Tappara-Ässät: Ratkaisuvoima Ässien etuna

LIIGA / Artikkeli
Kevään 2013 finaalisarjasta tulee äärimmäisen tasainen.
Kuva © Jarno Hietanen

Juha Metsolan kestävyyttä ja kanttia epäiltiin ennen pudotuspelejä, turhaan. Metsola nollasi kolmannessa ja neljännessä välierässä Lukon ja on näin pitänyt maalinsa puhtaana jo 154 minuuttia ja 59 sekuntia putkeen Miika Wiikmanin liigaennätyksen ollessa 185 minuuttia ja 58 sekuntia.

Eritoten HIFK:n fyysiset horjutusyritykset saivat Metsolan lähinnä hymyilemään ja pienikokoisen vahdin hermot ovatkin ihailtavalla tasolla kovissa peleissä. Edelleen kuitenkin Metsola tarvitsee irtokiekkojen siivoamiseen puolustuksensa apua ja ylös suuntautuvat laukaukset ovat ajoittain vaikeita 177-senttiselle vahdille.

Ässien maalin suulta löytyy yksi sarjan tärkeimmistä ratkaisijoista. Ässävahti Antti Raanta on kaikissa mahdollisissa maalivahdin pudotuspelitilastoissa kärjessä, Metsola kuitenkin heti vanavedessään. Suuren avun porilaisten puolustukselta saava Raanta saattaa välillä haparoida, mutta tilastot kertovat vankkaa totuutta aina 14 ottelun voittoputken alusta alkaen: 25 ottelua, 22 voittoa. Ei siitä sen enempää.

Ville Nieminen on kolmen lapsen kiekkoisä, Stanley Cup -voittaja ja jo nyt Tappara-legenda. Silti Nieminen elää elämänsä kevättä ja puhuu ääni väristen mahdollisesta mestaruudesta juuri kasvattiseurassaan. Tämä intohimo on juuri se ratkaiseva tekijä, mikä tekee Niemisestä niin kovan kilpailijan ja loistavan pelaajan.

Kentällä Nieminen taklaa, räksyttää ja maalaa. Tekee kaikkensa joukkueen voiton eteen, aivan kaiken. Tutkaparina toimineen Aleksander Barkovin kadottua leukaperistään tunnetun tamperelaisen viereltä, vauhti ei juurikaan hidastunut. Nieminen käänsi Lukko-sarjan sen kolmannessa ottelussa taklaamalla puolilaittomasti Lukko-tähti Justin Azevedoa. Kuka Ässät-pelaaja joutuu seuraavaksi tulilinjalle?

Ässien Veli-Matti Savinainen on kultakypäräkollegansa rinnalla samanveroinen, yhtä ärsyttävä, raastava ja periksi antamaton. Kuten Nieminen, Savinainen on jokaisen pelaajan inhokki vastustajan leivissä, mutta joukkuekaverina taas erittäin mieluinen.

Ässälaituri kuuluu porilaisten hyökkäyksen kärkikolmikkoon yhdessä Joel Armian ja Mika Niemen kanssa. Savinaisen osumatarkkuus ei ole ollut parhaalla tasollaan kevään peleissä, mutta yritystä on ollut sitäkin enemmän. Savinaisen onnistumisilla on suuri merkitys Ässille sarjan aikana, sillä laituri johtaa pudotuspelien laukaisutilastoa 70 vedolla laukaisuprosentin ollessa kuitenkin vain 1,4.

Tuukka Mäntylä ei ole kapteenina äänessä, patukka johtaa joukkojaan kentällä. Hädintuskin 173-senttisellä varrella varustettu Mäntylä hämää kaukalossa monin tavoin. Kroppa ja asenne ovat täyttä terästä ja miestä voidaan surutta sanoa yhdeksi SM-liigan fyysisimmäksi puolustajaksi. Mäntylän vastataklaukset ja kovat pommit yllättävät hyökkääjiä jatkuvalla syötöllä.

Mäntylä ei välierissä lisännyt johtajuuttaan sanoin vaan nostamalla kiekollisen pelinsä tasoa. Välierät taittuivat keskimäärin 25 minuutin peliajalla ja syöttöpisteitä kertyi yksi per ottelu.

Niin Mäntylä kuin Ville Uusitalokin tietävät, että kapteeneina heillä on suuri vastuu joukkueestaan. Uusitalo ei ehkä ole kentällä aina se paras, nopein tai taitavin, mutta kapteenin viitan ässäpuolustaja on kantanut kunniakkaasti. Kuten Mäntylä, myös Uusitalo nauttii lähes 25 minuutin peliajasta pudotuspeleissä.

Uusitalon pidettyä puhuttelun porilaisjoukkueelle alkoivat pelitkin taas luistaa. Ilman sitä sanomaa ei Ässät pelaisi nyt finaalissa, se on selvä.

Sekä Tapparan että Ässien puolustuspää on täynnä fyysistä voimaa. Tapparan puolella ilkeyden perikuvana toimii jääkaappipakastimen kokoinen Markus Kankaanperä. SM-liigan kautta aikain jäähykuningas kärsii välillä hitaudesta ja kiekollisessa pelissä Kankaanperä on pakotettu yksinkertaisiin ratkaisuihin. Näin ollen Kankaanperä lie yksi niistä puolustajista, johon Ässät laittaa painetta karvauspelissään.

Fyysisessä pelissä paine kuitenkin vaihtaa suuntaa. HIFK-paidassa mestaruuden voittanut puolustaja tietää pelin hengen ja ilkeä luonne suorastaan nauttii vastustajan pelaajien satuttamisesta. Tulee siirtämään katseensa Ässien kuumakalleosaston paimentamiseen.

Ässäleirin puolustuksesta löytyy myös fyysistä pelotetta, sillä porilaisten Jyri Marttinen pitää huolen, että maalinedustalta ei löydy yhtään vääränväristä pelipaitaa tai luistinta.

Shaun Heshkan pakkiparina läpi kauden pelannut puolustaja on viime kevään hopeamitalisti, joten nälkä on varmasti kova. Ei ole antanut eikä tulekaan antamaan senttiäkään periksi vastustajalle.

Valmennusosastolla kohtaavat selkeästi kokemus ja nuoruuden into.

Tapparan Jukka Rautakorpi on nähnyt kaiken, minkä SM-liigan päävalmentajana voi eteensä saattaa. Tapparan sen edelliseen mestaruuteen johtanut Rautakorpi on muuttanut taktista näkemystään huomattavasti monipuolisempaan suuntaan ja tulee varmasti haastamaan kollegaansa taktisesti finaalisarjassa.

Rautakorpi luottaa pelien aikana junnaavaan pelisysteemiinsä ja konkari ei takapakkien vuoksi muuta ajattelutapaansa. Taitava käskijä on myös mentaalivalmentajana erinomainen, kiitos kovan vaatimustason.

Vaikka tammikuussa muutos parempaan lähti joukkueesta itsestään, Karri Kivi on jatkanut koko kauden omalla valmennustyylillään, ja se on kantanut hedelmää. Kivellä on edessään iso urakka pitää joukkonsa koossa Rautakorven rykmenttiä vastaan. Tehtävä ei ole mahdoton, mutta se on vaikea.

Ässien päävalmentajalla on vastassaan vuonna 2003 Tapparan peräsimessä kultaa voittanut Rautakorpi. Kivi on kokenut jo hopean, mutta valmentajalle ei himmeä mitali tällä kertaa kelpaa. Ässät-luotsi päihitti jo viime kauden mestarivalmentaja Jyrki Ahon, riittävätkö rahkeet myös Rautakorven kaatoon?

Arvio

Sarjasta tulee äärimmäisen tasainen. Lopputulos riippuu pitkälti Ässien hyökkäystehosta, sillä puolustuksen ja maalivahtipelaamisen pitäisi olla totutun loistavalla tasolla. Ässiltä löytyy ykkösketjunsa myötä ratkaisuvoimaa, joka voi kääntää sarjan Ässille.

Jos Tappara kykenee tilkitsemään kaikki puolustuspäänsä raot ja löytämään myös finaaleissa laajalti uusia ratkaisijoita, se on vahvoilla marssimaan kultaan ensi kertaa sitten vuoden 2003. Tamperelaisten kuitenkin antaessa hitusenkaan saumaa porilaisille, Ässät juhlii mestaruutta voitoin 4-2 tai 4-3.

» Lähetä palautetta toimitukselle