voitto irtosi. Uskottiin työntekoomme ja se palkittiin. Alettiin heittämään kiekkoa maalille ja ehkä kiekko sitten vähän pomppikin meille, Jortikka summasi.
Mikkihiiret merihädässä
Ässille tappio oli näinollen jo kuudes putkeen. Viime kauden 12 peräkkäisen voitottoman ottelun putki alkaa kummittelemaan joukkueen mielissä koko ajan enemmän ja enemmän. Se näkyi Jokereitakin vastaan. Yritystä kyllä riitti ja peli oli pitkään hienostikin hallussa, mutta sitä vapauttavan osuman tekijää ei löytynyt. Kun ote sitten menetettiin, ei mistään enää löytynyt punaista lankaa porilaisten käsiin. Ja kun Jokerit iski vielä johtomaalin, Ässien usko loppui. Asiat voivat silti olla pienestä kiinni. Jos nytkin se yksi helpottava osuma olisi tullut jollain konstilla, niin on erittäin todennäköistä, että Ässät olisi nyt kaksi pistettä rikkaampi. Jos ja jos…
Juuri tällä hetkellä joukkueesta ei vain näytä löytyvän sitä liideriä, joka suunnan kääntäisi. Siinä tasaiseksi rakennetun joukkueen yksi kompastuskivistä. Kun menee huonosti, menee jokaisella tasaisesti yhtä huonosti. Ja päinvastoin. Esim. Martin Bergeron kyllä varmaan palaa taas parrasvaloihin siinä vaiheessa, kun joukkue pääsee raiteilleen ja palaa voittojen tielle. Kysymys vain kuuluukin, kuka tai mikä joukkueen palauttaisi raiteilleen? Mistä löytyisi veturi?
Jortikka avautui vahvistuksista
Jokeritkaan ei voi voitostaan huolimatta olla täysin levollisin mielin. Sen verran pahasti joukkueen peräpää oli tuuliajolla Ässien painaessa päälle, että aika moni joukkue olisi pyyhkinyt tuossa vaiheessa narrilaumalla jäätä oikein urakalla.
Mutta Jokereilta kuitenkin löytyy juuri se veturiosasto, mikä porilaisilta on hukassa. Metropolitin ykkösketjukaan ei ihan koko peliä vaarallisimmillaan ollut, mutta lopulta herrat kuitenkin kävivät ratkaisemassa pelin.
Nuoremmasta kaartista Teemu Laineen lisäksi edukseen esiintyi Valtteri Filppula. Nuori Detroit-varaus pelasi erittäin kypsää peliä ja asennettakin riitti. Aloituksia Filppula hoiti Jokereille todella kovalla prosentilla.
Puolustuksessa ehkä parhaiten selvisivät Arto Tukio ja Sami Lepistö. Ja silloin, kun puolustus ei ollut terävänä, hoiti Pasi Häkkinen hommansa hienosti. Häkkinen onkin ainakin tässä vaiheessa jättämässä Kevin Hodsonin pelkäksi kalliiksi ”mattijärviseksi”. Ulkomaalaishankinnat saivat Jortikankin kielenkannat laulamaan.
- Fanit huutaa aina vahvistuksia ja sitten tänne mätkäistään tuollaisia puolikuntoisia miehiä joiden paikat paukkuu tai jotka eivät muuten vain ole valmiita peliin. Meilläkin on nyt ollut Todd Warrinerin kanssa pari-kolme viikkoa ongelmia miehen nivusten kanssa, kun keskenkuntoinen kaveri ei tahdo kestää tätä tahtia. Warriner tulee perjantaina jäälle kokeilemaan, katsotaan sitten taas.
- Ei tästä kyllä mitään tulee, että tänne raahataan vahvistuksia, jotka eivät ole kunnossa. Olkoot kuinka kova mies tahansa, niin ei kukaan hyppää tähän liigaan tuosta vain. Jos jotain hankitaan, niin kyllä niiden pitäisi olla vahvistuksia. Edes sellaisia, jotka ovat pelanneet lähimmän puolen vuoden aikana, Jortikka vuodatti.
- Tämä on itsellekin opiksi. Jatkossa minunkin pitää olla jääräpäisempi, eikä taipua hyväksymään kaikkia uusia miehiä. Siitä täytyy pitää kiinni, että sillä miehistöllä millä lähdetään, sillä mennään loppuun saakka. Vaikka tulisi kuinka paljon lunta tupaan, niin siitä pidetään kiinni, Turun kultasormi päätti.
Jokerit jatkaa vahvistuksineen urakkaansa jo perjantaina, jolloin puolustava mestari Tappara saapuu Hartwall Areenan kirkkaisiin valoihin. Ässillä on puolestaan edessään melkeinä elämän ja kuoleman kamppailut. Lauantaina joukkue matkaa Lahteen Pelicansin vieraaksi ja tiistaina Blues saapuu Poriin. Noissa peleissä tappioputken on katkettava tavalla tai toisella. Muuta vaihtoehtoa ei ole.