Tampereen Tapparassa koittaa kaudella 2014-2015 jälleen uusi aika, kun Jukka Rautakorven neljäs projekti seuran päävalmentajana tuli päätökseensä viime kauden päätteeksi – jälleen kerran odottamattomalla tavalla. Odottamatonta ei toki ollut se, että viime kauden tahmeasti aloittanut Rautakorven ryhmä kampesi lopulta "konekiekollaan" aina finaaleihin asti ja jäi niissäkin kakkoseksi tilastollisessa mielessä pienimmällä mahdollisella marginaalilla. Rautakorven halu haastaa itsensä valmentajana uudella tasolla ei sinänsä ollut suuri yllätys, vaikka Tappara-projektin piti jatkua alkuperäiskaavailuissa vielä vuoden valmentajana ja sitten urheilutoimenjohtajana.
Tästä päästään kuitenkin Tapparan lähtökohtiin menemättä sen syvemmin Rautakorven nykytilanteeseen. Jussi Tapola ottaa harppauksen kolmosvalmentajan tontilta suoraan ykköseksi. Hopealle yltäneen joukkueen runko pysyy suurilta osin kasassa. Joukkueella on edelleen rosterissaan viime kaudella itsensä lopullisesti läpi lyöneet Olli Palola ja Jan-Mikael Järvinen ja jo Pelicansissa tuhoisaa jälkeä tehnyt kaksikon ketjukaveri Pekka Jormakka. Liigan tähtikaliberin sentteriksi heti viime kaudella noussut kanukki Josh Green on kirvesrintojen sotisovassa heti kauden alusta lähtien.
Puolustuksesta lähti 32 tehopisteen Nick Bailen Valko-Venäjän suuntaan, mutta tilalle tuli samasta ilmansuunnasta takaisin Tuukka Mäntylä ja päinvastaisesta ilmansuunnasta David Kolomatis, joka on esiintynyt pirteästi harjoituspeleissä. Tapparan puolustuksen ei voi nähdä juuri heikenneen, vaikkakin Pasi Puistola, Pekka Saravo, Teemu Aalto ja Markus Kankaanperä ovat jälleen vuoden vanhempia. Hyökkäyksessä jatkaa edelleen monta aiempien kausien vastuumiestä, kuten Antti Erkinjuntti, Jukka Peltola ja Kristian Kuusela.
Sinänsä Tapparassa oli siirtorintamalla hiljaista hyökkäyksen osalta. Tulijapuolella oli muutama Liigassa vasta paikkansa vakiinnuttamista yrittävä nimi, ja näiden lisäksi ranskalainen Teddy Da Costa, joka on vielä toistaiseksi Liigajäillä kääntämätön kortti. Asetelma petaa selvästi viime kaudella vielä pienelle vastuulle jääneille Henrik Haapalalle, Toni Kallelalle sekä uusille tulokkaille selvää näytön paikkaa ainakin alkukaudesta.
Tapaus Ville Nieminen
Suurimmaksi puheenaiheeksi Tapparan pelaajasiirroista alkavalle kaudelle nousi kapteeni ja Tappara-ikoni Ville Niemisen Tampereen murteen kaikuminen jatkossa Äijänsuon käytävillä Raumalla. Niemisen lähtö saa aikaan kannattajakunnassa sisäisiä ristiriitoja: niin yksittäisessä kannattajassa, kuin kannattajien välilläkin. Niemisen parhaimmillaan tuoma mentaalipuoli joukkueelle lienee omassa arvossaaan. Kaikkiaan on kyse hinta/laatu-suhteesta, ja tämän lisäksi Niemisen kohdalla kokonaisarvosta Tapparalle. Nieminen on tapparalaisille rakas, mutta ei tamperelainen kiekkoyleisö pelkästään Niemistä katsomaan Hakametsään tule, jos joukkue keikkuu pudotuspelirajan huonommalla puolen. Se tulee katsomaan menestyvää joukkuetta, jos sitäkään, kuten esimerkiksi viime kevään välierävaihe huonoimmillaan osoitti.
Niemisen mennyt kausi oli monivivahteinen. Se ei suoranaisesti anna olettaa, että mies olisi jo Liigan suhteen menneen talven lumia. Mutta kaikki asiat huomioiden maiseman vaihto saattoi olla kaikkien osapuolten kannalta etu. Tuhkimotarina olisi ollut täydellinen, kun Nieminen olisi kapteenin ominaisuudessa nostanut Kanada-maljan ilmaan Tappara-nutussa. Kuitenkin kaksi kertaa kalkkiviivoille hyytyminen ja sen tuoma henkinen taakka miehelle, joka suunnilleen on ollut koko Tapparan ilmentymä, olisi saattanut näkyä Tapparassa jatkaessa huonolla tavalla. Nyt Nieminen hengittää raittiimpaa ilmaa paikassa, jossa hän on vain osa joukkuetta. Se voi poikia Villelle uuden kevään, kuvainnollisesti ilmaisten.
Vain siinä skenaariossa, että Tappara kohtaa jälleen pudotuspeleissä Lukon ja Nieminen ratkaisee sarjan raumalaisille, tarvitsee Tappara-johdossa myöntää, että on tehty virhe
Ja mitä tulee Tapparaan, Nieminen olisi luultavasti vienyt peliaikaa nuorilta, kuten Haapalalta ja Kallelalta, yrittäessään saada pohkeitaan auki syysiltojen tummuessa. Vain siinä skenaariossa, että Tappara kohtaa jälleen pudotuspeleissä Lukon ja Nieminen ratkaisee sarjan raumalaisille, tarvitsee Tappara-johdossa myöntää, että on tehty virhe. Kaikissa muissa skenaarioissa keskitytään Tapparassa seuraamaan oman joukkueen edesottamuksia, ja Niemistä seurataan Lukossa asiana erikseen.
Kolmas kerta toden sanoo?
Mihin Tapparan paketilla sitten kaudella 2014-2015 ylletään? Joukkue on edelleen paperilla vahva, ja sillä on kaikki mahdollisuudet kärkinelikkoon. Suurimmaksi kysymysmerkiksi nousee luonnollisesti Jussi Tapola. Saako hän joukkueen sitoutumaan omaan sapluunaansa ja yhteiseen tekemiseen samalla tavalla kuin Rautakorpi?
Toinen löydettävissä oleva haavoittuvuus on se sama, mikä on ollut kaksi edellistäkin vuotta - maalinsuuta vartioiva Juha Metsola. Tappara on toki hyvässä asemassa, kun joukkueessa on Metsolan tasoinen maalivahti. Mutta jos kysytään, onko Metsola mestaruuden voittava maalivahti, vastaus on pikemminkin niin päin, että hän on tällä hetkellä mestaruuden häviävä maalivahti. Metsola voisi edelleen tehdä ne kuuluisat pienet asiat paremmin. Kun kaksi joukkuetta tekevät isot asiat oikein, ne pääsevät finaaleihin, ja kun isot asiat tehdään molemmissa päissä oikein, ratkaisu syntyy pienistä asioista. Niin kävi menneenä keväänä: mestaruus oli pienestä kiinni. Yksi virhe Metsolalta vähemmän, ja Tapparalla olisi ehkä viiri katossa vuosimallia 2013-2014. Toisaalta jos Palola olisi tehnyt maalin paikastaan ennen Juhamatti Aaltosen ratkaisua, olisi kyseinenkin suoritustaso Metsolalta riittänyt.
Joukkueena hävitään ja joukkueena voitetaan, mutta edelleen myös joukkueena ja sen sisällä yksilöinä Tapparan on otettava askel eteenpäin, jos tavoitteena on, että kolmas kerta toden sanoo, kuten tapahtui vuonna 2003-2004. Ainekset siihen ovat olemassa, ja ydinryhmä pysyi kasassa. Luultavasti joulun alla joukkueeseen pitää tuoda vielä ainakin yksi selvä hyökkäyspään vahvistus, jos Tappara mielii alkavallakin kaudella havitella mestaruutta ihan tosissaan. Nähtäväksi jää pystyykö Tapola päättämään kultajuhliin sen, minkä Rautakorpi aloitti, sillä alkavan kauden päätteeksi Tapparan paketti menee todennäköisesti paljon selvemmin uusiksi, kuin mitä tähän kauteen.
