Dialogi: HIFK:n ja Pelicansin välisessä sarjassa heitetään kiukaalle vettä illasta toiseen enemmän kuin muualla

LIIGA / Artikkeli
Leo Komarovin nimi on alleviivattu punakynällä HIFK–Pelicans-sarjassa.
Kuva © Oskari Mäkisarka / https://facebook.com/makisarkaphoto
Tulikuuma puolivälieräpari on ennakkokaavailussa todella tasainen. Runkosarjassa lahtelaiset antoivat kyytiä HIFK:lle, mutta helsinkiläisten laaja kokoonpano tasaa puntteja.

HIFK:n ja Pelicansin puolivälieräsarjasta odotetaan tulikuumaa ja tasaista vääntöä, jossa esille nousevat kokeneet nimet Leo Komarovin ja Antti Tyrväisen johdolla. Jatkoajan toimittajat Arto Määttä ja Veikko Nurminen debatoivat sarjan kuumista väitteistä.

Pelicansin on parannettava erikoistilannepelaamistaan, jos se mielii sarjasta jatkoon

Nurminen: Yksinkertaisesti HIFK:n todella laadukas hyökkäysmateriaali ratkaisee sarjan helsinkiläisten hyväksi. Fyysinen joukkue on kuin tehty pudotuspeleihin ja kokeneet pelaajat ovat nostaneet myös aikaisemmin tasoaan kevään isoissa peleissä.

HIFK onnistui myös helmi–maaliskuun aikana kaatamaan sarjan kärkijoukkueita, mikä antoi runsaasti itseluottamusta.

Jori Lehterä, Julius Nättinen, Iiro Pakarinen, Kristian Vesalainen, Juha Jääskä, Eetu Koivistoinen ja Vincent Marleau ovat Liigan parhaimmistoa, ja tähän hyökkäyspään yksilötaitoon Pelicans ei pysty vastaamaan.

Telaketjuosasto Komarovin johdolla on myös suuressa roolissa. Komarov muodostaa vahvan nelosketjun Miro Väänäsen ja Antti Pihlströmin kanssa. Tämä ketju ainakin HIFK:n kotiotteluissa tulee iskemään kovaa lahtelaisten kärkiketjuihin.

HIFK:n jatkoonmenoa puoltaa myös keväällä isoon arvoon nouseva puolustus- ja alivoimapelaaminen. HIFK päästi runkosarjassa vähiten maaleja ja myös alivoimapeli oli Liigan parasta. Pudotuspeleissä näihin vahvuuksiin on hyvä nojata.

Määttä: Mielestäni kyseessä on todella tasainen parivaljakko, jonka ennakoiminen on todella hankalaa. Runkosarjassa nihkeän alun jälkeen kolmanneksi noussut Pelicans sai itselleen kaivatun kotiedun, jonka merkitys voi olla jälleen lahtelaisille iso asia.

Erikoistilanteet nousevat pudotuspeleissä isoon rooliin, ja siinä on yksi kohta, joka sataa enemmän helsinkiläisten laariin. Lahtelaisten ylivoima ei ole ollut vakuuttavaa tällä kaudella. Välillä se toimii tuloksellisesti hyvin, mutta suurimman osan ajasta se on tuloksetonta suorittamista, vaikka nimimiehiä Lahdessa on.

Muutenkin erikoistilanteissa HIFK on ollut ehdottomasti kaksikosta vahvempi. Pelicans sijoittui sarjassa yli- ja alivoimien vertailuissa kymmenenneksi, kun taas HIFK:lla oli paras alivoima ja kuudenneksi tehokkain ylivoima. Tämän turvin lähden povaamaan HIFK:lle tästä jatkopaikkaa.

Materiaalissa en näe niin isoa eroa joukkueiden välillä. Molemmissa joukkueissa riittää hyökkäyksessä tulivoimaa ja taitoa. HIFK:n kärkimateriaali takaa kuitenkin suuret mahdollisuudet sarjassa ihan voittoon asti.

Maalivahdit tulevat nousemaan sarjassa isoon rooliin

Määttä: Lahtelaisten maalia vartioi hyvin todennäköisesti yksi lahjakkaimmista nuorista maalivahdeista eli Niklas Kokko, jonka pitää yltää runkosarjaa vastaavaan tasoon. Toisaalta, kun katsoo kuinka kypsästi ikäisekseen nuorukainen operoi maalilla, niin Lahdessa ei pitäisi olla kuitenkaan hätää Kokon ollessa maalilla.

Pelicans-hyökkäyksessä on iso mietinnän paikka parin pelaajan osalta. Aatu Jämsen ja Juhamatti Aaltonen ovat molemmat äärimmäisen taitavia pelimiehiä, mutta oikeaa ketjua ei kummankaan ympärille ei ole muodostunut.

Tommi Niemelän on syytä kaivaa esille toimiva kokonaisuus tällä kaksikolle. Ongelmana on se, että kolme muuta ketjua ovat loksahdelleet paikoilleen. Pelicansin tulivoimalle tekisi hyvää, että kaksikosta saataisiin myös viisikkopelissä enemmän irti.

Ryan Lasch sai alkukaudesta kritiikkiä faneilta, mutta äänet ovat vaientuneet parempien otteiden jälkeen. Kokenut yhdysvaltalainen nakutti vielä yli 50 pistettä runkosarjassa, ja hän on Pelicansille äärettömän tärkeä palanen jälleen. Kokenut pelimies on voittanut Euroopassa paljon, joten tärkeillä hetkillä hyökkääjä on aina pystynyt parhaimpaansa.

Lisäksi Nate Schnarr oli Janne Laukkaselta erinomainen hankinta kesken kauden ja aivan kulmapalanen tähän joukkueeseen. Pelaaja osaa näyttää tunteensa kentällä. Varsinkin maalin jälkeen tuuletuksissa riittää tunnetta vaikka muille jakaa.

Lubos Horkýn pelaaminen on parantunut jatkuvasti. Vaikka tehopisteet eivät aivan hurjat olleet, kannattaa hänen nimensä ottaa ylös tästä sarjasta. Lars Bryggman rikkoi 20 maalin rajan ja yksi fanien suosikkipelaajista on varmasti vaarallinen HIFK:n puolustukselle tässä sarjassa.

Puolustuksessa on hyviä pelaajia, mutta laajuuden osalta tilanne ei ole optimaalisin. Michal Jordán ja Filip Král ovat ehdottomasti Liigan parhaimmistoa rooleissaan. Král varsinkin on noussut kauden edetessä joukkueen selkärangaksi yhdessä maanmiehensä kanssa.

Nurminen: Helsinkiläisten veräjänvartija Roope Taponen on kovassa paikassa. Taponen pelasi nousujohteisen runkosarjan, mutta sarjan eliittiveskareihin verrattuna Taposen taso ailahtelee vielä liikaa.

HIFK puolusti lähes koko runkosarjan laadukkaasti, joten Taponen saa paljon apuja alakerralta. HIFK tavoittelee tosissaan mestaruutta, ja Taposen on todistettava IFK-yhteisölle, että hän on valmis täyttämään menestyvän maalivahdin saappaat.

Hyökkäyskalustosta tasonnostoa vaaditaan Kristian Vesalaiselta. Maaliahne hyökkääjä aloitti kauden tulisesti, mutta hieman ennen joulua maalinteko alkoi sakkaamaan.

Raudanlujan laukauksen omaava laitahyökkääjä epäonnistui viime vuoden pudotuspeleissä, joten näyttöhalut Vessillä ovat varmasti suuret. Vesalainen on pelannut pitkään kakkosketjussa Juha Jääskän ja Iiro Pakarisen kanssa. Tämän vuoden puolella ainoastaan Pakarinen on onnistunut pelaamaan hyvällä tasolla.

Helsinkiläisten ylivoimapeli on sakannut pidempään, ja siinä Vesalaisella on myös suuri vastuu. Hänen terävää laukaustaan pitää pystyä käyttämään paremmin. Mikäli Vesalainen löytää pelihuumorin pudotuspeleissä, on hän helsinkiläisten todellinen villi kortti.

Sarjassa tullaan heittämään vettä kiukaalle illasta toiseen ja enemmän kuin muissa puolivälieräpareissa

Määttä: Tästä voi tulla erittäin tulinen sarja. Molemmissa joukkueissa on siihen ruutia. Näen myös tuomareiden kannalta tämän vaativaksi sarjaksi. Heidän on mietittävä, miten saadaan joukkueet pelaamaan kitkemättä kuitenkaan kokonaan fyysisyyttä. Tärkeää on, että pahimmilta ylilyönneiltä selvittäisiin.

Antti Tyrväinen oli runkosarjan puolella Lehterän varjona jatkuvasti ja jakoi kovia taklauksiaan helsinkiläisten puolelle. Komarovin taidot tiedetään myös hämmentäjänä. Komarovin pelaamisella on iso merkitys tässä vaiheessa kautta helsinkiläisille. Katsotaan, kuinka pahasti yksi lahtelaisten suosikkipelaajista pistää HIFK:n nutussa hermoja tiukille.

Lisäksi Ben Blood tuo varmasti oman mausteensa tähän soppaan. Tässä sarjassa tullaan näkemään todella paljon fyysisyyttä ja myös sitä kautta jäähypenkki voi kulua useasti. Silti vaihtoehtona tässä on se, että homma karkaa vielä jossakin pelissä käsistä.

Puolivälieristä tämä on varmasti fyysisesti kovin sarja. Lahdessa varmasti janotaan hurjasti HIFK:n päänahkaa ja lisäksi Helsingissä putoaminen jo puolivälierissä olisi karmea pettymys. Molemmat jättävät siis kaiken kentälle, kuten pitääkin. Kamppailupelaamisen vaade tulee olemaan hurjan kova.

Jos pienen toivomuksen saa tässä kohtaa heittää ilmoille, niin olisihan se hienoa, jos ottelusarja venyisi seitsemänteen otteluun saakka. Hallissa olisi varmasti yhtä tiivis tunnelma kuin ruutitynnyrissä. Sama pätee niin kaukaloon kuin katsomoonkin.

Nurminen: Uskallan väittää varmuudella, että tämä sarja on puolivälieräsarjoista ehdottomasti fyysisin. Kentällä nähdään useita fyysisen pelin sankareita ja myös runkosarjan kohtaamiset puoltavat fyysisiä yhteenottoja.

Pelicansin telaketjuosaston keihäänkärki on Tyrväinen. Kovana taklaajana tunnettu Tyrväinen oli runkosarjassa useasti Lehterän kimpussa.

Bloodin tempauksia on edes vaikea arvioida. Pelillisesti Bloodin panos on ollut vaatimaton, mutta varsinkin maalineduskamppailuissa jenkkipakin poikittainen maila on kovassa käytössä. Räikeät ylilyönnit ovat mahdollisia.

Sarjan seuratuin pelaaja on ehdottomasti Komarov. Väriläiskä pystyy parhaimmillaan saamaan vastustajan pelin sekaisin, ja myös kovat taklaukset kuuluvat Leksan työkalupakkiin.

Keskinäiset kohtaamiset runkosarjassa

30.09.2023 HIFK–Pelicans 1–2 vl.
25.11.2023 Pelicans–HIFK 53
19.12.2023 Pelicans–HIFK 10 ja. 
28.02.2024 HIFK–Pelicans 6–1

Joukkueiden parhaat pistemiehet

Ryan Lasch, Pelicans 9+45=54
Nathan Schnarr, Pelicans 18+32=50
Lars Bryggman, Pelicans 20+25=45

Jori Lehterä, HIFK 6+50=56
Luke Martin, HIFK 10+37=47
Julius Nättinen, HIFK 20+23=43

Parhaat pistemiehet keskenäisissä kohtaamisissa

Michal Jordán, Pelicans 2+1=3
Lars Bryggman, Pelicans 1+2=3
Filip Král, Pelicans 0+3=3

Julius Nättinen, HIFK 3+1=4
Iiro Pakarinen, HIFK 3+0=3
Eetu Koivistoinen, HIFK 1+2=3

Eniten maaliodottamaa luotu

Lars Bryggman, Pelicans 166 laukausta22,46 xG (20 maalia, joista 19 maalista on laskettu maaliodottama)
Nathan Schnarr, Pelicans 170 laukausta, 19,44 xG (18 maalia, joista 15 maalista on laskettu maaliodottama)
Luboš Horký, Pelicans 151 laukausta10,19xG (17 maalia, joista 13 maalista on laskettu maaliodottama)

Julius Nättinen, HIFK 217 laukausta15,14 xG (20 maalia, joista kaikista maaleista on laskettu maaliodottama)
Iiro Pakarinen, HIFK 186 laukausta14,45 xG (18 maalia, joista 17 maalista on laskettu maaliodottama)
Eetu Koivistoinen, HIFK 144 laukausta14,25 xG (19 maalia, joista 18 maalista on laskettu maaliodottama)

Ilmoitetut maali- ja laukaisumäärät sisältävät vain varsinaisen peliajan aikana maalivahdille lauotut laukaukset. Luotu maaliodottama on Liigadatan laskema.

» Lähetä palautetta toimitukselle