Petr Koukal, Steve Moses ja Linus Omark loivat maagisen kentän Helsingin Jokereiden seurahistorian ensimmäisellä KHL-kaudella. Ketju tunnettiin nimellä LoKoMo, ja parhaimmillaan kyseiset veijarit olivat täysin pitelemättömiä KHL:n isoissa kaukaloissa.
Jokaisella kaudella, kun jääkiekkoa jossain päin maailmaa pelataan, löytyy aina joitain ainutlaatuisia ketjukokonaisuuksia. KHL:ssä Metallurg Magnitogorskia kantoi muutaman vuoden ajan kenttä Danis Zaripov, Jan Kovar ja Sergei Mozjakin. Mozjakinin johtama kenttä on ehkä koko KHL:n historian kovin - ja se toi Magnitogorskiin mestaruuksia.
Jääkiekossa jokaista huippuketjua yhdistää aina sama fakta: jokainen pelaaja täydentää toisiaan, ja siten syntyy pettämätön kemia. Esimerkiksi Jokereiden seurahistorian kultaisella 90-luvulla Juha Lind, Otakar Janecky ja Petri Varis loivat saumattomaan yhteistyöhön ja kemiaan perustuneen kentän.
Ei näiden pelaajien tarvinnut jutella pelistä. Kun Janecky heitti lätyn ilmoille, oli Lind tehnyt tarvittavan tilan Varikselle, joka pystyi ottamaan syötön vastaan ja lataamaan kiekon reppuun. Jokaisella huippuketjun pelaajalla on rooli ja niin oli myös LoKoMo-ketjussa.
LoKoMo-ketjussa Koukal oli kahteen suuntaan puurtava keskushyökkääjä, joka teki tilan Omarkille ja Mosesille. Ruotsalainen mailavirtuoosi nautti tilasta ja loi paikkoja jenkkihyökkääjälle, joka sai tehdä maalit.
Tuo kenttä teki runkosarjassa 133 tehopistettä. Moses iski 36 maalia ja 57 tehopistettä. Tuon kaltaisia maalimääriä Moses tuskin enää tulee tekemään, mutta siihen on syy, miksi yhdysvaltalaiselta odotetaan Jokereissa paljon.
Joten hätäily on turhaa, mikäli maaleja ei alakaan tulla odotetulla tavalla.
Joten hätäily on turhaa, mikäli maaleja ei alakaan tulla odotetulla tavalla.
Mosesin arvo nähdään vasta pudotuspeleissä
Peilattaessa nykyhetkeä esimerkiksi kolmen vuoden takaiseen kauteen on juuri Mosesilla täysin eri tilanne Jokereissa. Nyt joukkueen menestys ei ole pelkästään hänen tehoistaan kiinni. Joukkueessa on kolme tuloksentekoon kykenevää kenttää. Moses on vain yksi panos lisää jo valmiiksi ladattuun aseeseen.
Tammikuu näyttää, mihin kenttään Moses lopulta asettuu. Pelaako hän kakkoskentässä yhdessä Brian O'Neillin ja Eeli Tolvasen kanssa, vai nouseeko hän Henri Ikosen tilalle ykköskenttään Peter Reginin ja Nicklas Jensenin kaveriksi?
Jokerien päävalmentaja Jukka Jalosella on kuitenkin monia hyviä vaihtoehtoja. Mikäli Moses istutetaan ennen pudotuspelejä Jensenin ja Reginin viereen, saavat tanskalaiset kaverikseen todellisen uhan vastustajalle. Siinä samalla voivat molemmat juutit nousta uudelle tasolle.
Mikäli jenkkihyökkääjä pelaa Tolvasen ja O'Neillin kanssa, saatetaan Hartwall Arenalla nähdä huikeita syöttökuvioita ja kulmapyörityksiä nopeiden, pienikokoisten hyökkääjien toimesta.
Joka tapauksessa tilanne Jokereissa on nyt loistava. Ensimmäistä kertaa KHL:ssä organisaatiolla on ilman loukkaantumisia tulikuuma TOP-6 hyökkääjäosasto pudotuspeleihin ja alakentissä potentiaalia myös maalintekoon.
Alkukaudesta muun muassa Jokereiden ylivoima oli KHL:n parasta. Puolustaja Sami Lepistö syötti Tolvaselle ja kiekko oli maalissa. Kauden edetessä tämä vaihtoehto on Jokereilta otettu melko hyvin pois ja tehot ovat laskeneet.
Loppukauden aikana Lepistölle aukeaa myös vasemmalle mahdollisuus, kun niin ikään hyvästä one-timerista tunnettu Moses on uhkana. Molempia syöttösuuntia eivät Jokerien vastustajat kykene poistamaan, joten ylivoimatehojen nousua voitaneen odottaa.
Jokereiden runkosarjaa on jäljellä jutun kirjoitushetkellä kolmetoista ottelua. Siinä on kolmetoista ottelua hyvää aikaa ajaa kolmen vuoden takaista KHL:n maalikuningasta sisään pelitapaan ja nähdä todellinen arvo, kun pudotuspelit alkavat maaliskuun alussa.
