Junnon kultainen kravatti jääkiekkomuseoon

LIIGA / Haastattelu
Oulun Kärppien toimitusjohtaja Juha Junnosta on melkein jokaisella jääkiekkoa seuraavalla mielipiteensä. Vuodesta 1996 kaikkia lankoja hyppysissään pitänyt kärppäjohtaja on höllännyt tahtia viime vuosina.

Juha Junnoa ei ole nähty julkisuudessa vime vuosina niin paljon kuin on totuttu. Eikä kärppäjohtajalla vaikuta olevan sinne mitään hinkua nytkään.

– En mä nyt oikein... Mää oon jättäytynyt vähän taka-alalle. Soita kuule Aholle tai "Aralle". Mää tarjoon sulle oluen, jos haastattelet enemmin Ahoa tai "Araa", Junno vastasi Jatkoajan pyytäessä haastattelua.

Pienen vänkäämisen ja parin yrityksen jälkeen aikaa haastattelulle kuitenkin löytyi.

Junno opittiin tuntemaan ympäri kiekko-suomen Kärppien 2000-luvun menestysvuosien aikana. Toimitusjohtaja oli samalla urheilutoimenjohtaja, markkinointipäällikkö ja ties mitä muuta. Lehtien palstoilla Junnon nimi esiintyi tämän tästä.

Viime vuosina tilanne on muuttunut ja tällä kaudella mediahiljaisuus on ollut melkein täydellinen. Syyt tähän löytyvät Kärppien hallituksen vuonna 2008 tekemästä päätöksestä jakaa vastuuta.

– Hallituksen silloisen puheenjohtajan Seppo Arposen johdolla seurassa eriytettiin urheilullinen ja taloudellinen puoli. Se nähtiin isona riskinä, kun kaikki langat olivat yhden miehen käsissä. Mitä jos olisin jäänyt auton alle tai sairastunut, Junno kysyy.

Vuonna 2008 Kärppien urheilutoimenjohtajaksi nimitettiin Ari Hilli. Vuotta myöhemmin pestin sai nykyinen urheilutoimenjohtaja Harri Aho.

– Harri on tehnyt hyvää työtä, toimitusjohtaja kehaisee.


Juha Junno on höllännyt työtahtia viime vuosina.
Markus Hästbacka - markus.hastbacka@jatkoaika.com

Junnon fokus on edelleen sataprosenttisesti Kärpissä, vaikka rooli onkin pienentynyt.

– Aikoinaan kun tulin tänne, unelmani oli nostaa Kärpät SM-liigaan ja menestykseen. Molemmat tavoitteet saavutettiin ja nyt ollaan hakemassa uutta nousua menestysvuosien jälkeen, Junno linjasi.

Junno tuli Kärppiin vuonna 1996 seuran pelatessa silloisessa I-divisioonassa. 90-luvun puolivälissä lähti liikkeelle suomalaisen jääkiekkoilun tuhkimotarina, joka hakee vertaistaan. Pari vuotta aiemmin konkurssin tehnyt seura nousi SM-liigaan vuosituhannen vaihteessa voittaen 2000-luvulla neljä Suomen mestaruutta.

Vauhti oli kova, mutta niin oli kaikkia lankoja käsissään pitäneen toimitusjohtajan työtaakkakin.

– Kuljin kaikki harjoituspelit, turnaukset ja sarjapelit joukkueen mukana. Hoidin budjetin, sponsorisopimukset, markkinoinnin ja pelaajahankinnat. Vuosi vuodelta työmäärä kuitenkin kasvoi. Seurassa oli mietitty urheilutoimenjohtajan palkkaamista jo divariajoista lähtien, mutta sanoin aina hallitukselle pystyväni hoitamaan senkin homman. Kun sitä alettiin jälleen miettiä kauden 2008 aikana, oli se itsellenikin tavallaan helpotus. Työmäärät olivat siinä vaiheessa huikeat, eikä vapaa-aikaa ollut ollenkaan. Jälkeenpäin olen miettinyt miten sitä on jaksanut kaikki ne vuodet, Junno huokaisee.

Pelaajahankintojen jättäminen urheilutoimenjohtajan harteille aiheutti omia ongelmiaan. Esimerkiksi pelaaja-agentit asioivat yli kymmenen vuoden ajan suoraan Junnon kanssa ja soittoja tuli Junnolle vielä vastuunvaihdon jälkeenkin. Jotkut epäilevät toimitusjohtajan vaikuttavan edelleen pelaajasopimusten taustalla, mutta tämän Junno kiistää jyrkästi.

– Vuoden 2009 joukkueessa oli ehkä 3/4 minun hankkimia pelaajia, mutta sen jälkeen en ole hoitanut niitä yhtään. Tietysti pelaaja-agentit vielä alkuun soittelivat minullekin, mutta ohjasin puhelut suoraan urheilutoimenjohtajalle.

Tavaramerkkinä tšekit ja kultainen kravatti

Kärpät tuli tunnetuksi vuosien saatossa lukuisista tšekkipelaajistaan, joita joukkueessa on ollut 2000-luvulla peräti seitsemäntoista. Kärpillä tuntuu olevan muita liigaseuroja parempi kontaktiverkosto juuri Tšekeissä.

– Kontaktiverkosto lähti rakentumaan jo Tšekkoslovakian aikaan, kun KalPaan tuli Darius Rusnak sekä Peter Slanina. Nyt tämä verkosto on siirtynyt perintönä Harri Ahon käytettäväksi, Junno toteaa.

Kärppien kuluva kausi on ollut hieman ailahteleva. Edelliskausista poiketen joukkue oli melkein valmis jo keväällä.

Kärpissä pelaa tällä kaudella huomattavan suuri määrä oululaislähtöisiä pelaajia. Parhaimmillaan ottelupöytäkirjaan kirjatuista pelaajista peräti 17 oli kärppätaustaisia.

– Eikä se ole pelkästään tämän kauden juttu. Meillä on ollut joka kaudella paljon oululaislähtöisiä pelaajia, Junno huomauttaa.

Myös toimitusjohtaja allekirjoittaa väitteet joukkueen pelin ailahtelevuudesta.

– Vähän peli on ailahdellut, mutta täytyy muistaa liigan olevan äärimmäisen tasainen. Joitain joukkueita vastaan on ollut vaikeaa, kun taas toisilta ollaan pystytty viemään kaikki pisteet.

Kärpät lähtee loppukauteen hyvistä asemista. Mestaruudesta tappelee monta seuraa. Kärpät on tällä kaudella ennakkosuosikin sijaan haastaja. Mikäli Kärpät kuitenkin voittaa mestaruuden, nähdään Raksilassa Juha Junno ja kuuluisa kultainen kravatti. Tosin tällä kertaa luultavasti viimeistä kertaa.

- Melkoinen legenda siitä on syntynyt. Aikoinaan olin tulossa työmatkalta juuri samana päivänä kun pelasimme ratkaisevan finaalin. Ostin Helsingissä lentokentältä kravatin ja pyysin myyjältä sellaista, missä olisi hieman keltaista. Oulussa menin suoraan lentokentältä hallille ja voitettiin mestaruus illan pelissä. Se oli lehtien mielestä sitten kultainen kravatti, vaikka se myytiin minulle keltaisena. Päätin laittaa sen päälle aina finaaleihin. Jääkiekkomuseo on pyytänyt kravattia Tampereelle. Luultavasti lähetän sen sinne, Junno hymähtää.

Kärppien talous mallillaan

Kärpät on tehnyt taloudellisesti hyvää tulosta koko vuosituhannen alun. Viime kaudella joukkueen pelit loppuivat kuitenkin aikaisessa vaiheessa, mikä näkyi suoraan kassassa. Kärpät teki tappiota tilikaudella melkein 140 000 euroa.

Tämän kauden tuloksesta näyttää tulevan jälleen plusmerkkinen. Yleisö on löytänyt Raksilaan, eikä pelaajabudjettia ole käytetty aivan kokonaan.

– Talous on hyvällä mallilla ja näillä näkymin tuloksesta tulee positiivinen. Koskaan ei kuitenkaan tiedä miten esimerkiksi pudotuspeleissä käy, Junno toteaa.

Kärppien nousu ajoittui samaan aikaan Oulun alueella vahvana kukoistaneen IT-buumin kanssa. Nokian vanavedessä alueen teknologiateollisuudella meni lujaa, mikä loi omalta osaltaan Kärppien nousulle suotuisan ympäristön.

Nyt alueen teknologiateollisuus on suuren murroksen kourissa ja tämän voisi olettaa näkyvän Kärppien kassassa. Näin ei kuitenkaan ole.

– Meillä ei ole näkynyt mitään notkahdusta, pikemminkin päinvastoin. Olemme onnistuneet löytämään hyvin korvaavia yhteistyökumppaneita, joita meillä on tällä hetkellä yli 500, Junno iloitsee.


Kärppien talous on mallillaan.
Markus Hästbacka - markus.hastbacka@jatkoaika.com

Kärppien toiveena on saada Ouluun uusi monitoimiareena, johon myös Kärpät on valmis laittamaan oman panoksensa. Junno näkee monitoimiareenan Raksilan mittavaa remontoimista parempana vaihtoehtona.

– Jompikumpi tarvitaan, mutta kyllähän monitoimiareena olisi paljon järkevämpi vaihtoehto. Sen tarvitsee koko Pohjois-Suomi, ei pelkästään Kärpät, Junno toteaa.

Paljon konkreetisempi investointi on edessä aivan lähitulevaisuudessa. Raksilaan tarvitaan SM-liigan vaatima turvakaukalo. Kaukalon uusiminen on muutenkin ajankohtaista, sillä nykyinen kaukalo on tullut käyttöikänsä päähän.

Investoinnin rahoitus on kuitenkin vielä auki.

– Olemme keskustelleet turvakaukalosta kaupungin kanssa. En kuitenkaan näe Kärppien olevan maksumiehenä tässä investoinnissa. Olemme laittaneet urheilurakentamiseen viime vuosina yli viisi miljoonaa euroa ja maksamme nykyisestä hallista kovaa vuokraa kaupungille, Junno toteaa lopuksi.

Kärppien toive on saada uusi kaukalo käyttöön mahdollisesti jo ensi kaudeksi.

» Lähetä palautetta toimitukselle