– Jos haluamme olla siellä, missä olimme joskus, meillä on iso työmaa edessä.
Kotoaan Espanjasta tavoitettu Hannu Jortikka ei säästä mielipiteitään nuorten kotimaisten jääkiekkoilijoiden fyysisen kunnon nykytilasta. Valmennuksen laatua enemmän häntä kismittää se, kuinka rajallisesti Liiga-seurat pystyvät hyödyntämään pelaajia kesän aikana yhteisissä harjoituksissa.
– Siellä on tehty kaikenlaisia sopimuksia, esimerkiksi tämä pelaajayhdistyksen ja Liigan välinen keskinäinen sopimus. Sen velvoittamana pelaaja saa kauden viimeisen pelin jälkeen vapaaksi koko loppuviikon. Siihen päälle tulee vielä kaksi viikkoa lisää. Sitten myöhemmin kesällä on aika ennen juhannusta ja aika juhannuksen jälkeen. Sen jälkeen ei saa mennä jäälle ennen elokuuta, Jortikka luettelee.
Olen sen verran vanhanaikainen ihminen, että mielestäni ainakin nuoret pelaajat, jotka eivät kykene itse harjoittelemaan tarpeeksi laadukkaasti, on saatava harjoittelemaan enemmän yhdessä.
Muun muassa seitsemän Suomen mestaruutta urallaan voittanut, sittemmin pitkälti Fuengirolassa arkeaan viettänyt Jortikka täsmentää ymmärtävänsä, että pelaajilla on oltava vapaa-aikaa ja heille tulee sallia mahdollisuus myös normaaliin elämään.
Hän harmittelee silti, että vapaapäiviä tunnutaan lypsävän lisää ja että päätöksenteossa valmentajat eivät ole saaneet ääntään tarpeeksi kuuluvasti esiin.
– Täytyy todeta, että siellä on valitettavasti ollut todella vähän urheilullista asiantuntijuutta. Vanhaa urheiluihmistä oikein ärsyttää tällainen jatkuva kähmintä. Urheilu tulisi laittaa nyt keskiöön.
Nuoret pelaajat on saatava harjoittelemaan enemmän yhdessä
Merkittävimpään tikunnokkaan Jortikka nostaa kotimaisen Liigan kesäharjoittelujärjestelmän. Hän näkee sen antavan merkittävän edun kilpaileville kiekkomaille, joiden pääsarjoissa ei vastaavaa hänen mukaansa ole. Ei ainakaan näin laajaa.
– Suomen kaltaisia omatoimisia harjoittelujaksoja ei ole missään muualla Euroopassa. Ei Ruotsissa, Sveitsissä tai Tšekissä. Jos esimerkiksi Sveitsissä pelaajat olisivat kahdeksan tai yhdeksän viikkoa lomalla heidän palkkatasolla, niin ei yhteiskunta sitä hyväksyisi.
Kevään 2024 Prahan jääkiekon miesten MM-kisojen yhteydessä järjestettiin valmentajaseminaari, jossa Jortikka oli yksi osallistujista. Hän veti seminaarissa myös valmentajapaneelin ja kehuu ylipäätään siellä syntyneitä keskusteluja. Juurikin suomalainen harjoittelukulttuuri puhututti laajasti.
Jortikka kertoo valmentajien olleen yksimielisiä siitä, että sekä harjoittelun määrää että laatua tulisi parantaa.
– Meillä pelaa Liigassa 18–20-vuotiaita poikia. Ovatko heistä kaikki muka kypsiä harjoittelemaan itsenäisesti? Olen sen verran vanhanaikainen ihminen, että mielestäni ainakin nuoret pelaajat, jotka eivät kykene itse harjoittelemaan tarpeeksi laadukkaasti, on saatava harjoittelemaan enemmän yhdessä.
Toki Jortikka myöntää, että yksittäisissä pelaajissa on eroja. Omatoimisuus itsessään ei ole ongelma. Testitulokset puhuvat silti sen puolesta, että kesäharjoittelun osalta järjestelmä ei toimi.
– On pelaajia, jotka palaavat lomalta huippukunnossa. On silti murheellista, että on myös tapauksia, jossa kesätauolta on palattu kahdenkymmenen rasvaprosentin kunnossa. En nyt viitsi sanoa kyseisen seuran tai pelaajan nimeä.
Jortikka painottaa, että harjoittelun ongelmassa on kyse ensisijaisesti järjestelmästä, joka tulisi korjata kuntoon. Hän kokee kuitenkin, ettei esimerkiksi SJRY:lla ole halua tulla asiassa vastaan.
– Kutsuimme pelaajayhdistyksen vierailulle valmennusvaliokuntaamme, joka on itsessään aika ainutlaatuinen tilaisuus. Siinä oli ajankäytöllisiä päällekkäisyyksiä, mutta toivomme, että saisimme keväällä heidät saman pöydän ääreen.
– Silloin he voisivat osaltaan kertoa, mitä tällä kaikella ajetaan takaa. Onko kyse siitä, että lomaa pitää olla paljon? Vai siitä, että suomalaiset pelaajat kaikki ovat ammattilaisia, jotka hoitavat itsensä ja ovat hyvässä kunnossa?
Vuodesta toiseen samat argumentit
SJRY:n puheenjohtaja Teemu Ramstedt viettää lounastaukoa kotonaan. Aterioinnin lomassa hän harmittelee, ettei suunniteltu tapaaminen valmentajavaliokunnan kanssa toteutunut. Ramstedt kertoo pelaajayhdistyksen tulevan mielellään avaamaan näkemyksiään, kunhan vain otollinen aika löytyy. Toistaiseksi sellaista ei ole tarjottu.
Jortikan näkemyksistä hän nostaa esiin lainopillisen ongelman.
He tulevat vuodesta toiseen ulos samoilla argumenteilla asioista, jotka eivät heille kuulu.
– Urheilussa unohdetaan todella usein lainsäädäntö. Heitellään mielipiteitä siitä, mikä on omasta mielestä järjestelmän edun mukaista, mutta unohdetaan tyystin, onko se lainsäädännöllisesti edes mahdollista.
– Tämä pätee myös kesäharjoitteluun. Jonkun mielestä pelaajilla pitäisi olla vain kaksi viikkoa lomaa. Vuosilomalaki on silti kalenteroitava sovittujen kalenteripäivämäärien sisään. Jos ei saada, se on laiton sopimus, emmekä me sellaista voi tehdä.
Ramstedt kokee ylipäätään turhauttavana, että Liigan ja SJRY:n välinen sopimus puhututtaa valmentajien keskuudessa.
– He (valmentajat) tulevat vuodesta toiseen ulos samoilla argumenteilla asioista, jotka eivät heille kuulu. Kyseessä on Liigan ja SJRY:n välinen sopimus. Ehkä myös me alamme kommentoida Liigan ja Savalin (Suomen Ammattivalmentajat) välisiä sopimuksia, jos tämä on kerta menossa tähän suuntaan.
Liigan ja pelaajayhdistyksen välinen sopimus päivitetään ensi keväänä
Mikäli kesäharjoittelun osalta unohdetaan lainopilliset velvoitteet, on silti epäselvää, minkälaisia tuloksia omatoimisuus on mahdollistanut. Onko pelaajien testitulosten mahdollisesta parantumisesta tai heikentymisestä faktapohjaista ja keskenään verrannollista tietoa?
Ramstedt heittää pallon Konepajankujan suuntaan.
– Olemme pyytäneet Liigalta tarkempaa dataa pelaajien kesäharjoittelusta, mutta emme ole saaneet sellaista – kaikkien näiden vuosien aikana. Selkeää näyttöä ei siis vielä ole.
– Oma näkemykseni on, että harjoittelun laatu on parantunut, koska omatoimisuus mahdollistaa paremmin omien heikkouksien ja vahvuuksien kehittämisen usein oman valmentajan avulla. Joukkueena harjoiteltaessa laatu ei ole yksilön kannalta yhtä optimia, koska pelaajia on niin paljon enemmän suhteessa valmentajiin.
Ramstedt myöntää, että voimassa oleva sopimus Liigan ja SJRY:n välillä ei ole täydellinen tai kompromissiton sekään. Hän ei avaa sopimusta edeltävien neuvotteluiden sisältöä sen tarkemmin, mutta toteaa kyseessä olevan eräänlainen siltasopimusmalli, joka kirjoitetaan uusiksi ensi keväänä.
Sopimusta enemmän Ramstedt kehottaa sitä kritisoivia valmentajia kääntämään katseen kohti peiliä.
– Nuoret pelaajat harjoittelevat vuoden aikana 44 viikkoa yhdessä joukkueen kanssa. Jo on ihme, jos siinä ajassa heille ei pystytä opettamaan omatoimisuutta.
Mutta palataan Liigan keräämään dataan. Miksi sitä ei ole annettu pelaajayhdistyksen nähtäväksi?
– En osaa sanoa, sitä pitää kysyä heiltä.
Spekuloimisen sijaan dataan perustuvaa faktaa
Liigan urheilujohtaja Jussi Markkanen vastaa puhelimeen Sveitsistä Zürichin meluisalta lentokentältä. Työmatkan aikataulua on jouduttu ruuvaamaan peruuntuneen lennon vuoksi.
Markkanen toteaa, että viimeisimmissä neuvotteluissa Liigan ja SJRY:n välillä he päättivät perustaa urheilutyöryhmän, johon kerätty harjoitteludata tuodaan. Sen pohjalta analysoidaan mahdollisia muutostarpeita.
Asioilla tykätään spekuloida paljon, mutta haluamme katsoa faktoja ja analysoida niitä ennen kuin teemme päätöksiä.
Eli Liigalla on jo olemassa dataa viime kesän kesäharjoittelusta, joka on luonnollisesti kerätty anonyymisti. Markkanen toivoo silti kärsivällisyyttä datasta tehtävien johtopäätösten osalta.
– Olemme kenties joulukuussa viisaampia, kun saamme käyttöömme valmiin analyysin viime kesän datasta. Annamme nyt analyytikoiden tutkia asiaa rauhassa.
Markkanen toteaa, että voimassa oleva sopimus SJRY:n kanssa on vanha sopimusmalli, jota päätettiin jatkaa vuodella. Tämä siitä syystä, että aika ei keväällä 2024 yksinkertaisesti riittänyt uuden sopimuksen huolelliseen laatimiseen.
Uusi sopimus on ajankohtainen keväällä 2025, jolloin nykyinen sopimus päättyy.
– Neuvottelut uudesta sopimuksesta ovat vasta alkamassa. Molemmilla osapuolilla – sekä Liigalla että SJRY:llä – on asioita, joita tuodaan puolin ja toisin pöytään. Neuvotteluiden sisältöön en tässä vaiheessa ota sen enempää kantaa. Kesäharjoittelu on toki vain yksi osa isommasta kokonaisuudesta.
Markkasen mukaan analyysia tulkitsee työryhmä, joka koostuu urheilujohtajista, pelaajista ja muutamasta ulkopuolelta tulevasta tahosta. Jääkiekkoliitto on luonnollisesti myös mukana.
– Asioilla tykätään spekuloida paljon, mutta haluamme katsoa faktoja ja analysoida niitä ennen kuin teemme päätöksiä.
– Kaikilla on varmasti yhteisenä lähtökohtana se, että suomalainen jääkiekko voi hyvin ja nuoret pelaajat pääsevät urallaan eteenpäin.
Kyseessä on isompi ja koko yhteiskunnan ongelma
Jortikan mielestä pelaajat tulisi saada harjoittelemaan enemmän yhdessä myös kesäisin. Heidän tulee olla paremmassa fyysisessä kunnossa, mikäli halutaan tavoitella kansainvälistä menestystä.
– NHL:ään pääsee nyt aiempaa helpommin, mutta aika paljon sieltä näyttää tulevan pelaajia takaisin. Heistä monet eivät ole fyysisesti lähelläkään sitä tasoa, mitä pitäisi olla.
– Kun itse valmensin TPS:ssä tai myöskään Vladimir Jursinovin aikana, ei meillä nuoret pelaajat koko kesää huilanneet.
On selvää, että Jortikka pitää omatoimista kesäharjoittelua tehottomampana kuin joukkueen kanssa fysiikan treenaamista – tai ainakin epävarmempana.
Hieman yllättäen Jortikka nostaa ilmiön kuitenkin suurempien raamien sisään.
– Eivät nämä ongelmat ratkea sillä, että seuroihin palkataan viisi psykologia. Kyse on isommasta koko yhteiskunnan asiasta. Meidän vanhempien tulee kasvattaa omia lapsiamme, eikä päästää heitä aina helpolla.
– Nyt kuljemme kohti yhteiskuntaa, jossa kaikki on pehmeää, mukavaa ja kivaa. Se ei välttämättä sovi yhteen huippu-urheilun kanssa.