Ennätyksellisesti flopannut Nail Jakupov hakee KHL:stä vauhtia NHL-uralleen

Monesta muusta venäläisestä pelaajasta poiketen Nail Jakupov lähti jo 16-vuotiaana Pohjois-Amerikkaan ja pelasi kaksi kautta juniorisarja OHL:ssä.  Sarnia Stingissä Jakupov paukutti 107 ottelussa 170 (80+90) tehopistettä ja hänet valittiin OHL:n vuoden tulokkaaksi kaudella 2010-11. Jakupov pelasi myös vuoden 2011 nuorten alle 18-vuotiaiden ja vuoden 2012 alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa tuona aikana.

Hyvin luisteleva ja erinomaisesti laukova Jakupov oli antanut jo hyvät näytöt Pohjois-Amerikassa ennen oman ikäluokkansa varaustilaisuutta.

Vuoden 2012 varaustilaisuus oli hyökkääjien osalta heikkotasoinen ja kymmenen ensimmäisen pelaajan joukossa varattiin peräti kahdeksan puolustajaa. Hyökkääjistä lahjakkaimpina pidettiin Jakupovin ohella Alex Galchenyukia (3.) ja Filip Forsbergia (11.). Puolustajista Ryan Murray varattiin toisena, Griffin Reinhart neljäntenä, Morgan Rielly viidentenä, Hampus Lindholm kuudentena ja Matt Dumba seitsemäntenä pelaajana.

Edmonton Oilersilla oli ollut ykkösvarausvuorot myös kahtena aiempana vuonna, jolloin joukkue varasi Ryan Nugent-Hopkinsin ja Taylor Hallin. Yleisesti ajateltiin Oilersin satsaavan tällä kertaa puolustajiin, mutta GM Steve Tambellini varasi varaustilaisuuden ensimmäisenä pelaajana juuri Jakupovin. Jakupovista tuli näin kolmas venäläinen ykkösvaraus Ilja Kovaltšukin ja Aleksandr Ovetškinin jälkeen.

Vaikeat kuusi kautta NHL:ssä

Työsulku viivästytti NHL-kauden 2012-13 alkua, ja Jakupov aloittikin kauden kasvattajaseura Neftekhimik Nizhnekamskin riveissä ja teki 22 KHL-ottelussa 18 (9+9) tehopistettä.

Tulokaskaudella kaikki näytti vielä Jakupovin kannalta hyvältä. Venäläinen teki 48 ottelun runkosarjassa 31 (17+14) tehopistettä ja oli koko NHL:n tehokkain tulokas yhdessä Jonathan Huberdeaun kanssa. Oilers jäi kuitenkin pudotuspelien ulkopuolelle seitsemännen kerran peräkkäin, ja päävalmentaja Ralph Krueger sai väistyä Dallas Eakinsin tieltä.

Eakinsin alaisuudessa alkoivat Jakupovin vaikeudet, ja toinen kausi oli hyvin sujuneen tulokaskauden jälkeen iso pettymys. Jakupovin tulokaskauden sentteri Sam Gagner oli kauden alussa loukkaantuneena, eikä venäläinen saanut peliään toimimaan missään vaiheessa kautta. Tuloksena oli vain 24 tehopistettä 63 ottelussa.

Vaikka kaudella 2014-15 Jakupov teki NHL-uransa ennätyspisteet, ei 33 tehopistettä ollut sitä, mitä ykkösvaraukselta odotettiin kolmannella kaudellaan. Kausi oli Jakupovin ainoa, jolloin hän pelasi täyden runkosarjan ja sai myös uransa isoimmat peliminuutit – yli 15 minuuttia ottelua kohden.

Oilersin 2010-luvun neljäs ykkösvaraus Connor McDavid pelasi tulokaskautensa 2015-16, ja Jakupovin vastuu hyökkääjätähtiä vilisevässä seurassa pieneni entisestään. Kokonaispeliajassa Oilers-hyökkääjistä muun muassa Matt Hendricks ja Lauri Korpikoski viettivät enemmän aikaa jäällä kuin venäläinen.

Lopulta GM Peter Chiarelli päätyi juuri ennen kauden 2016-17 alkua kauppaamaan Jakupovin St. Louis Bluesiin. Oilers sai kaupassa vastineeksi hyökkääjä Zach Pochiron ja ehdollisen kolmannen kierroksen varausvuoron vuoden 2017 varaustilaisuuteen. Käytännössä Oilers luopui neljän vuoden takaisesta ykkösvarauksestaan lähes ilmaiseksi.

Jakupovin nuoruudenidoli oli Pavel Bure, joka pelasi numerolla 10. Oilersissa tuo numero oli jo Shawn Horcoffin käytössä ja Jakupov valitsi numeron 64, josta pienellä laskutoimituksella saa myös numeron 10.

Kuva © Getty Images

Bluesissa Jakupov ei juurikaan saanut edes mahdollisuutta onnistua eikä hän liiemmin kuulunut valmentaja Ken Hitchcockin suosikkeihin. Vaikka Jakupov aloittikin kautensa pirteästi tehden kuudessa ensimmäisessä ottelussa neljä tehopistettä, joutui venäläinen jo marraskuun alussa seuraamaan Bluesin otteluita katsomon puolelta.

Täysin ilman ylivoimavastuuta jääneen Jakupovin kausi päättyi leikkausta vaatineeseen polvivammaan muutamaa viikkoa ennen runkosarjan päättymistä. Lopulta Jakupovin saldoksi jäi 40 ottelua Blues-paidassa ja NHL-uran heikoimmat tehot − yhdeksän tehopistettä.

Kun Bluesilla ei ollut enää käyttöä Jakupovin palveluksille, jäi venäläinen kauden 2016-17 jälkeen vapaaksi agentiksi. Colorado Avalanchella oli allaan umpisurkea kausi, ja GM Joe Sakic halusi muuttaa joukkuettaan nuoremmaksi sekä luisteluvoimaisemmaksi. Jakupov sopi tähän muottiin hyvin ja yhden vuoden, arvoltaan 875 000 dollarin sopimus oli Avalanchen kannalta täysin riskitön.

Jakupov on ei-aktiivihyökkääjistä sekä vähiten otteluita pelannut että vähiten tehopisteitä tehnyt NHL:n ykkösvaraus kautta aikojen.

Jakupov aloitti kautensa hyvin ja teki 20 ensimmäisessä ottelussa seitsemän maalia ja kymmenen tehopistettä. Tätä seurasi heikompi ajanjakso, jonka jälkeen Jakupovilla oli vaikeuksia mahtua Avalanchen pelaavaan kokoonpanoon.

Joulukuussa venäläinen istui katsomossa viisi ottelua ja vuoden 2018 puolella 19. Myöskään pudotuspeleissä Jakupov ei päässyt pelaamaan vaan valmentaja Jared Bednar luotti ennemmin muun muassa nuoriin hyökkääjiinsä Alexander Kerfootiin, J.T. Compheriin ja Tyson Jostiin.

Jakupovin NHL-ura päättyy ainakin toistaiseksi, kun hän siirtyy tulevaksi kaudeksi KHL:ään ja SKA Pietarin riveihin. Kuuden NHL-kauden saldoksi jäi 350 runkosarjaottelua, joissa syntyi vaatimattomat 136 (62+74) tehopistettä. Yhden kauden parhaaksi maalimääräksi jäi 17 täysosumaa ja piste-ennätykseksi vaisut 33 tehopistettä.

Jos tarkastellaan pelkkiä tehopisteitä, Jakupovia voidaan pitää huonoimpana ykkösvarauksena kautta aikojen. Vuodesta 1963 asti järjestetyssä varaustilaisuudessa hyökkääjä on varattu ykkösvarauksena 37 kertaa, näistä 23 on lopettanut uransa tai ei enää pelaa NHL:ssä. Jakupov on ei-aktiivihyökkääjistä sekä vähiten otteluita pelannut että vähiten tehopisteitä tehnyt NHL:n ykkösvaraus kautta aikojen.

Tehopisteitä ottelua kohden verrattaessa vuoden 1999 varaustilaisuuden ykkösvarauksen Patrik Stefanin (0,41) lukemat vetävät vertoja Jakupovin (0,39) vastaaviin. Atlanta Trashersin varaama Stefan pelasi seitsemän kautta NHL:ssä ja 105 ottelua Jakupovia enemmän, mutta teki vain 52 tehopistettä venäläistä enemmän.

Tilastossa huomioitu vain hyökkääjät. Vuoden 1964 ja 1965 ykkösvaraukset Claude Gauthier ja Andre Veilleux eivät koskaan pelanneet NHL:ssä.

Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Jakupovin keskimääräinen peliaika ottelua kohden oli noin 13 ja puoli minuuttia hänen koko NHL-urallaan ja viimeisellä kahdella kaudella peliaika jäi alle 11 minuuttiin ottelua kohden. Vertailun vuoksi Oilersin aiemmat ykkösvaraukset Hall ja Nugent-Hopkins ovat pelanneet urallaan viisi ja puoli minuuttia enemmän ottelua kohden kuin Jakupov.

Ykkösvarauksista vain Alexandre Daiglen peliaika 13 minuuttia ottelua kohden on pienempi kuin Jakupovin. Peliaikoja alettiin kuitenkin virallisesti tilastoida NHL:ssä vasta kaudella 1997-98, joten Daiglen uran neljää ensimmäistä kautta ei ole tilastoissa huomioitu ollenkaan.

Myös ylivoimavastuuta Jakupov sai ykkösvarauksista kaikkein vähiten – vajaat kaksi minuuttia ottelua kohden. Esimerkiksi aiemmat venäläiset ykkösvaraukset Kovaltšuk (5:42) ja Ovetškin (4:42) ovat aivan eri lukemilla kuin Jakupov.

Kuuden kautensa aikana Jakupov ei kertaakaan kuulunut seuransa kuuden eniten peliaikaa ottelua kohden saaneen hyökkääjän joukkoon. Jääminen kärkikenttien ulkopuolelle oli juuri sitä, mitä Jakupovin kaltainen pelaaja ei olisi kaivannut.

Viimeisen kahden kauden aikana Bluesissa ja Avalanchessa Jakupoville ei juurikaan annettu enää edes mahdollisuutta onnistumiseen. Katsomokomennusten ja loukkaantumisten takia Jakupov menetti 66 runkosarjaottelua viimeisellä kahdella kaudellaan ja koko NHL-urallaan 108 ottelua.

Edmontonissa Jakupovista odotettiin pelastajaa, joka nostaisi joukkueen takaisin pudotuspeleihin. Pudotuspeleihin Oilers ei Jakupovin aikana yltänyt, kuten ei yltänyt myöskään aiempien ykkösvarausten Hallin ja Nugent-Hopkinsin avulla. Vasta McDavid oli se ykkösvaraus, joka onnistui viemään Oilersin pudotuspeleihin kaudella 2016-17 − 11 vuoden tauon jälkeen.

Oilersin organisaatio oli myös Jakupovin aikana melkoisessa myllerryksessä, päävalmentaja vaihtui kolme kertaa ja GM kahdesti. Neljällä Oilers-kaudellaan Jakupovia valmensi Krueger, Eakins, Todd Nelson, Todd McLellan. GM:n tehtäviä hoitivat Tambellini, Craig MacTavish ja Chiarelli. Näistä tehtävissään jatkavat yhä McLellan ja Chiarelli.

Kovaltšukin korvaajaksi SKA Pietariin

Viimeisen kahden vaikean NHL-kauden jälkeen Jakupov palaa Venäjälle ja vahvistaa tulevalla kaudella KHL-jättiläisen SKA Pietarin hyökkäystä. Pietarilaisten hyökkäyskalusto kärsi viime kauden jälkeen kaksi kovaa menetystä, kun joukkueen suurin tähti Kovaltšuk päätti palata NHL:ään ja Vadim Šipatšov puolestaan lähti Moskovan Dynamoon.

Jakupov on alkavan KHL-kauden yksi mielenkiintoisimmista seurattavista.

Jakupov oli pietarilaisten kesän kovin hankinta ja  on alkavalla kaudella iso osa SKA:n hyökkäyksen tulivoimasta. Uusi päävalmentaja Ilja Vorobjov on harjoitusotteluissa peluuttanut Jakupovia ikinuoren Pavel Datsjukin ketjussa, jossa toisella laidalla on viilettänyt Nikita Gusev.

SKA:n uudesta ykkösketjusta ei taitoa puutu. 26-vuotias Gusev on kolmen SKA-kauden aikana tehnyt 144 ottelussa komeat 168 (59+109) tehopistettä, ja viimeisen kahden kauden aikana ainoastaan Kovaltšuk on tehnyt enemmän pisteitä koko KHL:ssä. Jo 40-vuotias ja 953 NHL-ottelua pelannut Datsjuk tuskin pelaa enää täyttä runkosarjaa, mutta pietarilaisilla on laittaa hänen tilalleen muun muassa Jarno Koskirantaa ja Nikolai Prohorkinia.

Jakupov on alkavan KHL-kauden yksi mielenkiintoisimmista seurattavista. Vaikka Jakupovilla on Kovaltšukin isot luistimet täytettävään, saa hän kuitenkin KHL:ssä vastuuta täysin toisella tavalla kuin NHL:ssä. Lokakuussa vasta 25 vuotta täyttävän Jakupovin sopimus pietarilaisseurassa kattaa seuraavat kaksi kautta, mutta tämän jälkeen venäläinen voi hyvinkin palata vielä NHL:ään − entistä valmiimpana pelaajana.