Ilves otti makean kotivoiton

Maanantai-iltana paikalle saapuneita katsojia hemmoteltiin hyvän jääkiekon merkeissä. Jäällä nähtiin vauhtia, maalitilanteita, taklauksia ja yritystä. Yleisökin oli hyvin mukana pelissä ja kummankin joukkueen kannattajat jaksoivat huutaa äänekkäästi omiensa puolesta. Ei liene ylilyönti sanoa, että tämän iltainen peli oli kuluvan kauden, sekä Ilveksen osalta parin viime kauden, viihdyttävintä kiekkoa Hakametsässä. Ilves vastasi HIFK:n fyysisyyteen ja pelissä nähtiinkin kuinka punanutut voivat olla altavastaajina fyysisen pelin puolella. Ilveksestä erityistä taistelutahtoa ja taklausintoa osoitti Timo Peltomaa, HIFK:n puolelta Jere Karalahtikin pääsi taklaamaan komeasti ? Kimmo Kuhtaa.

- Tiedettiin etukäteen, että tästä tulee kauden fyysisin ottelu. Siitä oli merkit olemassa jo Helsingissä. Play-off-tyyliä, kontaktit lisääntyvät, se on jokakeväinen ilmiö, tiesi HIFK:n valmentaja Hannu Aravirta kertoa.

Viihdyttävää peliä

Heti ottelun alkuminuuteista lähtien oli selvää, että kumpikaan joukkue ei aio tänään taipua ilman kunnon taistelua. Joukkueet aloittivat pelin hyvin latautuneina ja peli aaltoili vauhdikkaasti päästä päähän. Vaikka ensimmäisessä erässä ei maaleja nähtykään, maalitilanteita ja upeita torjuntoja nähtiin senkin edestä. Muutaman minuutin pelin jälkeen Timo Pärssinen pääsi ohjaamaan Karalahden siniviivakutia maalin edessä, mutta ohjaus meni ohi. Samasta tilanteesta Ilves pääsi nopeaan vastahyökkäykseen, jonka päätteeksi illan hahmo Shayne Toporowski pääsi laukomaan suoraan syötöstä kohti HIFK:n maalia. Dave Stathos oli tilanteessa hyvin mukana ja sai torjuttua etuylänurkkaan suuntautuneen laukauksen.

Seuraavaksi oli punanuttujen kakkoskentän vuoro pyörittää Ilves-pakkaa. Ensin paikan loi Lubomir Hurtaj syöttämällä maalin lähellä vapaana olleelle Roman Vopatille, jonka laukauksen Pitkämäki torjui kulmaan. Muutama sekunti edellisestä oli Vopatin vuoro rakentaa tilanne takatolpalle, josta Hurtaj pääsi ohjaamaan kiekkoa, mutta ohi maalin. Näiden tilanteiden jälkeen peli hivenen tiivistyi, eikä maalintekotilanteisiin päästy kummankaan joukkueen osalta.

Illan mielenkiintoisin tilanne nähtiin erän puolivälissä, kun Karalahti oli tulossa poikki kentän vaihtoon samanaikaisesti Kimmo Kuhdan tuodessa kiekkoa ylös selkä kentälle päin. Karalahti ei seurannut tilannetta tarkasti, eikä Kuhta voinut nähdä selkänsä takana vaihtoon tulevaa miestä. Tämän seurauksena Karalahti törmäsi Kuhtaan niin sanotusti puun takaa ja Kuhta lensi ikävän näköisesti laitaa päin. Pienoisen tällin saaneena Kuhta tuli jäälle seuraavan kerran vasta toiseen erään.

- Jere posautti oikein kunnon taklauksen. Lähdettiin hakemaan kunnon puhtaita kontakteja ja siinä sellainen nähtiin. Onneksi Kibelle ei käynyt mitään. Eikä jatkon kannaltakaan pitäisi olla mitään ongelmia, vähän meni vain ilmat pihalle, kertoi Aravirta oman näkemyksen tapahtuneesta.

Ennen erän päättymistä erinomaisia maalintekotilanteita oli kuitenkin tuleva: IFK:n Ville Viitaluoma kokeili Pitkämäen refleksejä lähietäisyydeltä, mutta tuloksettomasti. Ilveksellä oli myös paikkansa, kun Raimo Helminen syötti oivaltavasti Toni Dahlmanin lähes läpiajoon HIFK:n vaihdon ollessa kesken. Kunnon ratkaisua tilanteessa ei nähty, sillä vaihdosta tullut puolustaja ehti häiritsemään Dahlmanin ratkaisuyritystä. Myös Ilveksen kakkoskenttä Ville Leinon johdolla pääsi pyörittämään punanuttujen kolmoskenttää, mutta pyörityksen päätteeksi laukaus pysähtyi pelaajien jalkoihin. Erän loppuminuuteilla oli IFK:n kolmoskenttä jälleen asialla, mutta nyt hyökkäyspäässä, kun Turo Järvinen ohjasi Saarisen siniviivakudin aivan Pitkämäen nenän alla. Pitkämäki kuitenkin sai tilanteen torjuttua kuin ihmeen kaupalla. Hieman ennen summerin soittoa oli vielä HIFK:n pelätyllä ykkösnyrkilläkin saumat maalintekoon Ilves-pakki Tomi Källarssonin huonon avauksen johdosta. Pyörityksestä huolimatta valotaululla komeili summerin soidessa lukemat 0-0.

- Ensimmäisessä erässä tuli virheitä. Yritettiin pelata liian hienoa, ei pistetty vaan kiekkoa liikkeelle ja pelattu yksinkertaista. Näissä peleissä pitää aloittaa helpolla pelaamisella ja vaikeuttaa sitten onnistumisten kautta. Nyt lähdettiin vähän toisin päin pelaamaan, kertoi Ilveksen apulaisvalmentaja Jarmo Jamalainen ottelun ensimmäisestä erästä.

- Purkuvirheitä oli paljon, ensimmäisessä erässä tusinan verran, valitettavasti se suuntaus jatkui loppuun asti. Niitä virheitä tuli molemmille, pakeille jäi kiekkoja ja jotkut ne sitten pystyivät hyödyntämään, analysoi Aravirta.

Maalihanat auki

Ensimmäisessä erässä ei nähty ainuttakaan jäähyä, mutta toista erää ei ehditty pelata kuin minuutin verran, kun ottelun ensimmäinen jäähy vihellettiin. IFK:n Brett Harkins passitettiin jäähylle huidottuaan Coru Murphyä näpeille. Helsinkiläiset pelasivat alivoimalla erittäin aktiivisesti ja kävivät heti iholle kiinni, eikä Ilves saanut kiekkoa hyökkäysalueelle kertaakaan hallitusti, saati sitten laukauksia kohti maalia. Jäähyn jälkeen HIFK jatkoi aktiivista ja fyysistä peliään, eikä Ilves oikein päässyt hallittuihin hyökkäyksiin. Tosin ei maalitilanteita nähty punanuttujenkaan rakentamina, ennen kuin Hurtaj voitti hyökkäyspään aloituksen ja Benysek laukoi siniviivalta tulisesti kohti Pitkämäen maalia. Pitkämäki oli jälleen hereillä ja sai torjuttua kovan vedon.

Illan ensimmäinen maalikin nähtiin jo ennen ottelun puoliväliä. HIFK:n ykköskenttä pääsi hyökkäämään 3-2 vastaan ja hyökkäys päättyi Pärssisen ohilaukaukseen, josta lähti Ilveksen nopea vastaisku. Hyökkäys kuitenkin tyrehtyi Pärssisen koukittua Toporowskilta vauhdin pois jäähyn arvoisesti. Ilveksen ylivoima vaikutti ensin taas siltä saman vanhan toistolta, eli tehottomalta. Leinon kentän tullessa jäälle alkoi kuitenkin tapahtua. Kiekko saatiin rauhoitettua hyökkäyspäässä ja pakki-pakki ?syötön päätteeksi Laamanen laukoi lujan vedon kohti IFK-maalia. Stathos venytti patjan vedon eteen, muttei ehtinyt enää torjumaan paluukiekkoa, jonka Ville Leino tuikkasi vapaana maalin kulmalta sisään.

Seuraavaksi olikin IFK:n vuoro näyttää miten ylivoima sujuu Tommi Jämingin istuessa jäähyllä. Jälleen alivoimalla pelannut joukkue oli paljon aktiivisempi, eivätkä punanutut saaneet kummoistakaan pyöritystä aikaan Ilveksen hyvän alivoiman ansiosta. Paras tilanne nähtiinkin HIFK:n puolustusalueella, kun Dahlman taklasi Stathosin maalin takana Karalahdelta kiekon irti, jonka jälkeen Topper kävi poimimassa kiekon ja nousi suoraviivaisesti maalille. Topperin vetokin oli mainio, mutta vielä mainiompi oli Stathosin räpyläkäsi, jonne kiekko komeasti sujahti. Tilanteen jälkeen oli taas vuorossa hivenen tiiviimpää puolustuspeliä molemmilta joukkueilta.

Erän viiden viimeisen minuutin aikana alkoi taas tapahtua. HIFK sai kokeilla toistamiseen ylivoimalla, kun Astashenko otti koukkaamisjäähyn. Kovin pitkään ei Astashenko ehtinyt jäähypenkkiä kuluttamaan, sillä vain kahdeksan sekunnin ylivoiman päätteeksi Kimmo Kuhta tasoitti ottelun komealla vedolla b-pisteen kohdilta aivan etuylänurkkaan. Pari minuuttia myöhemmin oli asialla sama mies, kun IFK siirtyi ottelussa 2-1 johtoon. Ilves-pelaajan huono purku osui omaa pelaajaa selkään, josta kiekko pomppi Pasi Saariselle. Saarinen siirsi kiekon laitaan Harkinsille, joka malttoi pitää kiekkoa hetken, ennen kuin syötti toiseen aaltoon Kimmo Kuhdalle. Kuhta ei tuollaisesta paikasta erehdy, joten IFK siirtyi johtoon aivan erän loppuhetkillä ajassa 39.47.´

- Ensimmäinen erä oli hyvä vieraserä ja toisessa erässä vähän sekoiltiin. Välimatkat menivät pitkiksi. Yleensä puhutaan, että puolustuspelissä etäisyydet kasvaa, mutta nyt ne kasvoivat kiekollisessa pelissä. Ei päästy syvälle alueelle, kuin vasta viimeisen 6-7 minuutin aikana, jolloin tehtiin sitten kaksi maalia ja ongelmia vastustajalle, kertoi Aravirta toisesta erästä.

Ilves rinnalle ja ohi

Erätauolla Sykora oli keittänyt sopivat taikajuomat loppukiriä ajatellen, sillä jäälle luisteli todella sisuuntunut Ilves. Voisi jopa sanoa, että Ilves taklasi ja taisteli IFK:n keskittyessä vikisemään. Parin minuutin pelin jälkeen lähellä osumaa oli Ilveksen Cory Murphy, joka seurasi oman siniviivakutinsa reboundin, mutta sijoitti kiekon pienestä kulmasta tolppaan.

Kolmen peliminuutin jälkeen kiekko oli ensimmäistä kertaa maalissa tässä erässä, mutta maalia ei hyväksytty. Pärssinen nousi komeasti maalin takaa maalille ja sai vedonkin aikaiseksi. Pitkämäki torjui tilanteen ja piti kiekon allaan. Pärssinen jatkoi silti kiekon survomista maaliin ja saikin lopulta kiekon maaliviivan taakse, mutta läheltä tilannetta seurannut päätuomari Jari Levonen levitti heti kätensä maalin hylkäämisen merkiksi. HIFK:n pelaajatkaan eivät alkaneet tilanteesta sen enempiä valittamaan. Vain hetki edellisestä ja kiekko oli jälleen maalissa: tällä kertaa toisessa päädyssä ja hyväksytysti. Ilveksen Antti-Jussi Miettinen karvasi kiekon IFK-pakeilta itselleen ja syötti sen nopeasti keskemmälle. Kiekon sai Mikko Suvanto, joka yhdellä kosketuksella jätti kiekon komeasti Tommi Jämingille. Jäminki pääsi tulittamaan aivan vapaasti lähietäisyydeltä, eikä Stathos voinut vedolle mitään, sillä kiekko painui vastustamattomasti aivan maalin takaylänurkkaan.

Kumpikaan joukkue ei lähtenyt tasoituksen jälkeen peruuttelemaan, vaan hyökkäysten rakentelua jatkettiin. Samoin pelin fyysisyys ja vauhti pysyi yllä. Pieni uinahdus sattui Ilveksen puolustajille, eikä Karalahti epäröinyt käyttää saamaansa tilaa hyväkseen, vaan nousi estelemättä keskialueelta b-pisteiden väliin. Karalahden rannelaukaus lähti matalana kohti alanurkkaa, muttei maaliin asti, sillä jälleen kerran Pitkämäki ehti venyttämään patjansa kiekon tielle.

Kolmannen erän ainoa jäähy tuli Ilvekselle väärästä vaihdosta. Ilves jatkoi aktiivista peliään alivoimalla, eivätkä helsinkiläiset saaneet rakennettua vaarallisia tilanteita hyökkäyspäähän. Hurtaj ja Vopat pääsivät kaksin hyökkäämään Laamasta vastaan, mutta Laamanen katkaisi syötön upeasti heittäytymällä jäihin. Jäähyn jälkeen Ilveksen liiallinen hyökkäysintoilu oli kostautua, kun Turo Järvinen pelattiin yksin läpi komealla pitkällä avauksella. Järvisen laukaus meni kuitenkin selvästi ohi Pitkämäen vartioiman maalin.

Ilves jatkoi silti rymistelyä ja kovaa yritystään. Etenkin Timo Peltomaa kunnostautui useaan otteeseen jakelemalla kovia niittejä. Myös muutkin Ilveksen pelaajat käyttivät fyysisyyttä hyväkseen ja muun muassa Ville Snellman pääsi taklaamaan Jere Karalahden keskialueella ns. pystyyn. Ahkera työnteko palkittiin ajassa 16.34 Toporowskin ohjattua Astashenkon laukauksen ohi Stathosin. Iso mies oli mailoineen vapaana IFK:n maalilla, eikä Stathos voinut mitään lähietäisyydeltä ohjatulle kiekolle.

Ennen päätössummeria Hannu Aravirta otti aikalisän, jonka jälkeen pian Stathos luisteli maaliltaan vaihtoon ja IFK yritti tasoitusta kuudella kenttäpelaajalla. Kiekkoa ei meinattu ensin millään saada Ilveksen päätyyn. Lopulta kiekko kuitenkin Ilveksen alueelle IFK:n toimesta saatiin, mutta Ilves puolusti hyvin, eivätkä punanutut saaneet kulmissa pyöriskelyä kummempaa aikaiseksi. Summerin soidessa valotaululla komeilivat numerot 3-2. Voitollaan Ilves tasoitti pudotuspelisarjan voitot tasan yhteen.

- IFK on kyllä harvinaisen kiva voittaa. On viisi peliä otettu pataan tätä ennen. Positiivista on, että lyötiin toisen erän jälkeen kaikki likoon. Äijiä lakosi ja jäljelle jääneet tsemppasivat entistä enemmän. Se on play-off-peliä, kuvaili Jamalainen ottelua.

- Pienestä se oli kiinni, meillä oli kolmannessa erässä paljon paikkoja, kaksykkösiä ja läpiajo, ei saatu niistä. Sitten tuli pari rännivirhettä, sinänsä aika mitättömiä virheitä, mistä tuli maalit. Ilves pelasi hyvän pelin, summasi Aravirta.

Ottelusarjan seuraava peli pelataan keskiviikkona Helsingissä. Tulevaa peliä ajatellen parannettavaa vielä löytyy.

- Toivottavasti löytyy jatkossa yksi vaihde vielä lisää. Puhutaan, että HIFK on fyysinen joukkue, mutta sitten kun niille antaa vähän takaisin, niin kyllä siellä alkaa Karalahdet ja kumppanit kaatuilemaan.

- On tärkeätä pitää pää kylmänä. Siihen me kaaduttiin Helsingissäkin. On paljon nuoria pelaajia, joilla intoa riittää ja kun viime kausikin meni miten meni, monella on uran ensimmäiset pudotuspelit. Tulee helposti tyhmiä virheitä. Lauantaina tuli kolme tyhmää jäähyä, tänään ei yhtään ja heti voitettiin, arvioi Jamalainen tulevaa ottelua ja nuorten pelaajien innokkuutta.

- Meiltä puuttui kaksi pakkia ja meni pakkiparit totaalisesti uusiksi. Se varmaan vaikutti meidän kiekollista pelaamista. En usko, että Söderholm pelaa vielä keskiviikkonakaan. Oli se sen verran kova tälli, harmitteli Aravirta.

- Nyt ollaan taas lähtötelineissä. Pelataan paras viidestä, hän pohti keskiviikon ottelua.