Ottelun avauserä oli heikkotasoisin, suurimpana syynä tähän oli iso jäähymäärä, joka teki pelistä erittäin rikkonaista. Kumpikaan joukkue ei päässyt kunnolla vauhtiin ja ote vaihteli sen mukaan kumman kentällinen oli täysilukuinen ja kumman vajaa. IFK:n ylivoima oli kankean näköistä ja kiekon ylöstuonti tuskaista, mutta aikaansaadut maalipaikat olivat kuitenkin vaarallisia. HPK puolestaan pyöritti kuvioitaan erittäinkin tyylikkäästi ja hallitusti, mutta laukauksia ei nähty juuri ollenkaan.
Pelin avausmaali lähti Rinkelinmäellä tunnetun pelurin lavasta. Valkopaitojen kultakypärä Timo Pärssinen pelasi ensin Joonas Vihkolle hienon paikan, jossa tämä hyödynsi HPK:n pakkiparin Strbak-Aalto heikon sijoittumisen ja porrastuksen. Jälleen kerran hienon ottelun pelannut Joni Puurula venyi kuitenkin Vihkon laukauksen tielle, mutta paikalle syöksyi Pärssinen, joka iski kiekon tyhjään verkkoon.
Muutoin maalipaikkoja ei sen koommin Kerholla kuin IFK:llakaan suuremmin ollut. Pallokerhon nelosketju pääsi peliin vasta kymmenen minuutin kohdalla ja sai vaarallisia hässäköitä helsinkiläisten maalia vartioineen Dave Stathoksen nenän eteen. Pitkän sairastuvalla oleilun jälkeen paluun tehnyt Erkki Rajamäki oli lähimpänä maalintekoa ohjauksellaan. Tosin kyseinen ketju otti myös Pärssisen maalin omiin, mutta isommat miinukset osumasta piirrettiin puolustajien papereihin.
- Ei oltu kyllä ihan hereillä alussa. Eka vaihto ja peli pyöri omissa. Sitten saatiin jäähy, kun oli liian monta pelaajaa kentällä. Ehkä ei oltu ihan valmiita, kertoi avauserästä kaukaloon palannut Rajamäki.
- HIFK tuli todella kulmahampaat ulkona ensimmäiseen erään ja me oltiin vähän ihmeissään. Ehkä osa pelaajista luuli, että päästään tänään helpommalla, kun HIFK:lta puuttuu tärkeitä pelaajia. Kävi ihan just päinvastoin ja usein niin kun näin käy, hyvä joukkue vain sisuuntuu siitä, että pelaajia puuttuu ja pelaa erittäin hyvällä asenteella ja isolla sydämellä. Kuten HIFK tänään teki. Jouduttiin todella paiskimaan hommia pisteiden eteen, HPK:n valmentaja Jukka Jalonen kertoi pelistä.
Vauhti nousee, IFK putoaa kyydistä
Toisessa erässä nähtiinkin sitten sitä kiekkoa, mitä ottelusta oli odotettu. Vauhtia riitti useankin liigapelin tarpeiksi ja molemmat maalivahdit saivat takuuvarmasti hien päälle. Vielä erän alussa peli kulki tasaisissa merkeissä, mutta pikku hiljaa sai otetta enemmän ja enemmän. Puolivälin jälkeen peli olikin lähes yhtä maalia ja vain Stathoksen valppaat kopit pitivät IFK:n mukana pelissä.
Kerhon tasoituksesta vastasi Janne Laakkonen, joka ylivoimalla suti Martin Strbakin kudin paluukiekon sisään. Vikkelä savolaislaituri oli muutenkin loistavalla pelituulella ja oli erittäin vaarallinen pelaaja vastustajalle joka kerran kiekon saadessaan. Myös HPK:n johtoon siirtänyt maali oli Laakkosen käsialaa. Ketjun sentteri Kucharcik vei pelin hyökkäysalueelle ja iski liinat kiinni, samaan aikaan taustalta paikalle puhalsi täydellä vauhdilla Laakkonen. HPK-hyökkääjä suhahti IFK:n viisikosta läpi kuin ohi mennen ja onnistui ohittamaan myös Stathoksen.
- Toiseen erään Laakkonen vaan päätti, että nyt hoidetaan homma ja teki kaksi maalia - ehkä se hoiti homman, kertoi nelosketjun Rajamäki Laakkosen panoksesta.
Stathos seisoi Kerhon tiellä
Numerot toisen erän jälkeen olisivat voineet olla paljon suuremmatkin. Kotijoukkueelle avautui ylivoimahyökkäyksiä ja läpiajoja kuin liukuhihnalta erän puolivälin jälkeen. Kiekot kuitenkin pomppivat lavasta ja ratkaisijan kanttia ei tuntunut löytyvän keneltäkään. Samaan aikaan IFK oli kuin varjo avauserässä jäällä nähdystä taistelevasta petolaumasta. Hienosti toimineet vastahyökkäykset sekä hyvät ristikulmakiekot, joihin IFK:n laiturit ehtivät aina ensimmäisinä olivat unohtuneet ja tilalla nähtiin pahasti hukassa ollut IFK-pakka.
Viimeinen kaksikymmenminuuttinen oli hurjavauhtisen toisen erän jälkeen hieman vaisunoloinen, mutta kovasti kaukalossa yhä kamppailtiin. Myös runsaslukuinen yleisö syttyi peliin mukaan, Rinkelinmäki pullisteli lähes täydessä väestönpaljoudessa. HIFK tuli tasoihin Toni Häppölän ylivoimamaalilla, hienon avustuksen osumaan antoi Kim Hirschovits. Maalin jälkeen kumpikaan joukkue ei aikaansaanut kovin kummallisia maalipaikkoja ja ottelun lähetessä täyttä aikaansa molemmat ryhmät alkoivat varmistella yhtä pistettä.
Hyrskynmyrskyn jatkoajalla
Lisäajalla nähtiinkin sitten melkoinen näytös siitä kuinka ylivoimaisesti toinen joukkue voi hallita peliä lyhyen jakson ajan. HPK-valmentaja Jukka Jalonen heitti boksiin uskaliaasti koko hyökkäysketjun ja vain yhden puolustajan. Riski onnistui, sillä peli pyöri lähes tauotta koko ajan IFK:n päädyssä. Maalipaikkoja tuli kuin liukuhihnalta, mutta Kerhon voittomaali nähtiin kuitenkin nopean pelinkäännön seurauksena. Martin Strbak taklasi Pärssisen irti kiekosta kesken orastaneen IFK-hyökkäyksen ja avasi nopeasti toiseen laitaan. Ottelun sankari Janne Laakkonen teki kiemuransa ja vapautti Kucharcikin loistavaan tekopaikkaan. Aina luotettava tsekki iski kiekon Stathoksen kainalosta sisään ja HPK piti etumatkansa Jokereihin ennallaan.
- Sitten kun piste oli saatu, niin kaikki pantiin peliin tuossa jatkoajalla ja ajateltiin, että jos HIFK tekee maalin, niin sitten tekee. Me yritettiin hakea sitä toista lisäpistettä ja sitten saatin se siinä jatkoajan lopussa. Muutamia paikkoja oli kyllä sitä ennen ja uskottiin siihen, että HIFK kapealla materiaalilla jossain vaiheessa väsyy, kun jaksetaan kärsivällisesti tehdä töitä. Se palkittiin sitten hetkeä ennen jatkoajan päättymistä, Jukka Jalonen kertoi jatkoajan taktiikastaan.
Taisteleva petolauma haki pisteen
IFK:n pelifiilis oli erinomainen, Rinkelinmäelle oli tultu taistelemaan tosissaan. Kapealla materiaalilla ja koko ottelun vain kolmella kentällisellä pelannut Suhosen joukkio onnistui saalistamaan pisteen – aivan ansaitusti. Suurimmat kehut keräsi maalivahti Stathos, jonka 48 torjuntaa kertovat hikisestä iltapuhteesta. Ykkösketju oli hyökkäyssuuntaan vaarallisin kolmikko, mutta Jari Kauppila ei vieläkään ole odotetulla tasolla.
- Dave on ollut ihan meidän kattava voima, varsinkin näillä hetkillä, kun on tosiaan tarvittu ja jouduttu pelaamaan altavastaajana ja puolustusvoittoisesti. Silloin tulee tietysti paljon laukauksia ja erittäin hieno suoritus häneltä tänään. Edellisen pelin epäonnistuminen meni kyllä varmaan meidän valmentajien piikkiin, olisi pitänyt viime pelissä pitää kaveri pois kentältä, kun oli sen verran sairaana, IFK-luotsi Alpo Suhonen sanaili vahtinsa otteista.
Puolustajista Marek Zidlicky oli jäällä lähes puolet peliajasta, ja suoriutui vastuistaan hienosti. IFK:n miinustilaston kärkipäässä surullista paikkaa hallitseva pakkipari Hedberg-Saarinen oli hyvin tehtäviensä tasalla ja ansaitsee ainakin lievän plusmerkinnän ottelusta. Piste oli petojengille tärkeä ja sen merkitys muutaman viikon päästä saattaa olla todella suuri. Sarjajohtajan kotiluolasta ei monikaan joukkue ole lähtenyt pisteitä mukanansa.
- Ensinnäkin, tauon jälkeen ollaan saatu viisi pistettä ja se on aika hyvä suoritus näiden kaikkien loukkaantumisten keskellä. Tänään joukkue taisteli erittäin hyvin. Eka erä oli aika hyvä, toisessa oltiin jyrän alla ja oltaisiin varmaan tarvittu happitelttaa, mutta kun ei sitä mistään löytynyt tähän hätään, Suhonen kertoi pelistä.
Seuraavaksi IFK matkaa Kärppien vieraaksi, mutta tuon ottelun jälkeen saa pelata koko loppurunkosarjan kotiseuduillaan. Pisin vierasmatka Oulun jälkeen on Espooseen, joka ei kuitenkaan vielä kuulu Helsinkiin, vaikka Suhonen näin väittikin...
- Mutta pakko meidän on pakko näillä miehillä taistella, mitä meillä on ja tietysti tämä antoi hiukan lisäpotkua loppukauteen. Oulun reissun jälkeen pelataan sitten kaikki loput ottelut Helsingissä, jos ei kotona, niin Espoossa tai Pasilassa. Sillä tavalla tietysti hyvä lähtötilanne, että jos saadaan näistä vieraspeleistä taistelupisteitä, ne auttaa pitkälle, Suhonen mietiskeli.
Hetkittäin täydellistä, muuten tasapaksua
Kerhon pelissä positiivista oli ajoittainen täydellinen pelinhallinta. Sen sijaan ottelun suvantovaiheet eivät antaneet kovin maireata kuvaa runkosarjan voittoa tavoittelevasta ryhmästä. Isokokoinen nelosketju sai hyvin vähän jääaikaa, mutta käytti minuuttinsa hyvin hyödykseen. Numero uno oli luonnollisesti Laakkonen, jonka kiemurat olivat aivan liikaa IFK:n pakistolle.
Puolustuksen kunkku Marko Tuulola oli jälleen, kuten aina, huimassa vireessä. Tähän asti HPK:n maalivahdit ovat vuorotelleet peli kerrallaan, mutta nyt Joni Puurula pelasi toisen peräkkäisen ottelunsa. Puurulalta jälleen hyvä suoritus ja pikku hiljaa miestä varmasti aletaan ajamaan pudotuspelivireeseen, vaikka Jalonen ei tätä suostunutkaan myöntämään.
- Joni oli tänään ykkösvahti ja torstaina saattaa olla, että Toivonen on. Kyllä molemmat pelaavat edelleen. Meillä on seitsemän peliä jäljellä ja varmaan siinä riittää työsarkaa molemmille. Se, että pelaako toinen viisi ja toinen kaksi tai toinen kolme ja toinen neljä, ei olla vielä päätetty, valmentaja suostui valottamaan tilannetta tolppien välissä.