Tappara oli ennen finaalien alkamista massiivinen ennakkosuosikki – omissakin papereissa – mutta niin vain Pelicans on pelannut identiteettinsä mukaisesti ja onnistunut horjuttamaan uskottavasti Euroopan parasta seurajoukkuetta.
Kyse ei edes ole siitä, että Tappara olisi pelannut erityisen huonosti. Pelicans on vain kauden teeman mukaisesti parantanut jatkuvasti ja pystynyt vastaamaan Tapparan pelin asettamiin haasteisiin.
Yksittäisenä asiana toki Tappara on hiekoittanut omaa reittiään ottamalla toisessa ja kolmannessa ottelussa aivan liikaa jäähyjä, mikä on heidän osaltaan rikkonut pelin rytmiä. Jäähykuri onkin sellainen asia, minkä tulee olla jatkossa paremmalla tolalla Jussi Tapolan joukoilla.
Lauantaina Tampereella Pelicans nappasi vakuuttavalla esityksellä ensimmäisen finaalikiinnityksensä, ja nyt sarja on 2–1 Tapparan eduksi. Lauantain ottelu jatkui Pelicansin osalta pitkälti siitä, mihin se perjantaina jäi.
Pelicans tylsyttää Tapparan hyökkäyksiä
Tommi Niemelän luotsaama Pelicans tunnetaan ennen kaikkea ennakkoluulottomasta kiekollisesta pelaamisesta sekä paljon puhutusta jatkopainepelaamista.
Erityisesti sarjan kolmannessa ottelussa Pelicans kuitenkin osoitti myös raudanlujaa puolustuspelaamista, millä se piti Tapparan hyökkäyspelaamisen aisoissa.
Tietysti ensiksi on mainittava, että peli on jatkumo. Ja mitä paremmin Pelicans onnistuu hyökkäämään kiekolla, sen paremmissa asemissa se on puolustamaan. Ja toisaalta tällöin vastustaja lähtee useammin väsyneenä hyökkäämään. Tässä Pelicans myös onnistui kolmannessa ottelussa.
Lisäksi muutenkin hyvää puolustusvalmiutta ylläpitävä Pelicans keräsi joukot yli 20 kertaa keskialueelle, jolloin se oli pääsääntöisesti omalle alueelle saapuessaan hyvissä puolustusasemissa.
Tappara pyrkii hyökkäysalueella pitkiin päätypeleihin, joita joukkue on onnistunut pelaamaan sellaista kymmentä kappaletta ottelua kohden. Tappara kierrättää kiekkoa laitoja pitkin, pelaa kiekkoa viivaan ja toimittaa maalille, mistä löytyy säännönmukaisesti kahta pelaajaa tekemässä maskia.
Kolmannessa finaalissa Pelicans onnistui pitämään Tapparan maalipaikat hyvin maltillisissa määrissä pelaamalla maalinedustat vahvasti ja voittamalla irtokiekot itselleen.
Vaikka Veli-Matti Savinainen onnistuikin lauantaina iskemään kavennusmaalin maalin edestä, on Pelicans ollut isossa kuvassa mainio niin maalinedustoilla kuin puolustusalueen puolustuspelissä kokonaisuudessaan.
Ja kun viisikko operoi tuolla tavalla edessä, on Patrik Bartošákin melko mukava työskennellä maalinsuulla silloinkin, kun Pelicans joutuu pitkiin oman alueen pyörityksiin.
Ylipäätään se, että kolmen ottelun otannalla maalipaikat ovat menneet käytännössä tasan osoittaa Pelicansin pystyvän pelaamaan tasapäin Tapparaa vastaan. Peli kentällä onkin näyttänyt, että Pelicans taistelee realistisesti mestaruudesta.
Se jos mikä on hieno asia ennakkoon kenties jopa ylijuoksuksi arvioidun sarjan kannalta.
Maalipaikkojen syntymistavoissa eroa
Kolmen pelatun ottelun jälkeen maalipaikkojen syntytapoja tarkasteltaessa huomaa tiettyjä eroavaisuuksia joukkueiden välillä. Oman kirjanpitoni mukaan tasakentällisin maalipaikat ovat menneet Tapparalle niukasti lukemin 30–29.
Paljon päätypelejä pelaava Tappara luokin suurimman osan maalipaikoistaan hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisen kautta. Erityisesti päätyviivan takaa maalin eteen pelatut kiekot ovat olleet Tapparan puolelta vaarallisia.
Pelicansilla hyökkäysalueen pelaamisen ja suorien hyökkäysten kautta syntyneiden maalipaikkojen suhde taas on huomattavasti tasaisempi.
Riistojen kautta syntyneitä maalipaikkoja on molempien joukkueiden suoritukset huomioiden syntynyt vain kourallinen. Tämä johtunee pitkälti siitä, että molemmat joukkueet pelaavat lyhyiden etäisyyksien kiekkoa, jolloin kiekonmenetykset ovat harvemmin erityisen kohtalokkaita.
Pelicansin lauantaisen voiton myötä sarja heräsi toden teolla eroon, sillä vaikka ottelut ovat sinänsä olleet tasaisia, olisi 3–0-tilanne ollut lahtelaisille jo tekemätön paikka. Nyt Pelicansilla on kuitenkin mahdollisuus tasoittaa sarja tiistaina kotona.
Ja jos pelit jatkuvat samanlaisina kuin aiemmin, voi mestaruus rehellisesti päätyä kummalle vaan joukkueelle.