IFK aloitti vahvasti
IFK löi kaksi maalia alle viiden minuutin ja pakotti Hannu Kapasen ottamaan joukkueelleen aikalisän.
Ensin Tuomo Ruutu iski ylivoimalla Timo Pärssisen upeasta esityöstä kiekon Blues maalissa pelanneen Sami Heinosen ohitse.
Seuraavaan maaliin esityön tekivät edellisen maalin tekijät. Pärssinen syötti Ruudulle, joka jatkoi Kimmo Kuhdalle. Kuhta veti tarkan rannelaukauksen kohti alanurkkaa ja Heinonen pystyi vain toteamaan maalin syntyneen. Edes jalkaansa mies ei maalilla ehtinyt liikauttaa, kun kiekko verkossa oli. Myös maskimiehillä oli tähän osansa. Sitten Blues otti aikalisän, mutta juurikaan tällä ei vaikutusta peliin ollut. IFK painosti edelleen ja loi tilanteita Blues-maalille.
Hieman erän puolivälin jälkeen IFK pääsi pelaamaan viidellä kolmea vastaan ylivoimaa ja pyörittikin kiekkoa mallikkaasti. Kun vielä Bluesin alivoimamiehet eivät juuri liikkuneet, vaan peruuttivat omaa maaliaan kohti, niin IFK:lla oli tilaa liikuttaa kiekkoa. Varsinkin Ruudun kenttä loi upeita paikkoja, mutta esimerkiksi Kuhta löi kiekon jo tyhjästäkin paikasta ohi. Näin Blues selvisi ilman takaiskuja tästä alivoimasta.
Erän lopulla päätuomari Markku Kruus vihelsi kaksi jäähyä peräkkäin IFK:lle. Toinen tuli tilanteesta, jossa Bluesin pelaaja huitaisi Robert Kantoria nyrkillä naamaan ja Kantor iski takaisin. Kruus näki vain Kantorin iskun ja näin Blues pääsi pelaamaan vuorostaan kahden miehen ylivoimalla.
Tilanteessa Kantor teki mielestäni täysin oikein, mutta IFK-luotsi Alpo Suhonen ei nähnyt kuin Kantorin virheen.
-Tyhmä jäähy. Tosi tyhmä jäähy oli tämä Kantorin jäähy, kertoi pettyneen oloinen Suhonen.
Toisen jäähyistä IFK selvitti mallikkaasti, mutta toisen viime hetkillä Blues iski. Cory Murphy toi kiekon yli siniviivan ilman IFK-pelaajien estelyjä ja syötti Marko Tuomaiselle. Tuomainen laukoi, mutta Dave Stathos torjui. Kiekko pomppi kuitenkin torjunnasta maalin edustalle, jossa oli vain valkopaitoja. Murphy oli lähimpänä ja lakaisi kiekon maaliin.
Erä oli tasaisista lukemista huolimatta IFK:n täydellistä hallintaa ja vain huonoa onnea oli, ettei peli ollut erän jälkeen 5-1 tai 6-1.
Erän parhaan pommin esitti Robert Kantor, joka veti puhtaalla vartalotaklauksella Marko Tuomaisen levyksi. Tuomainen ei tuosta taklauksesta pitänyt, vaan jatkoi koko ottelun ajan ihmeellisellä huitomislinjalla. Olisi Tuomainenkin voinut vain pistää nyrkit peliin tai kokeilla taklaamista, mutta tuollainen huitominen on suoraan sanoen ämmämäistä.
Toinen tasaisin
Toisessa erässä ei hyvistä tilanteista huolimatta maaleja nähty, mutta kuumaa tunnelmaa kuitenkin. Erän ensimmäisen jäähyn sai Tuomo Ruutu. Ruutu lähti Heinosta vastaan ja koska Heinonen piti kiekkoa eikä tilaa laidasta Ruudulle antanut, päätti Tuomo vain ajaa Heinosesta läpi. No ei päässyt läpi, mutta jäähylle kuitenkin.
Seuraava tapahtuma tuli vain minuutti tästä. Peter Sarno löi Robert Kantoria poikittaisella mailalla naamaan vihellyksen jälkeen. Sitten alkoi pieni nahina monessa suunnassa kenttää ja eipä mennyt pitkääkään kun tappelu alkoi.
Marek Zidlicky vs. Mike Stapelton tappelussa vaihdettiin muutama isku, kunnes Stapelton vaihtoi painiin ja työnsi Zidlickyn Bluesin aukinaisesta vaihtoaition ovesta sisään. Siinä vaiheessa myös linjatuomarit tulivat väliin. IFK-yleisö sai mitä se oli jo pitkään odottanut. Tappelun, vaikka IFK:n pelin tämä tappelu hajoittikin.
-Sinänsä ihan turhaa oli Marekin enää mennä siihen mukaan. Jäähy oli jo tulossa Stapeltonille, summasi Suhonen.
Viltistä nostettiin Niklas Hedberg pelaavaan kokoonpanoon ja Robert Kantor sai vielä lisää peliaikaa. IFK:n peliä tämä tuntui sotkevan aika pahasti ja loppuerässä IFK ei juuri tilanteita Blues-maalille saanut luotua.
Kolmas Bluesin
Erän ensimmäiset viisi minuuttia olivat IFK:n lievää hallintaa, mutta Blues iski ajassa 46.11 nuoren hyökkäjänsä Niko Niemisen voimin. Teemu Elomo toi kiekon hyvin hyökkäysalueelle ja jätti kiekon Niemiselle. Nieminen nousi maalille ja jätti Pasi Saarisen noloon tilanteeseen, tehden nousustaan maalin. Saarisen piikkiin menee tämä maali, täysin.
IFK-valmentaja Suhosen valitellessa turhia jäähyjä hän jätti yhden mainitsematta. Tässä turhista turhimmassa jäähyssä syyllinen löytyy penkin takaa. Kun ottelua oli jäljellä noin viisi minuuttia, niin IFK sai kaksi minuuttia väärästä vaihdosta. Tämä vaihtovirhe oli viimeinen niitti.
Vain 28 sekuntia jäähystä ehti kulua, kun Blues iski. Jan Caloun syötti Jiri Vykoukalille joka laukoi. Markku Hurme oli maalilla tekämässa maskia ja iski Stathoksen torjuman reboundin sisään.
Peli oli sillä selvä. Taktiikan mestari, Alpo Suhonen, ei tämän jälkeenkään ottanut aikalisää. Maalivahti kentältä otettiin, mutta aivan liian myöhään. Blues-juhlat olivat valmiit alkamaan.
Kerrottavaa jälkipolville
No eipä sitä valtavasti ole. Bluesin tähdet olivat hyvin himmeitä tänään, mutta tekivät tarvittavat maalit ja näin pisteet kulkeutuivat Espooseen ensimmäistä kertaa Bluesin historiassa.
IFK:stakaan ei Pärssinen-Ruutu-Kuhta ketjun lisäksi juuri kukaan erottunut. Marek Zidlicky oli ulosajoonsa asti hyvässä vedossa ja Robert Kantorkin esitti loisto-otteita.
Tulevaisuus
IFK pelaa seuraavan ottelunsa jo lauantaina, kun Rauman Lukko saapuu sen vieraaksi. Blues taas pitää muutaman vapaapäivän, harjoittelee jälleen sunnuntaina ja matkustaa tiistaina radanvarteen liigakärki Jokereiden vieraaksi.
Huhut väittävät, että IFK-johto ei ole sanonut tällä kertaa "Näillä mennään", mutta totuus nähdään luultavasti pian.