| kuvakooste Vauhtia ja vaarallisia tilanteita
[katso] |
Kaiken kaikkiaan yleisölle tarjoiltiin enimmäkseen sangen vauhdikasta ja hyvätasoista jääkiekkoa. IFK hallitsi suurinta osaa ottelusta ja loi enemmän maalintekopaikkoja, joten sen voittoa voidaan pitää ansaittuna. Ottelun ratkaisu syntyi kuitenkin ikävällä tavalla. IFK:n ykköskenttä pyöritti Ilves-alueella. Pärssinen näki siniviivalta Harkinsin maalin edessä, ja toimitti kiekon tälle upeasti salibandytyyliin selän takaa syöttäen. IFK:n oma "Raipe" ohjasi kiekon hallitusti yläkulmaan. Upea maali, mutta: Harkins oli päivänselvästi maalivahdin alueella, ja näin ollen maali olisi pitänyt hylätä. Tämä näkyy hyvin oheisesta kuvasta, jossa kiekko on juuri osunut Harkinsin lapaan, ja toinen jalka on syvällä maalivahdin alueella.
Näin tilannetta kommentoi Ilveksen maalivahti Juha Pitkämäki:
- Harkins potkaisi jalkaani ja käänsi minut niin että jouduin selkä kiekkoon päin. Ammattimiehethän osaavat tuommoiset kikat kyllä. Luulin, että Levonen olisi sen nähnyt, mutta ei se aina tietysti kaikkea näe. Protestoin sitä siinä, mutta eihän se mitään auta - välillä kuitenkin kuohahtaa. Siihen nyt sitten kaatui ainakin yksi piste tänään, mutta se on tällaista joskus: täytyy vain sulattaa vaikka kuinka harmittaa, Pitkämäki sadatteli.
Tilanne oli toki tuomarille vaikea, sillä sääntöjen mukaan videoitakaan ei saa käyttää apuna, jos epäillään maalialueen paitsiota tai maalivahdin häirintää. Levonen neuvotteli hetken linjureiden kanssa ja hyväksyi maalin. Tuomarin osa ei ole helppo, mutta totta kai selvän virheen seurauksena tullut voittomaali jätti ikävän maun suuhun Levosen sadannesta liigaottelusta.
Kotijoukkueen kannattajista moinen ratkaisu tuntunee katkeralta, mutta täytyy toisaalta muistaa, että maali tuli jo aivan toisen erän lopussa. Siinä vaiheessa peliä ei selkeäkään tuomarivirhe vielä ratkaise mitään. Tästä muistutti pelin jälkeen myös Vesa Viitakoski:
- Siinä oli kuitenkin 20 minuuttia vielä aikaa. Olisi pitänyt ainakin tasoitusmaali saada tehtyä, kuittasi "Vesku" tilanteen.
Pitkämäen paluu onnistui
Ilveksen riveissä nähtiin odotettu paluu, kun Juha Pitkämäki pelasi ensimmäisen ottelun loukkaantumisensa jälkeen. Ympyrä sulkeutui, sillä mies loukkaantui lähes tasan kuukautta aiemmin juuri IFK:ta vastaan pelatussa ottelussa. Ilves ei alun perin odottanut molariaan näin nopeasti takaisin kaukaloon, ja tämä olikin ehtinyt harjoitella vasta muutaman päivän. Nyt oli kuitenkin edessä pienoinen pakkotilanne:
- Nissinen on tuossa ollut poskiontelotulehduksessa, niin sen takia nyt sitten pelasin näinkin aikaisin. Vasta viitisen päivää sain reenata. Onhan se vähän siihen kuukauden poissaoloon nähden, mutta kyllähän se vanha rytmi toisaalta nopeasti palautuu siihen, Pitkämäki totesi.
Kuukauden tauon aikana ehti aika jo käydä pitkäksi. Nyt vaivat ovat kuitenkin taakse jäänyttä elämää, vaikka yhdessä kohtaa tuskaisen näköinen vahti hieman säikäyttelikin kotiyleisöä.
- Kyllähän siinä aika pitkäksi kävi, kun ei päässyt reenaamaan eikä pelaamaan. Kun jääkiekko on päätoiminen ammatti, niin on se pitkä aika odotella. Yhdessä kohtaa vähän käteen vihlaisi, kun tuli sellaista ulkokiertoa, mutta ei se enää kipeä ole, Pitkämäki kertoi.
Ilves-vahti joutui ottelun alussa muutaman kerran todelliseen testiin. Muutaman minuutin pelin jälkeen Laurilan löysä purku napsahti suoraan Ville Viitaluoman lapaan, ja tämä pääsi tälläämään vapaasti muutamasta metristä. Hieman myöhemmin pörssikärki Kimmo Kuhta runnoi vasemmasta laidasta läpi ja lähetti terävän laukauksen kohti takayläkulmaa. Pitkämäki torjui molemmat tilanteet kuitenkin jäätävästi, ja oli itsekin pelin jälkeen tyytyväinen siihen, miten pääsi peliin sisälle:
- Pelin kannalta hyvä asia, että tuli kuteja alkuun ja pääsin mukaan. Kiekot pomppivat ylipäätäänkin vähän vähemmän kuin odotin. Hyvä että oli jonkinmoinen kontrolli, eikä ihan huono peli tullut. Vaikka eihän se tietysti paljon lohduta kun hävittiin, summasi Pitkämäki.
Laaksoharju pelasi myös hienon ottelun
Hannu Aravirta on päättänyt antaa Timo Laaksoharjulle mahdollisuuden näyttää kyntensä liigatasolla, ja niinpä mies nähtiin tänäänkin IFK:n maalin suulla. Alkuhetket eivät hyvää luvanneet, sillä mies pomputteli kiekkoa kaukolaukauksissa ja antoi paljon paluukiekkoja. Ilves oli kuitenkin läpi ottelun enimmäkseen heikompi kakkoskiekoissa kuin IFK - tilanne, joka on toistunut aiemmissakin joukkueiden kohtaamisissa. Hienoinen haparointi oli kostautua jo viiden minuutin kohdalla, kun mies vain hipaisi kaukolaukausta, ja se pomppasi päädyn kautta suoraan Cory Murphyn lapaan. Tämän huikea lämäri kimposi kuitenkin maalirautojen kautta päätyverkkoon.
Epävarmuus kuitenkin väheni IFK-vahdin otteista ottelun edetessä, ja kaiken kaikkiaan mies pelasi erittäin hyvän ottelun ja sai pelin jälkeen myös päävalmentaja Hannu Aravirran kehut. Kotijoukkue tuli vahvasti ensimmäiseen erään, ja sen puolivälin tienoilla Laaksoharju sai pitää vieraita pystyssä lähes yksin. Suvannon johtama Ilveksen kolmoskenttä pyöritti peliä miten tahtoi, ja rakensi peräkkäin kaksi vetoa suoraan syötöstä aivan maalin edustalta, mutta huikeiden torjuntojen ansiosta tulosta ei tullut.
Kaiken kaikkiaan ensimmäinen erä mentiin melko vahvasti Ilveksen hallinnassa, ja IFK sai omat paikkansa parin painostusjakson ja vastahyökkäyksien muodossa. Vastahyökkäyksestä tuli myös ottelun avausmaali, kun Ville Viitaluoma pelasi Ilves-viisikon tilanteesta käsittämättömällä tavalla pihalle pyörähtämällä siniviivan tuntumassa: yhtäkkiä miehellä oli tilaa vaikka millä mitalla. Viitaluoma lähetti laukauksen kohti Ilves-maalia. Pitkämäki torjui vedon, mutta paluukiekon pisti ilmasta hienosti sisään aivan vapaana maalilla päivystänyt Juha Fagerstedt.
Erän loppupuolella Ilves oli pariin otteeseen tasoittaa ylivoimalla. Teemu Jääskeläinen laukoi Murphyn vedon paluukiekosta ohi tyhjän maalin. Suvannon johtama kentällinen pääsi myös pelaamaan ylivoimaa, ja rakensikin pari maukasta tekopaikkaa - mm. Suvanto itse ohjasi lähietäisyydeltä hivenen ohi maalin. Aivan erän lopussa Vorelin kakkosketju pelasi näyttävällä syöttöpelillä Timo Peltomaan täysin vapaaksi maalin eteen, mutta Laaksoharju veti pidemmän korren. Näin tauolle mentiin vieraiden 0-1-johdossa. Vaikka katsomoon näytti siltä, että Ilves hallitsi, ja myös torjunnat puhuvat tämän puolesta (IFK 13, Ilves 10), kehui vieraiden luotsi ottelun jälkeen etenkin IFK:n ensimmäisen erän panosta.
- Kahdessa edellisessä Ilves-pelissä vastustaja oli ensimmäisessä erässä selvästi parempi kuin me, ja sai paljon ylivoimahyökkäyksiä. Ne voitot tulivat loistavan maalivahtipelin ja sopivan tuuriannoksen avulla, mutta nyt aloitettiin paljon paremmin. Oltiin opittu aiemmasta, ja kokonaisuutena ottaen tämä oli kauden paras Ilves-peli, vaikka voitto oli niukin. Nyt oli sitä ilmettä, jolla voi pärjätä SM-liigassa, Aravirta kiitteli omiaan.
Ilveksen tehohetki osuu toisen erän alkuun
Toisen erän alussa vieraat pääsivät 2-1-hyökkäykseen, jonka teki tyhjäksi erinomaisesti tilanteen pelannut Jukka Laamanen, joka heittäytyi oikea-aikaisesti syötön tielle. Hetken näytti muutenkin siltä, että IFK menee menojaan, sillä Ilves joutui iskemään pitkää päätyyn parin minuutin ajan. Tilanne kääntyi kuitenkin päälaelleen ajassa 23.33, kun Turo Järvinen otti tyhmän kakkosen tilanteessa, jossa Levonen näki vain koston eikä sitä kuuluisaa ensimmäistä rikettä.
Helmisen kenttä pyöritti ensin ylivoimaa näyttävästi, mutta kudit pysyivät piipussa ja oma syöttö purki tilanteen. IFK pääsi jopa maalipaikkaan, mutta sortui hyökkäämään turhan innokkaasti. Vastahyökkäyksestä Toni Dahlman pelasi upeasti Vesa Viitakosken täysin vapaaksi maalille. "Vesku" harhautti Laaksoharjun ihailtavalla maltilla täysin kahville ja lirutti jäitä pitkin taka-alakulmaan. Näin mies itse kommentoi maaliaan pelin jälkeen:
- "Dalla" antoi niin hyvän syötön, että pääsin pakin taakse siinä. Kerrankin onnistui - tällä kaudellakin on tuollaisiin maaleihin ollut paikkoja vaikka kuinka paljon, mutta ei ole mennyt sisälle. Nyt tuli maali hyvään paikkaan, päästiin tasoihin ja saatiin otetta pelistä, Viitakoski totesi.
Ja toden totta, Ilves sai maalista hurjasti puhtia. Yhtäkkiä vieraat olivat täysin hätää kärsimässä. Laaksoharju ehti torjua muutaman todella pahan paikan, mutta alle kaksi minuuttia edellisestä hän joutui jälleen poimimaan kiekon takaansa. Viitakoski pääsi nostamaan ylivoimahyökkäystä IFK:n harhasyötöstä. Tilanne näytti kuitenkin kuivuvan jo kokoon, mutta Ilves sai juurrutettua pelin hyökkäysalueelle. Helminen luisteli torniksi maskiin, ja Viitakoski tarjoili syötön Cory Murphylle, joka laukoi räjähtävän one-timerin verkkoon vieden kotijoukkueen 2-1-johtoon.
Ilveksen johtomaalin jälkeen peli aaltoili hetken villisti. Ensin hienosti pelannut vieraiden 19-vuotias, juuri liigasopimuksen saanut Lennart Petrell pääsi yksin paluukiekkoon, mutta kääntö meni metrin verran maalin ohi. Heti perään Ilveksen Radim Kucharczyk pääsi yksin läpi, mutta Laaksoharju torjui hänen rannelaukauksensa hienosti. Petrell sai ottelun jälkeen kehuja päävalmentajaltaan:
- Olen nähnyt Petrellin otteita 20-vuotiaiden maajoukkueessa Mestis-joukkueita vastaan, ja on siellä ollut vakuuttava. Mestis-ottelut ovat toimineet hänen kohdallaan todella hyvin ajatellen hänen koko uraansa, loistavia näyttöjä antanut siellä. Iso ja taitava kaveri, joka on kova tekemään töitä: siinä on melkoisen hyvä kombinaatio, kehui Aravirta.
IFK iskee takaisin
Pian Ilveksen johtomaalin jälkeen pääsivät vieraat peliin kiinni, ja loppuosa toisesta erästä mentiinkin IFK:n hallinnassa. Ensimmäinen avopaikka siunaantui Jere Karalahdelle, kun Helmisen surkea purkuyritys napsahti lapaan kuin lättysyöttö konsanaan. Karalahti pääsi laukomaan parhaalta sektorilta, mutta Pitkämäki selvitti tilanteen. Paluukiekosta Kuhta laukoi maalirautoihin, ja tilanteen päätteeksi Ilveksen Ville Koistinen passitettiin jäähyaitioon väkivaltaisuudesta.
Ilveksen alivoima oli aluksi hyvää, mutta reilun minuutin pelin jälkeen IFK sai kuvionsa kuntoon. Jarno Kultanen laukoi viivalta, Pitkämäki torjui kiekon Hirschovitsin luistimiin, josta se pomppasi uudelleen torjuttavaksi. Tästä seurasi toinen paluukiekko, jonka paikalle noussut Pasi Saarinen pääsi nostamaan tyhjään maaliin.
Ilveksen hätä jatkui, ja IFK sai monia ylivoimahyökkäyksiä. Pitkämäki piti joukkuetta pystyssä torjumalla hienosti mm. 2-1-hyökkäyksen ja Petrellin räjähtävän vedon muutaman metrin etäisyydeltä. Ilves hätäili omissa paikoissaan: paras hyökkäys tuli tilanteesta, jossa Karalahden maila katkesi tämän yrittäessä laukausta siniviivalta. Vorelin kenttä tuhri ylivoimahyökkäyksensä kuitenkin paitsioksi. Aivan ennen erän loppua IFK-hallinta sitten tuotti kolmannen osuman, jonka synnystä tämän raportin alussa jo kerrottiinkin.
Kaikkiaan Ilveksen peli hajosi pahasti sen päästyä johtoasemaan. Vaikka IFK:n johtomaali tulikin sitten kovin kyseenalaisella tavalla, oli se pelitilanteiden perusteella ansaittu. Erä päättyi lukemiin 2-2, vaikka Pitkämäellä oli 13 torjuntaa ja Laaksoharjulla vain 7. Ottelun jälkeen Vesa Viitakoski sadatteli joukkueen rutiinin puutetta ja liiallista hyökkäysintoa johtoasemassa:
- Kun päästiin johtoon, niin ruvettiin ehkä liian innokkaasti yrittämään kolmatta maalia, ja kaverille tuli liikaa ylivoimahyökkäyksiä. Ja jos liigan pistepörssiä katselee, niin jos yksi joukkue pitäisi nimetä jolle ei missään nimessä saa ylivoimahyökkäyksiä antaa, niin eiköhän se tuo IFK tällä hetkellä ole, mietti Viitakoski.
Ilvekselle on viime aikoina tullut paljon niukkoja tappioita. Viitakoski näkee syyksi rutiinin ja nöyryyden puutteen:
- Rutiinia puuttuu, että maltettaisiin pelata maalin johdossa. Jos Raipe uskaltaa yli 20 vuoden kokemuksella harhautella siniviivalla, niin ei ehkä kaikkien kannata kuitenkaan sitä yrittää. Kaikkien pitäisi ymmärtää, että täytyy tiedostaa vastustajan vahvuudet ja pelata niitä pois - ei mitään nöyristelyä tietenkään, mutta nöyrästi pitäisi ymmärtää ne asiat. Tänä vuonna on kasvettu sen verran, että tällainen maalin tappio syö todella paljon miestä vaikka ei huonosti pelattukaan. Näitä tiukkoja pelejä pitäisi pystyä kääntämään. Se on kuitenkin se ero hyvän ja keskitason joukkueen välillä, kun pelejä on niin paljon, että kuka pystyy nämä tiukat väännöt kääntämään itselleen kovalla rutiinilla, "Vesku" päättää.
Kolmas erä tasainen, Ilveksen kiri ei tuota tulosta
Kolmas erä aloitettiin tasavajaalla, kun toisen erän lopussa Raimo Helminen hermostui toden teolla Kim Hirschovitsiin. Tuloksena molemmille kakkonen, ja vielä päälle Joonas Vihkolle 10 minuutin käytösrangaistus. Ylimääräisenä hyökkääjänä aloittanut Martin Spanhel pääsi vierailta kehiin, ja oli heti ensimmäisessä vaihdossaan lähellä tehdä maalin. Erän alku oli muutenkin IFK-merkkistä, ja Pitkämäki sai torjua mm. Juha Fagerstedtin puhtaan läpiajon.
Ilves sai tilaisuutensa tasoitukseen neljän minuutin kohdalla, kun Arttu Luttinen otti hyökkäyspäässä tyhmän kampitusjäähyn. Helmisen kentän ylivoima ei toiminut, ja kokeilemaan pääsi läpi ottelun hienosti pelannut Suvannon kenttä. Jälleen kerran tämä yhdistelmä sai aikaan vaarallisia tilanteita, joista paras osui Marko Luomalalle, joka suti vapaassa paikassa Suvannon syötöstä kiekosta ohi. Upeasta pyörityksestä huolimatta kentällinen sai tehdä tilaa Helmiselle ja kumppaneille heti kun nämä olivat ehtineet hieman hengähtää - eikä ykköskenttä sitten saanut jäähyn aikana enää juuri mitään aikaiseksi.
Jäähyn jälkeen ottelu vajosi pitkäksi toviksi rusettiluistelun tasolle, ja IFK näytti jo hieman varmistelevan johtoaan. Erän puolen välin jälkeen vieraat innostuivat kuitenkin yrittämään niittiä ottelulle, ja Petrellin karvattua kiekon joukkueelleen pääsi Jermu Porthen nokikkain Pitkämäen kanssa. Tämä torjui, mutta tilanteesta seurasi kuitenkin IFK:lle ylivoima. Vieraiden ajatukset taisivat kuitenkin olla jo ajan kuluttamisessa, sillä minkäänlaista painostusta ei jäähyn aikana nähty, ja viides mieskin unohtui kentältä pitkäksi toviksi. Tosin on todettava, että Ilves pelasi myös erinomaista alivoimaa, ja saikin jäähyn tapettuaan kirivaihteen päälle. Heti jäähyn päätyttyä Toni Dahlman pääsi avopaikkaan, mutta pyssytti ohi.
Viimeinen reilu viisi minuuttia olikin sitten Ilveksen nousujohteista kiriä, ja lopulta tuntui siltä, että kongi pelasti vieraat. Aikaan 58.12 IFK laukoi aivan typerän pitkän kiekon, jonka seurauksena Ilves sai aloituksen hyökkäyspäätyyn ja otti aikalisän. Aikalisän jälkeen kotijoukkue yritti saman tien kuudella kenttäpelaajalla, ja rakensi pari hyvää vetopaikkaa viivaan, mutta laukaukset viuhuivat ohi. Vieraat pääsivät yrittämään tyhjään maaliin, mutta omasta päästä lähetetty laukaus kiertyi aavistuksen maalin ohi - mennen kuitenkin selvästi maalivahdin alueen poikki. Linjamies vihelsi kuitenkin pitkän kiekon, ja tämän virheen seurauksena seuraava aloitus nähtiin keskiympyrästä. Ilvekselle huonompi homma, sillä kiekko olisi ollut joukkueen hallussa, ja nyt Pitkämäkikin joutui palaamaan maalilleen.
Tästä huolimatta kotijoukkue sai vielä muutaman hiuksia nostattavan tekopaikan aikaiseksi, ja kiekko pomppi välillä erittäin lähellä Laaksoharjun maalia. Kotiyleisöä harmittavasti se kuitenkin pomppi aina jonkin kymmenen senttiä maalin ohi, ja lopulta summeri armahti vieraat. Näin äänekkään ja ison IFK:n fanijoukon Tampereen-reissu ei ollut turha. Ottelun jälkeen myös Hannu Aravirta myönsi, että loppu oli melkoista nitroa. Hän kuitenkin totesi reenanneensa kovaa, joten pumppu kestää tällaiset dramaattisetkin hetket.
IFK ansaitsi voittonsa, maalivahdit onnistuivat
Vieraat hallitsivat suurinta osaa ottelusta, ja siinä mielessä he selvästi ansaitsivat voittonsa. Myös Timo Laaksoharju oli hyvässä vedossa, vaikka alussa kiekkoa pomputtelikin. Toisaalta myös loukkaantumisen jälkeen kaukaloon palannut Juha Pitkämäki pelasi loisto-ottelun, ja Ilves sai aikaiseksi niin rajun kirin että jonkin pisteen jääminen Tampereelle olisi sekin ollut ansaittua.
Ilveksestä erottui erityisesti Viitakoski, joka tsemppasi hienosti pienestä kuumeestaan huolimatta. Samoin edukseen oli jälleen kerran hurjasti urakoinut ja maalin tykittänyt Murphy sekä erityisesti hienon pelin pelannut kolmosketju, jossa Suvannon laidoilla viilettivät Luomala ja Snellman. Raimo Helmisellä ei tänään ollut aivan paras päivänsä.
Vieraiden ykkösketju pelasi totuttuun tapaan hyvin ja pyöritteli peliä hyökkäyspäädyssä. Nuoriso-osastolla Petrell ja maalinkin täräyttänyt Fagerstedt olivat loistovireessä. Pakeista parhaiten onnistui Pasi Saarinen. Martin Spanhelin hyvä esitys pisti miettimään, miksi mies aloitti pelin ylimääräisenä hyökkääjänä.
Ilveksellä on joulutaukoon matkaa enää yksi kotiottelu, joka pelataan tiistaina Ässiä vastaan. IFK urakoi puolestaan jo huomenna televisio-ottelussa Jokereita vastaan Hartwall-areenalla, ja isännöi lisäksi tiistaina Pelicansia. Tämän ottelun perusteella molemmilla joukkueilla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa pistepussiaan vielä ennen taukoa.