Tapparalle tappio Raumalla

LIIGA / Raportti
Rauman Lukko aiheutti sarjajohtaja Tapparalle kauden avaustappion, kun tamperelaisvieraat nöyrtyivät Raumalla 3-0. Kaksi erää Tapparan merkeissä kulkenut peli kääntyi Lukolle kolmannessa erässä kahden ylivoimamaalin turvin. Suurin tekijä Lukon voitossa kuitenkin oli maalinsa edessä kaiken mahdollisen torjunut huippuvahti Petri Vehanen.

Jäähyilyllä aloitetaan

Ottelu ei alkanut sellaisella kotijoukkueen rynnistyksellä, mitä yleisesti odotettiin, vaan melko tasaisissa merkeissä mentiin päästä päähän ensimmäiset viisi peliminuuttia. Sitten joutui kotijoukkueen Janne Siivonen ensimmäisen kerran jäähylle, ja kohta perään niinikään kotijoukkueen Toni Porkka teki hänelle seuraa kolhittuaan maalinsa edessä Tapparan hyökkääjää korkealla mailalla. Kahden miehen ylivoimalla Tappara pyöritti kiekkoa näyttävästi Lukon alueella, ja Mikko Luoma oli lähellä avata maalihanat. Tulinen lämäri siniseltä kilahti kuitenkin Lukon maalin tolppaan ja siitä maalivahti Vehasen alle, joten kotijoukkue pääsi pälkähästä.

Kahden miehen alivoiman Lukko kesti, ja kohta tämän jälkeen olikin Tapparan pelaajan vuoro mennä jäähylle. Lukkokin sai ylivoimalla pelin Tapparan päätyyn, mutta kauaa ei erikoistilanteesta ehditty nauttia, kun Samu Isosalo hoiti itsensä pukille. Isosalo hakkasi Tapparan maalin edessä kiekkoa hallussaan pitävää maalivahti Mika Lehtoa kolme kertaa lujaa patjoihin, josta päätuomari Jukka Pakaslahti komensi miehen istumaan. Moni katsomossa kuvitteli että jäähyn sai Isosaloa hätistelemään tullut Tapparan pakki, mutta ei. Oikein tuomio kuitenkin meni, maalivahtia ei kannata paljon koputella kun kiekko on hänen hallussaan.

Samalla sekunnilla kun Isosalon jäähy päättyi, teki Petri Vehanen illan ensimmäisen haamutorjuntansa. Hetken näytti jo siltä että kiekko lyödään väkisin tyhjään raumalaisrysään, mutta Vehasen tiikerihyppy onnistui ja mies koppasi kiekon hanskaansa.

Lukko pääsi kohta tämän jälkeen yrittämään toisen kerran ylivoimaa, ja nyt täyden kaksiminuuttisen ajan. Vaarallisia maalintekopaikkoja ei kuitenkaan Tapparan maalilla ollut, kaukaa tulleet vedot poimi Tapparan ykköspelaaja Lehto hanskaansa varmasti.

Erä pelattiin tämän jälkeen loppuun ilman mainittavia tapahtumia. Varsinkin ylivoimalla Tappara oli odotetun vaarallinen, vain Vehasen loistotorjunta piti numerot nollassa nollassa. Myös tasakentällisin pelatessa Tappara oli erässä hieman hallitsevampi osapuoli. Päätuomari Pakaslahdella tuntui ensimmäisen erän alkuminuuteilla olevan hankaluuksia pitää ohjia käsissään, mutta ehkä joukkueet sistivät otteitaan tai sitten linja löystyi erän loppua kohti. Joka tapauksessa mitään räjähdystä ei tapahtunut, vaikka sellaistakin alkuminuuttien perusteella pelättiin.

Tappara jatkaa hallintaa

Toisen erän alku sujui Lukon komennossa. Luistin liikkui aivan eri tyyliin kuin ensimmäisessä erässä, ja Lehdon maalilla oli usein tunkua. Erän alkuminuuteilla kiekko menikin jo kertaalleen Tapparan maaliin, mutta päätuomari Pakaslahti ei maalia hyväksynyt koska hän oli puhaltanut jo pelin poikki. Tilannetta edelsi Janne Siivosen raju taistelu Lehdon maalilla, jonka seurauksena maalivahdin kasvosuojus putosi, ja sen takia Pakaslahti pelin katkaisi. Kukaan Lukon pelaajistakaan ei tuomiosta protestoinut, ja miksi olisikaan, sillä sääntöhän käskee katkaista pelin kun kypärä maalivahdilta putoaa. Katsojat vain eivät kuulleet tuomarin vihellystä, ja siitä Pakaslahti sai syyttä katsojien vihellyskonsertin niskaansa. Tuomio oli selvä ja pulinat pois, mutta Toni Koiviston kannalta on ikävää, että komea rystyveto joka osui tarkasti maalin ristikkoon ei sitten ollutkaan maali. Toista kertaa rystypuolen laukaus tuskin noin täydellisesti onnistuu.

Lukon paras hyökkääjä Quinn Hancock oli vahvassa roolissa, kun Lukko pääsi ensimmäisen kerran ylivoimalle erässä. Hancock taklasi voimalla Tapparan Miska Kangasniemeä, jonka pinna paloi ja hän kosti kaatamalla Hancockin. Hieman kanadalainen väritti kaatumistaan, mutta hölmö jäähy Kangasniemeltä, kun kysymyksessä on kuitenkin pelaaja joka itse tunnetaan kovana taklaajana. Sikäli Hancockin värittämällä hankittu jäähy ei Tapparalle tuskaa aiheuttanut, että Lukko ei ylivoimansa aikana saanut yhtään laukausta kohti maalia. Sen sijaan Lukon Janne Niskalalle olisi kuulunut jäähy Marko Mäkisen kaatamisesta, mutta sitä Pakaslahti ei nähnyt. Mäkinen yritti kuitata Niskalan rikkeen kun pelaajat luistelivat peräkkäin vaihtoon, mutta linjatuomarin hoksottimet olivat terävimmillään ja mies esti Mäkisen aikeet menemällä pelaajien väliin.

Sitten kävivät omat jäähynsä kärsimässä Lukon Jaakko Harikkala ja Sami Torkki. Tapparan ylivoimapeli oli näyttävää, suorastaan naurettavan helposti joukkue pääsi Lukon alueelle ja siirteli kiekkoa mieheltä miehelle. Tulosta ei kuitenkaan tullut, siitä pitivät huolen Lukon puolustuksen kenraalit Erik Hämäläinen ja Toni Porkka apumiehineen sekä loistava maalivahti Petri Vehanen. Torkin jäähyn aikana oli taas Tapparan maali enemmän kuin lähellä. Siniviivalta lauottiin kova lämäri Vehasen maalin tolppaan. Siitä kiekko kimposi tyhjän raumalaismaalin edessä kytänneelle Esa Pirnekselle, joka kuitenkin häkeltyi yllättäen tulleesta maalipaikasta eikä saanut kunnon vetoa aikaiseksi. Vehanen torjui Esan onnettoman lääpäisyn helposti, mutta siinä tilanteessa Pete voi kyllä kiittää parhaita kavereitaan -maalitolppia- nollan säilymisestä.

Kohta Torkin jäähyn päättymisen jälkeen otti Arto Kuki vielä kaksiminuuttisen, mutta senkään aikana ei Lukko löytänyt lääkkeitä Tapparan neliön avaamiseen.

Toinen erä päättyi maalittomana sekin, mutta erä kokonaisuudessaan oli Tapparan hallussa, vaikka maalivahdeista Mika Lehto torjuikin useammin kuin Vehanen. Tasakentällisin pelattaessa Lukko pystyi nytkin hyvin haastamaan Tapparan, mutta se tamperelaisten paljon kehuttu ylivoima oli ase jolla Tappara loi erän vaarallisimmat maalintekopaikat.

Kolme maalia kolmannessa

Kolmannessa erässä alkoi näkyä selvemmin se, että Tappara pelasi jo kolmannen pelinsä viikolla ja toisen vuorokauden sisällä.

Erän alussa Lukko pääsi pelaamaan ylivoimaa. Päädyssä Hancock taisteli kiekon keltapaidoille ja kiekko ajautui siniviivalle Erik Hämäläiselle, jonka poikkisyötön sai Toni Porkka. Porkka harhautti vastustajan pelaajan jäähän ja veti kovan lämärin Lehdon mailakäden puolelle maalin ylänurkkaan. Lehto protestoi hieman maalin jälkeen sitä, että Lukon hyökkääjä oli maalialueella mutta empimättä Pakaslahti maalin hyväksyi.

Tappara ei tästä lannistunut. Kun Teemu Kesä joutui heti maalin jälkeen jäähylle, rynnisti Tappara lujaa Lukon alueelle. Lukon alivoimanelikko jatkoi samaa hyvää esitystään kuin tähänkin saakka ja Vehanen takana hoiti kiekot viimeisenä lukkona.

Mikko Luoma Tapparasta ja Siivonen Lukosta istuivat peräjälkeen ja osin päällekkäinkin kakkosensa pois, ja melko tarkkaan erän puolessa välissä kiihdytti Lukon nopea Toni Koivisto omalta alueeltaan hyökkäykseen. Tapparan Luoma joutui rikkomaan rakettia, ja Lukko pääsi ylivoimalle.

Puolitoista minuuttia ylivoimaa ehti kulua, kunnes Lukko rankaisi toistamiseen Tapparan omalla aseella. Ensimmäisen maalin tekijä Porkka sai Isosalolta syötön, malttoi odottaa että miehiä menee maalin eteen maskiksi ja heitti kiekon ranteella sekaan. Jason Ulmer sai mailansa väliin ja kiekko muutti ratkaisevasti suuntaa yllättäen Mika Lehdon längistä.

Lukon toisen osuman jälkeen Tappara vaikutti jo lyödyltä. Minkäänlaisia aseita Lukon avaamiseksi ei vierailta tuntunut löytyvän, ja katsomossa jo viriteltiin voittolauluja. Vielä sai kuitenkin Tappara sauman iskeä, kun Lukko otti turhan joukkuerangaistuksen. Tämän jäähyn aikana Marko Ojaselle siunaantui loistopaikka avata maalitili kun edessä oli taas tyhjä maali, mutta jälleen Vehasen hanska ilmestyi jostain kummasta kiekon tielle.

Tappara otti luonnollisesti maalivahdin pois, ja tämä tapahtui ajassa 58.10. Kun tasan minuutti oli peliä jäljellä luikerteli Matti Kaipainen kiekon kanssa yli keskiviivan ja hieman ennen siniviivaa Masa sutaisi kiekon tyhjään Tapparan maaliin. Ottelun loppu pelattiin vain Vehasen nollaa varmistellen.

Lukko jatkaa friskis myättäses!

Otsikossa oleva raumankielinen lause tarkoittaa kotijoukkueen tämän kauden teemaa nostaa joukkue takaisin taistelemaan play off-paikoista. Kolmen pelatun kotipelin jälkeen näyttää siltä, että aikataulussa ollaan.

Lukon päävalmentaja Ismo Lehkonen oli voiton jälkeen iloinen mies.

- Tiesimme että meillä on vastassa joukkue jolle kelpaa vain Suomen mestaruus. Tapparan pelaajat ovat isoja ja vahvoja ja joukkue on liigan paras ylivoimalla ja alivoimalla. Näihin erikoistilanteisiin me panostimme. Harjoittelimme viikon ja katsoimme videoita ja vielä tänä aamuna harjoituksissa pojat treenasivat alivoimaa Toni Porkan johdolla. En tiedä mitä ne siellä tekivät mutta hyvin se näkyi toimivan, Lehkonen sanoi lehdistötilaisuudessa ja antoi puheenvuoron voittomaalin tekijälle.

- Harhautin vaan vastustajan jäähän, painoin pään alas ja vedin lämärin päin maalia, kertasi Toni Porkka.

Porkka sai myös Lukon toiseen maaliin syöttöpisteen.

- Siinä vedin kiekon maalille ranteella. Se on helpompi ohjattava kuin lämäri, mies kertoili laukauksen vaihdostaan.

Lukko iski Tapparaan sen omilla aseilla. Ylivoima toimi kolmannessa erässä hyvin, mutta alivoima huippukuntoisen Vehasen johdolla onneksi koko pelin ajan. Joukkueesta on vaikeaa nostaa ketään muiden yläpuolelle, kun kaikki ansaitsevat loistavasta taistelustaan tunnustuksen, mutta mainitaan nyt Vehasen ja Porkan lisäksi Erik Hämäläinen, joka on Lukolle kultaakin kalliimpi ja tärkeämpi pelaaja sekä kanadalaissentteri Quinn Hancock, joka tuntuu olevan todellinen pelimies. Maininnan arvoinen on myöskin puolustaja Mikko Purontakasen ensiesiintyminen kuluvan kauden aikana kotiyleisölle. Puke pelasi myös hyvän pelin. Markus Jämsä oli tippunut vaihtopenkille 13. hyökkääjäksi, mutta pääsi hänkin kentälle välillä.

Lukko jatkaa tästä pelejään hieman toisella tahdilla kuin tähän asti. Jo sunnuntaina Lukko matkustaa Espoon Bluesin vieraaksi, tiistaina matkakohteena on Lappeenranta ja lauantaina Lukko pelaa Oulussa. Siinä välissä perjantaina Lukko isännöi kotonaan Jyväskylän ylpeyttä JYPiä, joten nyt pelien kasaantuessa tarvitaan kaikkia pelikuntoisia pelaajia. Alkukauden sivussa ollut Ville Piekkolakin pelaa jo ensi viikolla, ainakin hän on jo luistellut harjoituksissa, joten Lukon sairaslista on tällä hetkellä tyhjä. Sellaisena se toivottavasti pysyykin.

Katsojia Lukon ja Tapparan pelissä oli mukavasti yli 3500. Yleisö oli hyvin mukana pelissä, ja kun Lukko pelaa näin se on sitä myös vastaisuudessa. Yleisö haluaa nähdä kotivoittoja, ja tämän kaltaisilla esityksillä niitä on tulossa enemmänkin. Vieraspeleistäkin pitäisi jo tällä pelillä pistepussin karttua.

Tappara väsyi

Tapparan valmentaja Jukka Rautakorpi esitti lehdistötilaisuudessa kritiikkiä liigan sarjaohjelmaa kohtaan.

- Oikeastaan odotettu tulos, kun meille peli oli jo kolmas viikon sisällä ja Lukko pääsi tulemaan levänneenä. Vasta kolmannessa erässä se alkoi näkyä. Ei tuohon taulukkoon oikein voi tuijottaa, helsinkiläiset ja espoolaiset pelaavat niinä päivinä kuin haluavat ja muut sitten välipäivinä.

- Olihan meillä paikkoja ylivoimalla, ja muutama tyhjäkin maali oli edessä. Aina Vehanen sai kuitenkin jotain eteen. Paras maalivahti jonka olen tällä kaudella nähnyt, mutta kyllä kiekko tyhjään maaliin pitäisi sentään saada, analysoi Rautakorpi omiensa peliä unohtamatta kuitenkaan illan sankaria.

Tappara tosiaan pelasi jo toisen pelinsä vuorokauden sisällä. Ehkä joukkueen aseettomuuteen kolmannessa erässä kahden maalin tappioasemassa vaikutti myös se että joukkue oli sarjakärjessä ilman tappioita, mene ja tiedä. Vehasen loistavasta nollapelistä huolimatta vaikutti siltä, että aivan terävimmillään ei Tapparan viimeistely muutenkaan ollut, sen verran monta kertaa hyvä maalintekopaikka tuhrattiin. Kaksi kertaa asialla oli Esa Pirnes, toinen kerta käsiteltiin edellä ja toisella kertaa hän pisti kiekon ohi lähes tyhjästä maalista.

Tapparan paras pelaaja oli maalivahti Mika Lehto, joka torjui kaiken torjuttavissa olevan. Ennen peliä uskottiin että maalissa pelaisi Sasu Hovi koska Lehto oli tulessa perjantaina, mutta valmentajat taktikoivat ja antoivat Lehdon pelata tuplaviikonlopun. Myöskin Janne Grönvall puolustuksessa esitti vanhalle kotiyleisölleen otteita, jotka pistivät katsojat haaveilemaan että josko se Janne vielä joskus palaisi? Hyökkääjistä pirteimmin esiintyi polkukone Kimmo Koskenkorva, vaikka tehottomuus vaivaakin miestä. Nyt se vaivasi koko joukkuetta, Kossu sentään edes yritti sata lasissa. Ennakkoon kovasti kohuttu Toni Mäkiaho oli kentällä melko näkymätön, positiivista oli se että hän pelasi jo toisen peräkkäisen pelinsä ilman jäähyn jäähyä. Ei Mäkkäri tosin taklannutkaan kertaakaan. Marko Mäkinen keskittyi nujakoimaan Janne Niskalan kanssa, mutta ei muuten erottunut kentällä.

Tappara jatkaa sarjaa tiistaina Lahdessa, jossa se kohtaa lauantaina voittotilinsä avanneen Pelicansin.

» Lähetä palautetta toimitukselle