Menneellä viikolla K-Vantaan päävalmentaja Niki Anderssonin suusta kuuluivat ne sanat, joita innokkaimmat ehtivät jo hieman odottelemaankin. Valmennuskaksikko oli päivittänyt pelikirjaansa ja peliä oli nyt aika yksinkertaistaa.
Viime kaudella Kirkkonummen Salamoissa Anderssonin luoma pelikirja toimi erittäin hyvin ja oli luonnollista, että Vantaalle siirtynyt valmentaja lähti samalla pelikirjalla myös Kiekko-Vantaata valmentamaan.
Kausi alkoi kuitenkin surkeasti ja pitkien tappioputkien pakottamana Vantaalla tehtiin todella radikaaleja muutoksia, kun kolme pelaaja sai lähteä joukkueesta ja uusia vahvistuksia otettiin tilalle.
Pelillisesti joukkueen ongelmat olivat myös ilmeiset. Maalivahti- ja puolustuspeli oli surkeaa joukkueen päästäessä aivan liikaa maaleja omiin. Hyökkäyspelistä puuttui puolestaan suoraviivaisuus ja suorat hyökkäykset katkesivat usein siniviivalle.
Yksikertaistettu puolustus=yksinkertaistettu avaus
Pelikirjan suurimmat muutokset näkyvät puolustuspään pelaamisessa. Alkukaudella vantaalaisryhmä pelasi niin sanottua alue-/miespuolustusta, jossa painollisen puolen laitahyökkääjä laskeutui auttamaan puolustuspään kulmapelin voittamisessa, ja vastustajan viivamiehet jäivät painottoman laiturin vastuulle.
Nyt K-Vantaa puolustaa korostetummin miestä. Molemmat laitahyökkääjät pelaavat tosin oman ”alueensa” eli pitävät molemmat vastustajan viivamiehet eivätkä laskeudu kulmapeliin. Loput kolme pelaaja vantaalaisten viisikoista pelaavat mies miestä vastaan vastustajan hyökkääjiä vastaan.
| haastattelu Kapteeni selvittää joukkueensa tilaa
[lue lisää] |
Oleellista on, että tämä on mahdollistaa yksinkertaisemmat hyökkäyksiin lähdöt. Kun kiekko voitetaan omille, syötetään se nopeasti – joskus jopa rännin kautta – laitahyökkääjälle, joka ohjaa kiekon tarvittaessa keskialueelle tai pelaa kiekon keskustaan, josta aloitetaan laadukas suora hyökkäys.
Hyökkäyksiin lähdössä ei siis tarvitse enää kuljettaa kiekkoa, jos ei ole vapaata syöttöpaikkaa, vaan se on lupa pelata yksinkertaisesti ylöspäin ja pois alueelta.
Keskusta tukossa
Myös ohjauspeliään Kiekko-Vantaa on muuttanut. Aikaisemmin perusidea ohjauspelissä oli 1-2-2 muodostelma, jossa siis yksi hyökkääjä ohjasi ylhäältä vastustajaa kohti laitaa ja kaksi hyökkääjä sekä kaksi puolustajaa pelasivat alempana ja ajoivat laitaan ahdistettuun pelaajaan kiinni. Tämän ohjauspelin ongelmaksi vantaalaisilla muodostui keskusta, johon vastustaja avasi pelinsä ajoittain helposti.
Anderssonin päivitetyssä pelikirjassa keskusta tukitaan ohjaamalla muodossa 1-3-1, jossa toinen pakeista nousee kahden hyökkääjän viereen muodostaen kolmen miehen rintaman. Kun vastustajan hyökkäys saadaan ohjattua laitaan siirtyy puolustaja kolmen miehen linjasta takaisin toisen pakin viereen, minkä ansiosta K-Vantaalla on neljä miestä pelin alla.
Oleellista ohjauspelissä on, että se ei passivoidu, vaan esimerkiksi TuToa vastaan vantaalaiset karvasivat aggressiivisesti kahdella hyökkääjällä, jos kiekko ei ollut selkeästi TuTon pelaajalla. Tällöin kuitenkin kolmas hyökkääjä jää selkeästi alemmas eikä mene mukaan kulmapeliin yli hyökkäyspään b-pisteen. Jos kaksi hyökkääjää voittaa kiekon, alempana oleva kolmas hyökkääjä ajaa suoraviivaisesti maalille. Maalin miehittäminen onkin puuttunut vantaalaismiehistöltä toistuvasti alkukaudella.
Kokkonen tuo varmuutta
Pelin yksinkertaistamisen kanssa toinen yksittäinen parantunut osa-alue on Kiekko-Vantaan maalivahtipeli. Joukkueen sisällä on käyty paljon keskusteluja kenttäpelaajien ja maalivahdin yhteistyöstä, mikä on tuottanut tulosta.
Loistavia otteita esittänyt maalivahti Heikki Kokkonen luottaa itseensä ja edessään pelaaviin kenttäpelaajiin, jotka puolestaan saavat luottamusta tekemisiinsä, kun maalivahtipeli on kunnossa.
Alkukauden rämpimisen jälkeen lohipaidat onnistuivat viikon sisällä kaatamaan kaksi Mestiksen voittajaehdokasta – Sportin ja TuTon – eikä kolmaskaan ollut kaukana, kun Jukurit nipisti voiton täpärästi kotonaan. Joukkueen itseluottamus on siis pelin parantumisen myötä kovassa kasvussa.
K-Vantaa voi siirtyä luottavaisena ansaitulle tauolle hiomaan kuvioitaan. Nähtäväksi jää, miten hurjaan nousuun joukkue lähtee.
