Lauantain piti olla suomalaisten riemun päivä, kun jalkapallomaajoukkue Huuhkajat pelasi ensimmäisen arvokisaottelunsa. Suomi kyllä voitti debyyttinsä, mutta tuloksen sijaan mieleenpainuvinta ottelussa oli Tanskan hyökkääjän Christian Eriksenin sairauskohtaus − toistaiseksi selittämättömästä syystä johtunut sydänpysähdys, joka vaati sekä paineluelvytystä että defibrillaattorin käyttöä.
Näin dramaattisen tapahtuman myötä ottelu keskeytettiin – mikä jäikin viimeiseksi Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n järkeväksi, oikeaksi, inhimilliseksi teoksi.
Ottelu pelattiin loppuun samana iltana, mikä tuntui käsittämättömältä ratkaisulta. Perustelu pelaajien − ja erityisesti Eriksenin − toiveesta kuulosti hyväksyttävältä. Hämmentyneissä ja sekavissa olosuhteissa Suomi taisteli ja voitti, ja Erikseniä kunnioittivat sekä suomalaispelaajat että -fanit. Ottelun jälkeisissä haastatteluissa kävi selväksi, että edes historiallinen arvokisavoitto ei tuntunut yhtä merkittävältä kuin kanssapelaajan hyvinvointi.
Tätä kutsutaan empatiaksi, joka tarkoittaa toisen ihmisen asemaan asettumista tai tunnetilan ymmärrystä. UEFA sen sijaan osoitti järkyttävää tunnekylmyyttä vaatiessaan Tanskaa pelaamaan ottelun loppuun joko samana päivänä tai seuraavana – ottelun luovuttaminen olisi ollut vielä kolmas huono vaihtoehto.
Jääkiekkokontekstissa lähin vertailukohta lienee Ässien Jaroslav Otevřelin halvaantuminen 11. helmikuuta 1996 kesken ottelun. Haastattelin Otevřelin silloista joukkuekaveria Karri Kiveä tapahtuneesta, kun Otevřel oli tulossa vierailulle Poriin 20 vuoden tauon jälkeen.
– Peli kurvailtiin sitten loppuun, ei tuollaisen jälkeen pysty jääkiekkoon keskittymään. Ehkä kaikki meidän pelaajat eivät tiedostaneet tilanteen vakavuutta, mutta itse tiesin ja muistan, että kukaan ei koskenut keneenkään. Peli pelattiin vain loppuun.
– Pelin jälkeen oli kaikilla tiedossa, mikä tilanne oli. Seuraavana päivänä taisi olla kriisitapaaminen kopissa, tuli ulkopuolinen ihminen. En muista siitä kaudesta paljoakaan. Pääsimme pudotuspeleihin ja hävisimme jollekin, olisiko ollut TPS:lle?
– Sen muistan siitä loppukaudesta, että ainoastaan peleissä ja harjoituksissa oli kohtuullista olla. Kaikki muu aika oli ihan helvettiä, kun Otevřelin tilannetta mietti koko ajan.
Tällaisia olivat Kiven ajatukset ja muistikuvat yli 20 vuotta tapahtuneen jälkeen. Eriksenin tilanteesta tiedetään se, että hän sai sydänpysähdyksen. Hengenvaarallisen tilan syytä ei vielä ole ainakaan tiedotettu, ja 29-vuotiaan tanskalaisen tulevaisuus jalkapalloilijana on epävarma.
Tanska lähti EM-kilpailuihin kovin mutta perustelluin odotuksin – tällä hetkellä tärkeintä on läheisen ihmisen tervehtyminen. Ässät oli samankaltaisessa tilanteessa, kun Otevřel halvaantui. Edeltävä kausi 1994–95 oli päättynyt pronssijuhliin, ja porilaisjoukkueessa oli yksi koko Liigan parhaista maalivahdeista Kari Takko ja huippuhyökkääjä Jari Korpisalo, joten menestystä odotettiin.
Kun mennään perusasioiden äärelle, urheilu ei enää olekaan merkityksellistä.
Tämä viesti välittyi lauantaina niin pelaajilta, valmentajilta, faneilta kuin medialta. Jääkiekkoesimerkkinä voisin mainita Tuukka Raskin, joka jätti viime kauden pudotuspeleissä koronakuplan, koska halusi olla perheensä kanssa, kun tyttärellä oli terveydentilaan liittynyt hätätapaus. Itse pelaamalla voitettu Stanley Cup on eittämättä urheilija Tuukka Raskin tavoite, mutta ihmisenä hänellä on todistetusti eri prioriteetit. Stanley Cupin jo kahdesti voittanut Dan Carcillo puolestaan ei saavutuksistaan suuremmin välitä, koska kiekkoura vahingoitti vakavasti hänen terveyttään.
UEFA – UnEmpathetic Football Association, saa käyttää – vain ei ole oivaltanut inhimillisyyden ja tunteiden merkitystä. Tai jos aivan tarkkoja ollaan, tarkoitan tietenkin UEFA:ssa päätöksiä tekeviä ihmisiä, sillä kasvottoman tuntuista organisaatiota luonnollisesti johtavat ihmiset. Ihmiset, joilla Eriksenin tavoin sydän pumppaa verta elimistöön ja keuhkot välittävät hengitysilmasta happea verenkiertoon sekä poistavat hiilidioksidia.
Todennäköisesti myös UEFA:n ihmisillä on perhe tai muita läheisiä eli kiintymyssuhteiden kautta perusymmärrys kanssaihmisten tunteista. Jos voisin, nimeäisin tässä jokaisen ihmisen, joka on vastuussa siitä, että Tanskan jalkapallomaajoukkue joutui pelaamaan šokissa, kun he olivat vain hetkiä aiemmin joutuneet todistamaan henkeä uhkaavan sairauskohtauksen.
Monissa ammateissa joutuu kohtaamaan traumaattisia tilanteita, mutta silloin pitää olla tarjolla työnohjausta ja jälkipurkua.
Tanskalaisilla oli vaihtoehtoina jatkaa töitään heti traumaattisen tapahtuman jälkeen tai seuraavana päivänä – todennäköisesti unettoman yön uuvuttamina – tai luovuttaa ottelu ja pisteet Suomelle. Kukaan ei tarjonnut vaihtoehdoksi esimerkiksi aikalisää määrittämättömäksi ajaksi, minkä aikana olisi toteutettu asianmukainen kriisiapu ja palattu asiaan, kun tunnetila on tasaantunut.
Koko kisojen keskeyttäminen tai tauottaminen olisi ollut ylireagointia, mutta ehkä sittenkin parempi ratkaisu kuin nähty alireagointi – tai muka-reagointi. Olen kuitenkin nähnyt täysivaltaisiksi kansalaisiksi lukeutuvien ihmisten perustelleen UEFA:n päättäjien ratkaisua muun muassa, koska "ennenkin on ihmisiä kuollut kentälle" ja "150 vuotta vanhat säännöt".
Paskapuhetta! Jos Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin siteeraus sallitaan.
Jos säännöt estävät inhimillisen kohtelun, silloin sääntöjä pitää muuttaa. Kun otteluohjelma isossa turnauksessa tehdään logistisesti mahdottomaksi muuttaa lennosta, pitää jokin resurssi varata ihmisten kohtaamiselle.
Pelaajat, valmentajat, otteluhenkilökunta ja kannattajat eivät ole numeroita ja rivejä Excel-taulukossa. Eriksenin sairauskohtaukseen osattiin reagoida erinomaisesti, mutta jonkun olisi pitänyt osata sanoa tanskalaisille – ja yhtä lailla suomalaisille – että unohdetaan tämä ottelu toistaiseksi, me huolehdimme käytännön järjestelyistä ja te saatte ottaa etäisyyttä ja käsitellä asian ammattilaisen kanssa.
Läsnäoloa, aikaa ja empatiaa – ei surun ja trauman ensiapu ole sen monimutkaisempaa. Pitäisi onnistua jopa täyteen suunnitellussa turnauksessa.
Ja näin toivottavasti jatkossa tapahtuu.
Sydäntautien erikoislääkäri arvioi äärimmäisen kovan kilpailutilanteen yhdeksi mahdolliseksi taustatekijäksi Eriksenin sydänpysähdykselle. Jääkiekossa ottelumäärät ovat kasvaneet, peli on tempoltaan intensiivisempää, ja silloin tällöin joku pelaaja jää kiinnikin piristeiden käytöstä, niin en pitäisi mahdottomana, että jotain tällaista sattuisi perusterveen oloiselle jääkiekkoilijalle.
Ja kun tiedetään, kuinka leväperäisesti jääkiekon aivovammoihin on reagoitu, toivoisin IIHF:n päättäjien seuraavan tarkasti, mitä Tanskan ja UEFA:n ympärillä tapahtuu.
Pekingin olympialaiset ovat seuraava arvoturnaus, ja inhimillinen valmiussuunnitelma tulisi tarpeeseen.