Espooseen Petteri Väkiparta päätyi keväällä 2013, kun hän liittyi Jyrki Ahon johtamaan Bluesin Liiga-joukkueen valmennustiimiin.
- Kontaktit Jyrkiin olivat olemassa jo opiskeluajoilta, ja Mikkelissäkin tehtiin hommia kimpassa. Vuosien saatossa olemme puhuneet paljon asioista, pelistä ja harjoittelusta.
- Sitä kautta tuli kyselyä, että mikä on tilanne ja olisiko kiinnostusta. Se oli itsellenikin looginen askel eteenpäin uralla. Oli hyvä aika tulla ja nyt on vuosi takana tätä sarjaa.
Väkiparta otti apuvalmentajan pestin haasteena.
- Tiesin Jyrkin toimintatavat ja -mallin, joten tiesin mihin kelkkaan hyppään. Totta kai taso ja uudet pelaajat toivat haasteen. Siinä oli helppo olla innoissaan, oppia tuntemaan ensin omat pelaajat ja sitten vastustajat.
Kauden alku oli vaikea, kun päävalmentaja Ahon avopuoliso kuoli ensimmäisten harjoitusotteluiden aikoihin.
- Siinä mitattiin meitä organisaationa ja joukkueena, mutta se varmasti hitsasi joukkuetta kovasti yhteen. Kyllä siinä paljon valmennusryhmän kanssa puhuttiin, miten lähdetään viemään asioita eteenpäin. Pelaajat tukivat äärimmäisen paljon siinä tilanteessa. Se oli kovaa aikaa kaikin puolin, erityisesti päävalmentajalle.
Varsinaisella sarjakaudella Blues oli jopa jumbona ennen nousuaan keskikastiin.
- Siinä nähtiin, kuinka sitkeää tekoa joukkue on. Valmennuksenkin piti pohtia, mistä naruista vedetään. Onneksi olimme jo kesällä käyneet asioita läpi ja puhuttu
toimintatavoista sekä arvomaailmasta. Se konkretisoitui siinä vaiheessa ja muuttui jokapäiväiseksi toiminnaksi. Laadukas päivittäinen toiminta käänsi kurssin.
Eniten omassa toiminnassa kehittynyt osa-alue on sellainen, mihin kiinnitetään enemmän huomiota aikuisten tasolla.
- Taustamateriaalia on paljon tarjolla videoiden muodossa. Sitä kautta vastustajan scouttaaminen ja niiden asioiden esittäminen on sellainen asia, missä olen mennyt eteenpäin. Onhan siinä ero, kun valmentaa nuoria ja aikuisia, vaikka meilläkin on nuoria pelaajia joukkueessa. Ihmissuhteet täytyy hoitaa eri tavalla.
Väkiparta ei pidä jatkuvuutta niin tärkeänä asiana kuin moni muu.
- Se auttaa, että on jäänyt historiaa viime kaudesta. Se auttaa, mutta uusi joukkue on aina uusi joukkue. Kolme maajoukkuetason pelaajaa lähti pois, mutta tilalle on
tullut täsmähankintoja.
- Tiettyjä asioita on otettu aikaisemmasta mukaan, mutta uutta polkua mennään nyt.
Väkiparran vastuulla otteluissa on joukkueen puolustajien peluuttaminen. Puolustus
onkin vahvistunut viime kauteen verrattuna.
- Peruslähtökohtakin on jo parempi, kun kätisyyksiä on tullut paremmin tarjolle. Viime vuonna oli aikoja, jolloin ei ollut rightin puolustajia ollenkaan. Perusajatuksena olikin nopeuttaa kiekollista peliä.
Uusien puolustajien kiekollinen osaaminen on näkynyt siinäkin, että he saavat enemmän ylivoima-aikaa. Viime kaudella kaksi ylivoimakenttää saattoivat sisältää yhdeksän hyökkääjää ja yhden puolustajan.
- Silloin oli myös niin, että jos otimme maalivahdin pois, kentällä saattoi olla kuusi hyökkääjää. Nyt näyttää lähtökohtaisesti siltä, että pakkeja pystytään paremmin peluuttamaan ylivoimalla.
Alivoimaosaaminen oli sen sijaan parempaa jo viime kaudella.
- Hyvää puolustuspään erikoisosaamista joukkueessa on à la [Olli] Malmivaara ja [Mikko] Kuukka. [Kalle] Kaijomaa tuo yleisosaamista. Varmasti joiltakin osalta ollaan vahvempia kuin viime vuonna. Väkiparta ei näe, että joukkuetta olisi erityisemmin rakennettu uusien sääntömuutosten, kuten hyökkäys- ja puolustusalueen kasvamisen varaan.- Tietysti joukkue oli pitkälti rakennettu, kun säännöt naulattiin pöytään. Se ehkä luo uusia lainalaisuuksia, mutta ei se suuresti ole asioita muuttanut.
