Ehtiikö TPS omista pois?

Ässien peli on ollut ristiriitaista. Esitykset ovat olleet hyvinkin vaihtelevia ja epätasaisia, mutta tulokset ovat puolestaan olleet vakuuttavia. Suurinta huolta Karri Kivelle aiheuttaa edelleen ylivoimapeli, joka on ollut mielikuvituksetonta, ennalta-arvattavaa ja hidasta. Ongelma ei ole toistaiseksi ratkennut, vaikka ylivoimaa saa tahkota yleensä kolmekin eri koostumusta.

Patapaitojen vakain osa-alue on ollut maalivahtipeli. Antti Raanta ja perjantaina pelivuorossa oleva Juha Järvenpää ovat pystyneet hämmästyttävänkin tasaisiin esityksiin, kun ottaa huomioon kaksikon kokemattomuuden liigatasolla. Järvenpää on ollut kaksikosta hivenen epätasaisempi, mutta porilaisveskarin suurimpiin vahvuuksiin tuntuu kuuluvan kiekkopelien voittaminen sekavammallakin esityksellä. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisessa vedossa Järvenpää palaa maalille parin pelin huilin jälkeen.

Mikäli Ässien avauspelaaminen ja aktiivinen karvaus ovat parhaalla tasolla, voiton pitäisi olla kotijoukkueen ulottuvissa ilman suurempia tuskia. Pelin sisälläkin Ässille tulee vielä huonoja jaksoja, joihin ei ole varaa, mikäli liigakamppailuista pisteitä mielii rouhia. Tärkeimpiä teemoja Ässien pelissä ovat perjantaina huolellisuus ja kärsivällisyys.

Niemi on tottunut myhäilemään turkulaisia vastaan pelatessaan.

Mikko Ruohola - http://mikko.ruohola.org/

Vaikean alkukauden taivaltanut ja Pekka Virran pelitapaa opetteleva TPS on saamassa valoa näkyviin, sillä tiistain HPK-pelissä ryhmä esitti ehkäpä kauden parastaan liikkeen ja syöttöpelin osalta. Myös maalivahti Marek Schwarz alkaa hiljalleen löytää juonta tekemiseensä, vaikka tshekkiveskari edelleen ylipelaa tilanteissa ajoittain.

TPS-puolustus on Garrett Raboinin lähdön jälkeen äärimmäisen kapea. Mikäli Joni Tuominen pelaa perjantaina kauden toisen liigapelinsä, vierasjoukkue saa jalkeille kuusi pelikuntoista puolustajaa ilman katseen kääntämistä A-junioreihin. Ässät on parhaimmillaan silloin, kun se saa horjutettua vastustajan pakistoa erittäin aggressiivisella karvauksella. Ottelun ratkaisu nähdään suuntaan tai toiseen todennäköisesti juuri tällä osa-alueella.

Turkulaisten ylivoimapeli ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla HPK-pelissä. Ajoittain kiekko liikkui mukavasti, mutta laukaukset loistivat poissaolollaan. Välillä taas TPS:n ylivoimaa leimasi sama ongelma kuin viisikkopelaamistakin, eli hyökkäyksen rakentelukin oli hankalaa. Pakkopelin on toimittava, jos TPS aikoo poistua taistosta voittajana.