Ensimmäinen erä alkoi Bluesin osalta taas varsin tuttuun tapaan. Ajatus ja tahto oli jäänyt jonnekin pukukopin ja kaukalon välimaastoon, eikä kentällä ensimmäisessä erässä ollut kuin yksi joukkue. Jos Ilveksen viimeistelytaito olisi ollut tallella, tai Bluesin Jarmo Myllyksellä vähääkään huonompi päivä, olisi erän jälkeen voinut lukea taululta rumat lukemat. Niin vapaasti Ilves pääsi maalintekopaikoissa hyörimään.
Erää ei oltu pelattu kuin pari minuuttia, kun Bluesin juniori-ikäinen pakki Janne Jalasvaara teki varsinaisen kardinaalimunauksen. Nuorten MM-kisoissakin esiintynyt kookas pakki yritti pysäyttää roikkukiekkoa omalla sinisellä alimpana miehenä, ja sössi kiekon jalkojensa välistä hyvin läpiajoa kärkkyneelle Karri Akkaselle. Ilves-hyökkääjä saikin kiekon ja oli pääsemässä karkuun Jalasvaaran koukkiessa rangaistuksen arvoisesti miehen nurin. Ilves painoi ylivoimalla pelin samantien Bluesin alueelle, ja sai muutaman vaarallisen paikan. Myllys oli kuitenkin jälleen mies paikallaan, ja säästi kotijoukkueen takaiskulta.
Jäähyn päätyttyä olisi voinut luulla Bluesin heräävän, mutta niin vain Ilves pysäytti edelleen kaikki hyökkäykset siniviivalle. Mitään ei saatu espoolaisittain aikaan, eikä aikaakaan kun sinisten puolustusta vietiin jälleen kahville. Murphy ja Sulku arpoivat kiekon ottajaa hetken liikaa, ja erinomaisesti pelannut Ville Snellman kiitti. Liukas laituri pujahti pakkien välistä läpiajoon, ja jälleen Bluesin pelastus oli koukkaus. Erotuomari Repo oli tällä kertaa tuomiossaan armoton ja näytti rangaistuslaukausta. Sitä asettui vetämään rikkeen kohteena ollut Snellman.
Jos ottelu olisi ollut kiihkeä tunnelmaltaan, tässä vaiheessa olisi buuattu, vihelletty, ja yritetty kaikin keinoin häiritä vastustajan hyökkääjää. Sitä se ei kuitenkaan tänään ollut, varsinkaan ensimmäisessä erässä, ja hallissa olikin rangaistulaukauksen aikana hiirenhiljaista. Snellman harhautti ja yritti pujottaa pikkumustan oikealta ohi Myllyksen, mutta konkari veti pidemmän korren. Edes rangaistuslaukaus ei kuitenkaan riittänyt herättämään talviuniaan nukkuvia sinipaitoja, vaan peli annettiin suosiolla vieraiden haltuun.
Blues otti erässä vielä kaksi jäähyä, joista toisen sai kauden kolmannen jäähynsä hankkinut Jan Caloun. Tämä tulikin Bluesin oikeastaan ainoasta ensimmäisen erän maalipaikasta. Caloun pelasi mailallaan Ilves-pakin pois tilanteesta, jossa Teemu Elomo pääsi vetämään b-pisteeltä päin tamperelaisten maalilla seissyttä Nissistä. Ilveksen ylivoimien aikana nähtiin sellainenkin ihme, että vanha pappa ”Raipe” Helminen äityi yrittämään pakin ohitusta raimomaisella vauhdillaan, siinä kuitenkaan onnistumatta. Muuten vanha näyttää vertyneen kevättä kohden, ja Helmisen otteissa olikin jo vivahde takavuosien taituruudesta. Vaarallisimmat tilanteet nähtiin edelleen Blues-maalilla Ilveksen jatkaessa pyöritystään. Mikko Kuparinen sai kiekon jo kertaalleen aivan maaliviivalle yritettyään vanhanaikaista nousunsa päätteeksi. Tilannetta tutkittiin videolta lähes puoli minuuttia, ja tuomio oli sama jonka kaikki näkivät mediakuutiolta – kiekko ei ylittänyt maaliviivaa.
Bluesin surkean erän toinen potentiaalinen maalitilanne nähtiin 16:en minuutin kohdalla hyvän ottelun pelanneen Niko Niemisen päästessä yksin läpi. Kuparinen sai kuitenkin kaadettua Niemisen jäähän hankkien itselleen jäähyn. Mitään hätää ei Ilveksellä alivoimansa aika ollut, siksi surkeaa oli kotijoukkueen nysvääminen.
Koko ensimmäinen erä oli kotijoukkueelta todella luokatonta peliä. Noin hengetöntä, tahdotonta ja takki auki surffailevaa Bluesia ei pitkään aikaan oltukaan nähty, joten sikäli erä tarjosi jotain nähtävää. Ilvekselle kuitenkin kaikki kunnia, se ei ollut selkeästikään tullut peruuttelemaan.
Blues ryhdistäytyy
Toiseen erään ilmestyi toisenlainen Blues. Kiekkoa onnistuttiin jo saamaan vastustajankin päätyyn, ja peli oli parhaimmillaan erittäin hyvää vauhtikiekkoa. Erää ei oltu pelattu kuin 5 sekuntia Jukka-Pekka Laamasen otettua kahden minuutin jäähyn koukkaamisesta. Ilmassa oli hiukan hyvittämisen makua, mutta oli miten oli, 9 sekuntia myöhemmin Peter Sarno iski kiekon ohi Ilves-vahti Nissisen. Peli tasan 1-1, mikä siihen astiseen peliin nähden tuntui lähes epäoikeudenmukaiselta. Blues oli kuitenkin saanut juonesta kiinni ja jatkoi paikkojen luontia. Laamanenkin päätti käydä haistelemassa uudelleen jäähypenkin tunnelmaa vain hetki edellisen visiitinsä jälkeen.
Hyviä paikkoja alkoi siunaantumaan myös siis kotijoukkueelle. Paras näistä oli Juha Ylösen loistava tilaisuus, josta kapteeni kuitenkin tuttuun tapaansa veti suoraan päin Nissistä. Myös Ilves pääsi ylivoimalle, Sebastian Sulun saatua käsittämättömästi 2+2 minuuttia harmittomasta maalinedustilanteesta. Ilveksen ylivoima pyöri jälleen hyvin ja edukseen erottui erityisesti Ville Snellman. Snellman on todella hyvän pelisilmän omaava kaveri, josta ollaan jatkossa kiinnostuneita varmasti Tampereen ulkopuolellakin. Kun jäähyä oli kulunut tasan 1,5 minuuttia, vei Snellman Ilveksen uudelleen johtoon todella nätillä lämärillä avoinna olleeseen etuyläkulmaan. Myllys ei ehtinyt juuri kättään nostaa, kun maalin päällä nuokkuva juomapullo jo harjoitteli voltteja.
Sulun päästyä jäähyltä ei mennyt kuitenkaan kauaa kun Blues sai jälleen jäähyn. Jan Caloun näytti ikävämpää puoltaan esittämällä kuolevan joutsenen, josta kansallisbaletin maestrotkin olisivat kateellisia. Bluesin ylivoima toimi taas, ja maalille noussut Cory Murphy iski kiekon Sarnon loistavasta syötöstä pömpeliin. Samoihin aikoihin Bluesin Teemu Elomo poistui kaukalosta, eikä enää palannut peliin. Miehen Jyväskylässä saama lievä kylkivamma uusiutui, eikä joukkueenjohto halunnut ottaa riskiä vakavammasta loukkaantumisesta, vaikka Teemu olisi piikin avulla voinutkin pelata. Elomon loukkaannuttua ylimääräisenä hyökkääjänä ollut Timo Hirvonen pääsi peliin mukaan. Espoolaisikonille peliminuutit olivat tämän vuoden ensimmäiset.
Pisteet jäävät Espooseen
Kolmannessa erässä jatkettiin oikeastaan siitä mihin toisessa jäätiin, ja peli oli vallan mukavaa katsottavaa. Pirteästi läpi ottelun esiintynyt Marko Tuomainen oli päästä jo kolmatta kertaa ottelussa läpi Ville Snellmanin kaataessa ”Veken” rangaistuksen arvoisesti. Jäähyn jo päätyttyä, ajassa 53.08 joka valmentajan ihannepelaaja Kari Kalto ratkaisi pelin. Oman uransa piste-ennätyksen aikaisemmin tällä kaudella tehnyt hyökkääjä sai kiekon hyvin ylöstuoneelta Niko Niemiseltä mainion syötön maalin eteen, käänsi kertaalleen sivulle ja nosti yli maassa makaavan Nissisen. Voittomaaliksi jääneen osuman jälkeen Blues jatkoi hyökkäävää peliään, eikä matsin tarkkaaminen kummemmin herpaantunut, vaikka tanssitytöt kovasti päädyssä viatonta viettelivätkin.
Pari minuuttia Kalton maalin jälkeen loistolinjalla tuominnut erotuomari Repo repäisi päivän parhaat palat –koosteeseen kuuluneen Salomonin tuomion. Ilveksen maalin takana kiekosta taistellut Marko Tuomainen kaatui Teemu Jääskeläisen sääntöjen vastaisessa käsittelyssä, ja tämä oikeustajun riemuvoitto näki tilanteessa Tuomaisen filmanneen. Näitä sukellusjäähyjä olisi aikasemmista tilanteista voinut antaa mm. herroille Caloun, Sarno ja Hirvonen, muttei todellakaan Tuomaiselle. Mies ei jaksanut edes purnata jäähystään, vaan luisteli päätään pudistellen aitioon kärsimään 10 minuutin rangaistustaan. Jääskeläinen sai samasta tilanteesta ansaitun kaksiminuuttisen, joka luonnollisesti osui ilkeään saumaan Ilveksen tasoitushaaveiden kannalta. Blues sai kiekon vaihteeksi pyörimään ylivoimalla, ikäänkuin jotain kuviotakin olisi haettu. Ehkä sellainen oli, en tiedä, mutta täysin tyhjästä maalistakin vedettiin ohi tai päin vastustajaa, joten tuloksellisesti yv oli totutun kaltainen.
Viimeisellä minuutilla Ilves veti maalivahdin pois, ja pyöritti hetken Bluesin päädyssä. Keskialueelle viedyn aloituksen voitti kuitenkin Ylönen, jonka syötöstä Jiri Vykoukal viimeisteli tyhjiin loppulukemat 4-2.
Ottelu oli kaksi viimeistä erää kelpo viihdettä, näin espoolaisvinkkelistä ainakin. Näihin Bluesin käsittämättömiin ensi erän laahustamisiin pitäisi valmennuksen kuitenkin keksiä pikemmiten jokin lääke, sillä kovempia joukkueita vastaan ei tämän päivän esityksellä ensimmäisen erän jälkeen tarvitse enää pelatakkaan, vastustaja kun johtaa tuolloin jo kaksinumeroisin luvuin. Ilvestä voi varauksetta kehua, harva joukkue tuossa tilanteessa jaksaa enää noin kovaa taistella. Syynä tosin saattoi olla myös hallissa kuultu tieto, jonka mukaan joukkueen ensi kauden valmentaja Vaclav Sykora oli katselemassa tulevien suojattiensa esityksiä. Suurimmat ongelmat joukkueessa tällä hetkellä ovat kuitenkin henkisiä, maalipaikoissa kokeneidenkin pelaajien kädet jäätyvät ja vastuuta siirrellään toisille.
Kommentteja taiston tauottua
Bluesin valmentaja Hannu Kapanen ei vaikuttanut tyytyväiseltä pelin alkuun:
-Pelin alku oli meiltä täysin luokatonta. Osa porukasta ei ollut oikeella asenteella liikkeellä, ja tulos nähtiin heti. Takki auki ei olisi varaa lähteä, Kapanen sanoi.
-Tiedossa oli kyllä, että Ilveksen uusi valmentaja oli katsomossa. Halusivat vissiin antaa siellä puolella näyttöjä. Eikä siinä mitään, Ilves pelaa hyvin tällä hetkellä, hyvää kiekkoa, jatkoi Kapanen.
Kysymykseen toisen erän muutoksesta Kapasella oli lyhyt vastaus:
-Vähän vaan korotettiin pukukopissa ääntä. Lähettiin kuin uuteen peliin tohon toiseen erään. Itseluottamustaso joukkueessa on kuitenkin erittäin hyvä.
-Se on itseasiassa liiankin hyvä, haettiin 3-2 –tilanteessa turhaan riskillä neljättä maalia.
Huomenna Blues kohtaa Porissa Ässät. Kummempia muutoksia kokoonpanoon ei ollut luvassa Teemu Elomon puuttumisen lisäksi.
-Teemulla meni sama kylki kuin Jyväskylässä. Kaks-kolme päivää on sivussa. Ei muuta, huomenna Poriin, kova työ on siellä edessä, ”Hannes” lopetti.
Ilves-leirissä ei liiemmin iloittu. Vieraiden ensimmäisen maalin tehnyt Jukka-Pekka Laamanen:
-Kyl me ite hölmöiltiin toi loppu. Tappioita on tullu niin paljon, että voittamisen kulttuuri puuttuu. On vaikeeta, vaikeeta kääntää näitä pelejä. Jamo pelas hyvin, ja ite sutattiin osa tilanteista. Rentoutta puuttu maalintekopelistä, Laamanen harmitteli.
-Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa.
Joukkueen hyvästä historiasta espoolaisia vastaan Laamanen tiesi seuraavaa:
-Ollaan pelattu tuloksellisesti hyvin Bluesia vastaan usein, joo. Totta. Nöyryyden kautta se tulee, siellä on kuitenkin niin valtava hyökkäysmateriaali.
Tiukka ohjelma ei joukkueille lepoa suo. Kummatkin pelaavat jo huomenna seuraavan pelinsä, Blues siis Porissa Ässiä ja Ilves Tampereella HPK:ta vastaan.