Tiivistetysti voisi sanoa, että kahden suhteellisen tasaisen joukkueen kamppailussa Lukolta onnistui lähes kaikki ja Ässiltä ei puolestaan juuri mikään. Ässävalmentaja Mika Toivola ei tosin asiaa ihan niin nähnyt.
- Ei niin voi sanoa, etteikö mikään olisi onnistunut. Tuli vain muutama henkilökohtainen kardinaalimunaus, josta vastustaja rankaisi. Kyllä me kuitenkin pitkään roikuttiin mukana ja oli meillä muutama avopaikkakin joiden hyödyntäminen olisi muuttanut pelin ihan toiseksi.
Toki Ässät pelissä mukana roikkuikin ja aivan varmasti maali oikeaan saumaan olisi muuttanut pelin kulkua. Mutta se on turhaa jossittelua, mikään ei tällä kertaa vain onnistunut. Ei edes niiden avopaikkojen hyödyntäminen.
Toista se oli raumalaisilla. Yhtä onnistumista seurasi toinen onnistuminen ja niiden kautta se pahin paine sekä tietynlainen voittamisen pelko väistyi taka-alalle. Tällainen oli melko odotettuakin, sillä eihän Lukko kuitenkaan Ismo Lehkosenkaan aikana pelannut niin huonosti kuin sarjataulukosta voisi päätellä. Oli vain pelejä joissa puolestaan kettupaidoilta ei onnistunut mikään ja lopulta se vei joukkueelta uskonkin pois. Ehkäpä uudet tuulet palauttivat uskon ja selvää olikin, että onnistumiset kohtaavat jossain vaiheessa Lukonkin.
- Meidän peli toimi joukkueena jo tiistainakin hyvin. Nyt saatiin vielä päälle onnistumisia henkilökohtaisella tasolla ja monet yksilöt nostivat muutenkin tasoaan. Ja taisi meillä vähän tuuriakin olla, Jukka Rautakorpi sanaili taiston tauottua.
Langkow imaisi alkutahdit
Rautakorven viittaaman tuurin ja Toivolan kiroaman henkilökohtaisen virheen seurauksena syntyi myös ottelun avausmaali. Lukko pelasi ylivoimalla ja Erik Hämäläinen lähti nostamaan hyökkäystä alakerrasta. Lukkokippari nousi keskialueelle, ja kun syöttöpaikkaakaan ei löytynyt tempaisi Hämäläinen matalan vedon punaviivalta kohti Scott Langkowia. Ylistetty kanadalaisveskari oli vielä taukotunnelmissa ja kiekko livahti maaliin luvattoman helposti.
Taukotunnelmissa oli silti koko patapakka ottelun alussa. Porilaisten pelillinen valmius illan kamppailuun oli aivan toista kuin jo tiistaina tauolta palanneella Lukolla. Mika Toivola ei halunnut tuosta seikasta etsiä syytä Lukon paremmuudella, mutta joka tapauksessa raumalaisten liike oli selkeästi terävämpää, kiekonkäsittely huolellisempaa ja pelikonsepti paremmin hallussa. Näin siis varsinkin ottelun alussa, mutta toki sama linja jatkui melkeinpä koko pelin ajan.
Pelituntuman puute ja huolimattomuuskin konkretisoituivat ennen kaikkea Langkowiin. Maaliin johtaneen lipsahduksen lisäksi mies haparoi muutenkin niin torjunnoissa kuin mailapelissäänkin. Kenties Langkowin epävarmuus heijastui porilaisten puolustuspelaamiseen kokonaisuudessaan. Ainakaan miehestä ei ollut nostattamaan Ässien itsevarmuutta ja luottamusta omaan tekemiseen sillä tavalla kuin normaalisti.
Lukko pääsi avauserässä kerta toisensa jälkeen iskemään porilaisten päähän vaarallisia hyökkäyksiä, joissa lähes poikkeuksetta löytyi vapaa mies yrittämään myös ratkaisua hyvistä paikoista. Ennen kaikkea kanadalaisketju Jeff Ulmer-Quinn Hancock-Joe Myrphy vieraili tämän tästä Ässien maalilla ja etenkin uusi tulokas Ulmer haki hanakasti ratkaisua. Sen paremmin Ulmerin kuin muidenkaan raumalaisten yrityksissä ei kuitenkaan sellaista laadukkuutta ollut, että Lukko olisi pystynyt karkaamaan tuossa vaiheessa isompaan johtoon.
Erän edetessä Ässät pääsi Juha Kiilhoman ketjun johdolla peliin paremmin mukaan, ja pitkästä aikaa raumalaisten maalille päässyttä Petri Vehastakin päästiin testaamaan. Ja Vehanen käytti näyttöpaikkansa kerrastaan loistavasti.
- Kyllähän Vehanen piti meitä pystyssä niillä kriittisillä hetkillä, kun pelimme ei toiminut ihan niin kuin sen olisi pitänyt toimia, Rautakorpikin kiitteli maalivahtiaan.
- Aamulla päätettiin valmennusjohdon kanssa kumpi maalivahdeista tänään pelaa. Ei meillä ollut mitään epäilyksiä Vehasen suhteen, vaikkei hän olekaan vähään aikaan pelannut, mestarivalmentaja jatkoi.
Ässien parhaat paikat siunaantuivat Martin Bergeronille. Ensin Marko Kivenmäki antoi loistavan poikittaissyötön maalin kulmalle, mutta Vehasen patjat ilmestyivät Bergeronin vedon tielle. Aivan erän loppuhetkillä Steve Shirreffs järjesti Bergeronille vastaavaan avopaikan, mutta Vehanen otti tämäkin. Siinä olivat ne Ässien parhaat paikat, joissa onnistuminen olisi todennäköisesti muuttanut pelin erinäköiseksi, kuten Toivolakin viittasi.
Lukko kontrolloi
Toisen erän alussa näytti jo hetken siltä, että Ässät olisi herännyt pukukopissa taas uuteen nousuun. Patapaidat painoivat peliä kohtalaisen vauhdikkaastikin Lukon päätyyn ja Rautakorven suojatit keskittyivätkin tuossa vaiheessa nöyrään puolustamiseen sekä säälimättömään purkukiekkojen heittelyyn.
Tämä taktiikka myös onnistui, sillä Ässistä ei löytynyt miehiä murtamaan Lukko-puolustusta. Ajoittain peli kyllä pyöri, mutta maalipaikoille pääsystä ei juuri voida puhua. Hiljalleen Ässät menetti otettaan ja peli alkoi soljua varsin tasaisissa merkeissä päästä toiseen. Ja välillä puolestaan sähläiltiin lähinnä vain keskialueella. Sehän sopi ennen kaikkea Lukon kuvioihin.
Erän puolivälin jälkeen Lukon Kanadan pojat-projekti näytti toimivuutensa. Ulmer nousi yli hyökkäyssiniviivan ja toimitti kanadalaistyyliin kiekon maalille, jonne Joe Murphy oli sännännyt sähäkästi. Taitava ohjaus siirsi raumalaiset 0-2-johtoon.
Toisinaan Ässät on tällä kaudella noussut viimeistään parin maalin tappioasemassa kunnon taistoon, mutta tällä kertaa uutta vaihdetta ei vain löytynyt. Vaikka jonkinasteinen hallinta olikin Ässillä, Lukko kuitenkin kontrolloi tapahtumia mallikkaasti. Ässien tahtotaso ei vain riittänyt maalipaikoille asti.
Tähtinenkin nautiskeli
Kolmanteen erään Toivola lähti hakemaan nousua pienillä kokoonpanomuutoksilla. Täysin yössä olleessa ykkösketjussa Tuomo Harjula korvasi Marko Kivenmäen, joka siityi Harjulan paikalle Vjatsheslav Fandulin ja Teemu Virkkusen seuraksi. Myöhemmin Toivola sekoitti ketjuja vielä hieman lisääkin.
Mikään ei kuitenkaan auttanut. Ässät ei päässyt missään vaiheessa toden teolla peliin mukaan. Varsinkin erän alussa, jossa porilaisten olisi pitänyt saada paniikkia raumalaisleiriin, kävikin lähinnä niin, että paniikki oli ja pysyi Ässien niskassa.
Norjasta palannut Topi Lehtonen niittasi hyvän pyörityksen päätteeksi Ässien lopullista romahdusta enteilleet 0-3-numerot. Tilanteessa kiekko ajautui maalin edustalle Toni Koivistolle, joka oli kuitenkin selkä maaliinpäin, eikä näin päässyt oikein yrittämään omaa ratkaisua. Koivisto antoikin kiekon taaksepäin ja Lehtonen pääsi tykittämään maaliverkon heilumaan. Tarkka veto, mutta parempana päivänä Langkow olisi tuon napannut.
Tämän jälkeen edettiin pelailun merkeissä. Ässät takoi jo alistuneesti päätään seinään ja Lukko jatkoi nöyrää puolustamistaan. Lopussa Lukko sai vielä jäähyn, ja Toivola käytti aikalisän ja otti lopulta vielä Langkowinkin pois. Ässien ylivoima tyrehtyi kuitenkin turhautuneeseen Pasi Peltoseen. Kiekon jo mentyä Peltonen päätti omassa päässä näyttää Markku Tähtiselle mitä mieltä hän on raumalaisista huitoen itselleen täysin turhan kakkosen. Siihen päälle vielä avautuminen päätuomari Tero Toivolalle ja Peltonen lähti suihkuun.
Ässät jatkoi tasavajaallakin ilman maalivahtia ja aika odotetusti se johti kolinaan omassa päässä. Tähtinen lähetti kiekon keskialueelta tyhjään maalin ja tuuletteli 0-4 maaliaan vapautuneesti. Edellisen kerran Isomäessä oli nähty Tähtisen tuulettelua 12.11.2002.
Kun Ässäkasvatti pääsi näpäyttämään entistä kotiyleisöään saaden samalla henkistä painolastia pois niskastaan, jatkoi hän heti perään samalla linjalla. Sami Torkin syötöstä Tähtinen pääsi yksin läpi ja nosti hallitusti loppulukemat 0-5. Viimeisellä minuutilla Ässien turhautuneisuus sai vielä lisäkorostusta, kun illan jäähykunigas Steve Shirreffs (16 min) otti selästä taklaamisesta 2+10 minuutin rangaistuksen. Tuosta tuomiosta voisi tosin olla muutakin mieltä. Lisäksi Jari Korpisalokin yritti provosoida kettupaitaa pieneen nokitteluun, mutta tuomarit olivat liian lähellä.
Vehasen johdolla kypsää vieraspeliä
Jukka Rautakorven ensimmäinen voitto Lukon peräsimessä tuli siis mitä makoisimmalla tavalla. 0-5-lukemissa ei toki sinänsä ole selittämistä – Lukko oli parempi – mutta ehkäpä parin maalin raumalaisvoitto olisi kuvannut tapahtumia oikeudenmukaisemmin. Murskalukemat syntyivät kuitenkin lähinnä Ässien moraalin romahdettua.
Lukon pelityylin muutosta on spekuloitu paljon valmentajan vaihduttua. Ja olihan Rautakorpi saanut peliä jo jonkin verran omannäköisekseen. Tämä näkyi ennen kaikkea Lukon puolustuspelissä, jossa ei otettu minkäänlaisia riskejä. Kiekkoa ei lähdetty kuljettelemaan, eikä välttämättä edes syöttelemään jos siihen ei varmaa mahdollisuutta ollut. Raumalaisten pitkien kiekkojen määrä olikin täten huomattava. Sen sijaan ei voi sanoa, että Lukko olisi kahvannut mitenkään normaalia enempää.
Suurempia johtopäätöksiä pelityylin muutoksesta ei toisaalta voida vetää ennen kuin nähdään raumalaisten pelitapa kotikaukalossakin. Nyt nähty tyyli kun ei lopulta juurikaan poikennut esim. siitä mitä Lukko esitti Porissa kauden avauskierroksella. Varsin normaalia vieraspelaamista siis.
Petri Vehanen nousi nollapelillään luonnollisesti kettupaitojen suurimmaksi sankariksi. Kokonaisuutena Vehasen iltapuhde oli suhteellisen helppo, mutta ne muutamat pelastukset ratkaisevilla hetkillä nostivat miehen osakkeita kummasti.
Puolustuksessa Topi Lehtosen paluu oli onnistunut. Nätti maali ja hyvää työskentelyä omassa päässä, kuten koko Lukko-puolustukseltakin. Janne Niskala ei tällä kertaa päässyt kaukaloa dominoimaan, mutta varsinkin ottelun alussa hän pyrki ottamaan suurta roolia pelinrakentelustakin. Loppua kohden Niskalakin tyytyi enemmän vain oman pään varmistamiseen.
Hyökkäyksessä kanadalaisketju oli selvästi Lukon vaaralllisin osa. Jeff Ulmer oli hyvin pelissä mukana ja laukoikin alussa hanakasti, mutta pyssystä ei löytynyt tarpeeksi ruutia tai tarkkuutta. Pelimiehen elkeitä joka tapauksessa. Sen sijaan toinen try out-mies Daniel Tkaczuk vaelteli näkymättömissä. Lukon vanhoista tutuista hyökkääjistä esim. Teemu Normio näytti saaneen uutta potkua otteisiinsa.
Paluu arkeen
Ässien esitys oli pettymys, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Peliin valmistautumisessa kotijoukkue ei onnistunut lainkaan. Oli siihen sitten syynä pitkä tauko, kova harjoitteleminen, kärkipaikan mukana tulleet kehut, kyseisen ottelun ennakkohehkutuksesta johtunut liiallinenkin latautuminen tai iso joukko paljon odottavia katsojia, niin esitystä ei lopulta voida selittää juuri mitenkään.
Toisaalta Ässät on tällä kaudella pelannut vastaavalla tasolla muutamissa muissakin otteluissa, mutta yksittäisten onnistumisten kautta on onnistunut napsimaan niistä jopa pisteitä. Nyt oli vain päivä, jollon mikään ei natsannut.
Siinä mielessä onkin turha maalailla piruja seinille Ässien alamäen alkamisesta. Huonosta pelistä huolimatta mikään ei puolla sitä. Paremmin onnistuneella latauksella ja huolellisemmalla otteella Ässät palaa ns. normaalina päivinä taas oikeille urille. Tämä tappio saattoi tehdä jopa hyvääkin. Tulipahan ainakin kunnon herätys, joka vei turhat haihatelut niin pelaajilta kuin yleisöltäkin. Pitkässä juoksussa arki sopii paremmin työntekoon kuin juhla. Ja juhlat ovat siis tältä erää ohi.
Se kaikkein synkin asia illan tapahtumissa oli kuitenkin ottelun markkinoinnillinen anti. Halliin oli raahautunut paljon toiveikkaita perusjamppoja, jotka olivat saaneet sarjataulukosta ja kaikesta muusta hehkutuksesta kimmokkeen lähteä Isomäkeen katsomaan onko se Ässät todellakin taas palannut kunniansa päiville. Nyt he näkivät saamattoman ja kokonaisuutena varsin tylsän ja laimeatunnelmaisen ottelun, jonka kruunasi vielä Ässien totaalinen romahdus pelin lopussa. Ihan samaan tyyliin kuin jokunen vuosi sitten.
Tällaiset katsojat ovat taas vähäksi aikaa menetettyä asiakaskuntaa. Se on harmi, sillä yhdestä synkästä pelistä huolimatta Ässien kokonaistilanne on edelleen varsin valoisa. Niinpä onkin valitettavaa, että lauantain Ilves-pelissä paikalla ovatkin taas vain ne hard core-fanit, joiden uskollisuus palkittaneenkin paremmalla pelillä ja ennen kaikkea paremmalla kotijoukkueella. Mutta massayleisöltä tuo hienous jää yhden karvaan kokemuksen takia näkemättä. Siinä mielessä Ässien huono päivä ja romahdus sattuivatkin pahimpaan mahdolliseen peliin.