Jääkiekosta ja siihen liittyvästä fyysisestä pelistä keskustellaan aika ajoin. Fyysistä peliä voidaan pitää luontevana osana jääkiekkoa, koska kamppailutilanteessa yleensä vastustajaa pyritään horjuttamaan kiekon riistämiseksi. Useimmiten jääkiekossa kuitenkin fyysinen peli nousee keskustelun aiheeksi, kun tapahtuu jonkinlainen ylilyönti tai kyseenalainen taklaus.
Taklausten sisäänajo
Taklauksia ei Ruotsissa otettu naisten peleihin kertarysäyksellä, vaan hiljalleen kokeillen. Projektin vetäjä ja Ruotsin jääkiekkoliiton pelaajaturvallisuusvastaava Morgan Johansson kertoo projektin taustoja.
– Aloitimme projektin vuonna 2018 ja silloin pääfokus oli pään alueen vammoissa, erityisesti aivotärähdyksissä. Sain tämän projektin johdettavakseni silloin, kun vielä itse tuomaroin SHL-pelejä. Projekti taklauksien sallimiseksi alkoi vuonna 2019. Olen usein joutunut vastaamaan kysymykseen siitä, miksi naiset eivät saa taklata, varsinkin tyttärelleni.
– Minulla ei ollut antaa hänelle hyvää vastausta ja ajattelin, että asia on syytä selvittää, koska meillä oli isoja ongelmia aivotärähdysten kanssa. Niitä on toki edelleen, mutta huomattavasti vähemmän taklausten mukaantulon jälkeen. Teimme tutkimuksen ja se osoitti selvästi, että taklauksen vastaanottava pelaaja, joka ei ollut valmiina, oli alttiimpi vammoille.
Fyysistä peliä lisää rauhallisella tahdilla.
– Aloimme hiljalleen projektin alettua ajamaan fyysistä peliä sisään, ohjeistimme tuomareita sallimaan enemmän fyysistä kontaktointia, ja hiljalleen pelaajat oppivat valmistautumaan mahdollisiin kontakteihin. Fyysisen pelin lisääminen johti nopeasti aivotärähdysten vähenemiseen, joten vuonna 2022 teimme päätöksen sallia taklaukset, jotka eivät kohdistu vastakkaisiin suuntiin.
– Suomalaispelaajat SDHL:ssä ovat mielissään taklaussäännöstä, ja meillä on hyvä dialogi pelaajien kanssa.
SDHL:n urheilujohtajan paikan helmikuussa jättänyt Oscar Alsenfelt tietää taklausten sallimisen taustalla olleen paljon työtä.
– En ollut mukana tekemässä päätöstä taklausten sallimisesta, mutta tiedän, että sitä väänneltiin ja käänneltiin.
Modon naisten manageri Björn Edlund on ajanut taklauksia naisten jääkiekkoon ja on sitä mieltä, että kaikki sellainen kontaktipelaaminen, mikä ei tapahdu pohjois-etelä-suunnassa, pitäisi olla sallittua.
– Viime vuosi ei vielä tuonut suurta muutosta fyysiseen peliin, sillä se oli kaiketi sisäänajokausi, mutta tälle kaudelle on fyysinen peli selvästi lisääntynyt ja se on tullut isommaksi osaksi peliä.
Vuonna 2022, kun taklaussääntöä oltiin tuomassa SDHL:ään ja NDHL:ään, kaikille pelaajille, jotka pelasivat noissa sarjoissa, lähetettiin kysely heidän suhtautumisestaan taklauksiin. Tulos oli murskaava: noin 85 % pelaajista suhtautui joko positiivisesti tai erittäin positiivisesti taklausten sallimiseen. Kyselyyn vastasi 345 pelaajaa. Tulokset löytyvät "Att tackla hjärnspöken" -raportista.
Sääntömuutoksen vaikutukset
Taklauspelistä on hieman erilaisia näkökantoja, mutta on havaittavissa suunnan kääntymistä yhä enemmän taklausten sallimisen puolelle.
Nykyään fyysistä peliä pelaavat käyttävät paremmin juuri fysiikkaa hyväkseen kuin edellisellä kaudella. Pelaajilla on nyt ollut yksi vuosi aikaa harjoitella taklauspeliä, Edlund näkee.
– Suhtaudun uudistukseen positiivisesti. Uudistuksen yksi tavoitteista on vähentää loukkaantumisia, koska nyt jokaisen pelaajan pitää olla valmiina mahdolliseen taklaukseen laitojen läheisyydessä. Ennen sääntömuutosta pelaaja saattoi pelata aika huolettomasti, koska taklaaminen oli kiellettyä.
Frölundan naisten manageri Kim Martin Hasson on Edlundin kanssa samaa mieltä.
– Minun mielestäni taklauspelaaminen toimii liigassa mainiosti, on mukavaa katsoa intensiivistä peliä. Monet pelaajatkin vaikuttavat tyytyväisiltä, ja nyt heillä on yksi työkalu lisää pakissa käytettävänään. Pelaajat tulevat paremmiksi ja paremmiksi fyysisessä pelissä. mitä pidempään taklaussääntö on ollut käytössä.
– Suhtaudun positiivisesti kehitykseen.
Ahlsenfelt näkee selvästi fyysisen pelin lisääntymisen, ja on vakuuttunut, että sääntömuutos on tuonut mukanaan nopeampaa ja intensiivisempää peliä.
SDHL:n Färjestadissa kuluneella kaudella pelannut Esteri Kalliomäki on jo tottunut taklauspeliin. Siinä on hänen mukaansa auttanut pelaaminen poikien kanssa juniori-ikäisenä.
– Minun mielestäni se tuo vauhtia peliin. Tilanteessa huomaa, että ne jotka eivät ole poikien kanssa pelanneet, niin ei aina olla ihan valmiita ottamaan taklausta vastaan.
Kärppien tyttö- ja naiskiekkovastaava Saija Tarkki ei ole varma haluaisiko hän taklauksia jääkiekkoon vai ei, mutta ehdottomasti ei avojään pommeja.
– Kansainvälisissä peleissä, kun itsekin olin mukana. niin niissä sai pelata vähän reilummasti kuin kotoisessa liigassa. Itse en ole koskaan pelännyt mennä rymistellen tilanteisiin. Kyllä minä tykkään fyysisestä pelaamisesta, mutta en haluaisi sen haittaavan taitokiekkoa.
Djurgårdenin naisten manageri Johan Schillgård pitää taklausten mukaantuloa todella hyvänä. Hänen mielestään on vähän huvittavaa katsoa Yhdysvaltojen ja Kanadan välisiä pelejä, joissa pelaa maailman ehdotonta parhaimmistoa, mutta taklaukset eivät ole sallittuja. Hän toteaakin, että riippumatta taklauskiellosta, pelataan niissä peleissä käytännössä niin kuin ne olisivat sallittuja.
– Mietin, että mitä pohjoisamerikkalaiset oikein ajattelevat taklauskiellosta kansainvälisissä peleissä? Pelkäävätkö he taklausten sallimisessa sitä, että saamme jotakin ylimääräistä etua. Ihmettelen heidän parkumistaan taklauksien sallimisessa, koska heidän välisissä peleissään pelataan todella fyysisesti.
HIFK:n naisten manageri Johanna Sandqvist peräänkuuluttaa taklauskeskustelussa tieteellistä näyttöä.
Minun mielestäni avojään pommit on sellainen asia, mitä naisten jääkiekko ei tarvitse.
– Itse ajattelen niin, ettei taklaamista pidä sallia vain taklaamisen ilosta, ja on huomioitava, että pelin sisälläkin löytyy merkittäviäkin eroja pelaajien välillä muun muassa voimatasoissa.
Toisaalta, jos pelaajat sitä haluavat ja ovat siihen valmiita, niin ilman muuta, mutta turvallisuus on tärkeää huolehtia kuntoon. Ei vähiten sen takia, että lajista ei tehdä vähemmän houkuttelevaa harrastusta.
Sandqvist toteaa suunnan jo ehkä kääntyneen.
– Taitaa jääkiekko naisten osalta olla menossa siihen suuntaan, että taklaukset otetaan käyttöön, varsinkin jos löytyy hyvät perustelut sille, miksi sitä ei voisi turvallisesti tehdä. Turvallisuus on tärkeä huomioida myöskin, kun lähdetään opettamaan nuoria kovempaan peliin.
Viime vuonna taklaukset tulivat SDHL:n ja NDHL:n peleihin. Tälle kaudelle taklauksia on laajennettu juniorisarjoihin, ja ensi vuodelle tyttöjen peleihin, jotka pelaavat koko kentän laajuudella, Ruotsin jääkiekkoliiton tyttö- ja naiskiekkovastaava Sara Ridderlund mainitsee.
– Tarkoitus on, että tytöt 13 ikävuodesta ylöspäin pelaavat taklauksien kanssa niin kuin pojatkin, ja uskon, että se hyödyttää meitä kansainvälisellä tasolla.
Johansson uskoo taklaussäännön laajenemiseen jo ensi kaudeksi muuallekin.
− Kansainvälisestä jääkiekkoliitosta IIHF:stä ja myös Yhdysvalloista ja Kanadasta tulee kyselyitä sääntöuudistukseen liittyen. Uudessa PWHL-liigassa tuomareita on esimerkiksi ohjeistettu sallimaan fyysistä peliä ihan taklausten rajamailla.
− Olen varma, että PWHL:ssäkin saa taklata ensi kaudella.
NDHL:n viestintävastaava Therése Nymanin mielestä taklaukset kuuluvat jääkiekkoon ja on tärkeää opettaa pelaajia ja valmentajia oikeanlaiseen fyysiseen peliin. Naisilla ei ole vielä taklaukset selkäytimessä, toisaalta niillä, jotka ovat pelanneet poikien kanssa on ehkä jonkinlainen etulyöntiasema. Vaikka taklauksia ei jaella isoja määriä niin peli on kuitenkin jollakin tapaa vapautuneempaa ja jarruttelua on vähemmän, Nyman arvioi.
– Meillä sattui vahinko Haningessa, jossa meillä oli tarkoitus tehdä informaatiovideo taklauksista meidän naisjoukkueemme kanssa. Yllättäen kun pelaajat saivatkin taklata, kävi niin ikävästi, että yksi nainen loukkasi, koska se oli jotakin, mitä kukaan ei ollut ennen tehnyt.
– Olen kuullut, että joillakin vanhemmilla pelaajilla on ollut vähän epäilyksiä taklaussäännön suhteen ja epäselvää, miten taklaukset teknisesti ottaen tapahtuvat.
Naisten Liigan HPK:ta menneellä kaudella edustanut Ella Välikangas kaipaa selviä säveliä tuomarilinjaan.
– Taklauspelaamisessa ongelma on mielestäni yhteisen linjan puute, on pelistä riippuvaista, mistä vihelletään ja mistä ei. Minun puolestani naisten jääkiekossa saavat taklaukset olla sallittuja, mutta Suomen Naisten Liigassa ongelma voi tulla pelaajien nuoren iän kanssa. Mielestäni Naisten Liiga on vielä liian paljon harrastussarja, jossa monet pelaajat ovat fyysisesti melko heiveröisiä.
mielestäni Naisten Liiga ei ole vielä valmis taklauspelaamiseen.
Taklausten mukaan ottaminen ei kuitenkaan ole liigan tärkein prioriteetti tällä hetkellä, Välikangas päättää.
Taklausten salliminen pitää tapahtua hallitusti ja harkiten, mutta mielestäni tällä hetkellä emme ole vielä siihen aivan valmiita, peli kehittyy kuitenkin koko ajan fyysisempään suuntaan, Naisten Liigan johtaja Henni Laaksonen jatkaa Välikankaan linjalla.
Taklauspelaamiseen sopeutumisessa on eroja, Skellefteån naisten manageri Ulrika Dahlgren väittää.
– Meillä Skellefteåssa moni pelaaja on pelannut juniorivuosinaan poikien kanssa, mikä saattaa hieman helpottaa taklauspeliin sopeutumista. Pohjoisamerikkalaisille, jotka ovat tulleet tänne pelaamaan, olen huomannut taklauksiin sopeutumisen olevan isompi haaste kuin ruotsalaisille.
Milloin taklaukset tulevat naisten peleihin kautta maailman?
Ruotsin jääkiekkoliiton edustaja Ridderlund tykkää katsella eurooppalaisten maajoukkueiden pelejä, joissa pelaa runsaasti pelaajia Ruotsin sarjasta ja monet pelaajat ovat tottuneet taklauksiin ja fyysiseen peliin, vaikka taklaukset eivät itsessään ole sallittuja IIHF:n peleissä.
– Meillä on liiton pääsihteeri mukana IIHF:n naisten komiteassa ja hän on saanut tehdä kovasti töitä vastatakseen kysymyksiin, miksi me sallimme taklaukset ensimmäisenä maailmassa naisten peleissä. Hän on saanut esitellä erilaisia dokumentaatioita aivotärähdyksistä ja muista vammoista.
– Taklausten salliminen ei ole kovin kovassa huudossa pohjoisamerikkalaisten keskuudessa, kun taas Suomi, Norja ja Ruotsi ovat suhtautuneet myönteisesti taklausten mukaan ottamiseen.
On selvää, että moni naispelaaja ei ole koskaan pelannut taklausten kanssa ja sopeutuminen tulee viemään aikaa ja siksi on haastavaa saada uudistus läpi kansainväliselle tasolle, Ridderlund maalaa.
Taklaussääntö on vielä sisäänajovaiheessa, eikä SDHL-peleissä useinkaan taklata merkittäviä määriä. Kamppailutilanteissa laitojen läheisyydessä tietynlainen varovaisuus on kuitenkin vähentynyt selvästi. Säännön voimaantulon myötä ei kamppailutilanteissa jarrutella enää yhtä paljon kuin ennen taklausten sallimista.
Edellä esitetty näkemys perustuu toimittajan runsaaseen SDHL:n pelien katsomiseen.
Suojavarusteilla on tärkeä tehtävä
Varusteet ja suojukset ehkäisevät vammoja oikein käytettyinä. HIFK:n manageri Sandqvist epäilee sosiaalisen median vaikuttavan varusteiden käyttöön.
– Suomen sarjoissa onneksi kaulasuojat ovat nykyään pakollisia. Uskon, että Instagram-maailma vaikuttaa jollakin tavalla pelaajiin ja sieltä tulleet mallit muista naispelaajista, ennen kuin kaulasuoja tuli pakolliseksi ja siihen, minkälaisia kuvia pelaajista otetaan. Valitettavasti kaulasuojan käyttöön on jouduttu puuttumaan, jopa kovallakin kädellä, koska turvallisuus on ykkösasia.
– Varusteet on tehty sitä varten, että laji olisi mahdollisimman turvallinen.
Frölundan joukkueessa on aina oltu tarkkoja kaulasuojan käytössä, Martin Hasson kertoo.
– Kaulaonnettomuuksien jälkeen olemme laittaneet hallin seinille lappuja, joissa kehotetaan kaulasuojan käyttöön, mutta muuten emme ole laittaneet siihen kauheasti energiaa.
Pelaajaturvallisuusvastaavana Ruotsin liitossa toimiva Johansson tekee kovasti töitä pelaajaturvallisuuden parantamiseksi.
– Työskentelen kaiken sen kanssa, mikä liittyy pelaajaturvallisuuteen, kaukalosta kypäriin, ja muihin varusteisiin. Olen säännöllisesti yhteydessä varustevalmistajiin muun muassa CCM:ään ja Baueriin.
Ilmeisesti tarvittiin kuolemantapaus ennen kuin herättiin.
Kaulasuojaa on ollut jo monta vuotta pakollista käyttää Ruotsin sarjoissa, SDHL:n urheilujohtajan paikan vähän aikaa sitten jättänyt Alsenfelt huomauttaa.
– Olemme työstäneet kaulasuojan käyttöpakkoa jo ennen viimeaikaisia tapahtumia, kuten Hiirikosken ja Adam Johnsonin tapauksia. Olemme keskustelleet pelaajaturvallisuusvastaava Johanssonin kanssa, jääkiekkoliiton ja ammattiliiton kanssa siitä, miten voimme varmistaa pelaajien käyttävän kaulasuojaa asianmukaisesti.
– Olemme yrittäneet puuttua ongelmaan sakoin ja rangaistuksin, mutta on jokaisen pelaajan vastuulla huolehtia suojan käytöstä. Sakkojen tarkoitus on lisätä tietoisuutta riskeistä, jotka tulevat suojauksen puutteellisesta käytöstä. On hyvin valitettavaa, että tarvitaan kuolemantapaus, jotta asia saa kunnolla huomiota.
Uudistettu sääntö ei miellyttänyt kaikkia.
– Kun SHL tiukensi vaatimuksia kaulasuojan käytöstä niin monet pelaajat protestoivat saamiansa sakkoja, koska he kokivat, että kaulasuojan käyttö oli epämukavaa.
– Säännön tarkoitus on suojella pelaajia luistimen villoilta, jokainen pelaaja itse tekee valinnan itsensä suojelemisesta. Kaulasuojan käyttöä voisi verrata autolla ajoon ilman turvavyötä, Ahlsenfelt jyrähtää.
Suojien käyttöön on selvästi otettu tiukempi ote, kuin ehkä aiemmin. Toimitusjohtaja Stefan Enbom kertoo Luleån toimintatavasta.
– Meillä on Luulajassa keskusteltu sekä miesten että naisten kanssa kaulasuojan käytöstä, sehän on suojavaruste ja työsuojelun näkökulmasta todella tärkeä. Joissakin tapauksissa saattaa olla, että jos suojaa ei käytetä, harkitsemme seuran sisäistä pelikieltoa, mutta suojan käyttö on parantunut.
Seurat osallistuvat pelaajien suojaamiseen tarjoamalla joitain varusteita, kuten naisten manageri Jorma Hassinen kertoo HPK:n osalta.
– Seura antaa pelaajille kypärät, housut ja hanskat. Edellytämme, että kaikki varusteet ovat sellaisia, jotka takaavat turvallisen pelaamisen. Suosittelemme käyttämään rannesuojia ja kaulasuojan käyttöön kiinnitämme erityistä huomiota.
Välikankaan mukaan HPK:ssa ei suojiin kiinnitetä ylimääräistä huomiota.
– Ei mielestäni HPK:ssa ole erityisemmin kiinnitetty huomiota kaulasuojiin, mutta meillä on yhteiset säännöt siitä, että niitä käytetään harjoituksissa ja peleissä. Peleissä kaulasuojan käytön valvonta kuluu tuomarille, mutta yhteisten sääntöjen mukaan mennään, Välikangas painottaa.
– Meillä on muutamia, jotka käyttävät rannesuojia. TPS:ssä pelatessani aloin käyttää rannesuojia, ja sellaiset minulle sieltä annettiin. Kokeilun jälkeen totesin, etteivät ne haittaa pelaamista. Mielestäni olennaisempaa on keskittyä itse pelaamiseen kuin suojuksiin.
Naisille ei ole aina olut tarjolla juuri heille suunniteltuja varusteita, tai ei välttämättä edes joka alueelle. Nykyään on tilanne toinen, ja kaikki tärkeät paikat ovat suojassa.
Minun mielestäni naiset kikkailevat varusteiden kanssa vähemmän kuin miehet.
Naiselle suunnattuja varusteita löytää nykyään aika helposti, Välikangas huomauttaa.
Johansson nostaa esiin kysymyksen kokokasvomaskista, ja ihmettelee miksi miespelaajat eivät käytä sitä enemmän ja haluavat saada kasvonsa lommoille.
Hänen mielestään kysymys on jonkinlaisesta machokulttuurista, jossa halutaan ottaa turhia riskejä.
Skellefteån naisten manageri Dahlgren ihmettelee Johanssonin tavoin keskustelua kokomaskista ja miksi naiset käyttävät sitä. Hän toteaa suoraan, että siksi, koska se on hyvä käytäntö.
– Itse olen nuorempana pelannut salibandyä korkealla tasolla. Oman peliurani aikana en käyttänyt suojalaseja, mutta nykyään suojalasien käyttö on pakollista, erittäin hyvä sääntö mielestäni.
– Suojavarusteiden käyttäminen ei ole mikään iso painolasti, varsinkin nykyaikaiset jääkiekkovarusteet eivät ole samassa painoluokassa aikaisempiin verrattuna.
Vammat ja loukkaantumiset
Vammat ja loukkaantumiset kuuluvat elämään ja urheiluun, mutta ne eivät tietenkään ole haluttaja tai toivottuja. Pään alueen vammat ovat syystä huomionkohde vammojen vähentämisessä Johanssonin mukaan.
– Olemme pelkästään keskittyneet aivotärähdyksiin, mutta meillä on tullut käyttöön myös loukkaantumisrekisteri liigan vaatimuksesta. Jokaisen, joka liigassa pelaa, on oltava mukana rekisterissä. Kehitystä tullaan seuraamaan nyt kolmen vuoden seurantajaksolla urheilulääketieteeseen erikoistuneen tutkijan toimesta.
– Emme ole nähneet mitään hälyttävää vammojen nousua. Jos tällaista olisi tapahtunut, lääkärit olisivat todennäköisesti nostaneet metelin.
Viime vuonna SDHL:ssä oli noin seitsemän aivotärähdystä, kun vuotta aikaisemmin, jolloin taklaukset eivät olleet vielä sallittuja, niitä oli 38. Havainnointi ja valmius taklauksen vastaanottamiseen on avainasemassa, Ridderlund korostaa.
Naisten Liigassa sattuu harvakseltaan loukkaantumisia fyysisen pelaamisen johdosta. Joskus saattaa tulla puolittainen taklaus, jossa vastaanottava pelaaja ei ole valmis ottamaan sitä vastaan, Välikangas miettii.
Dahlgren painottaa harjoittelun merkitystä.
– Nyt taklausten tullessa voimaan on tärkeää, että pelaajat panostavat oman fyysiseen kuntoonsa, erityisesti lihaksiin, jotka voivat toimia iskunvaimentimina ja vastustavat liikettä taklaustilanteissa, esimerkiksi pään niskan retkahdusvammaliikettä.
Johanssonin mukaan miesten jääkiekossakin tapahtuu harvakseltaan niin sanottuja avojään pommeja, koska niissäkin on todella suuri loukkaantumisriski.
– Mielestäni projekti on ollut onnistunut, ja jos nyt pelaajille kerrottaisiin taklausten olevan taas kiellettyjä, nousisi siitä melkoinen meteli. Taklausten salliminen johtuu osaltaan myös siitä, että pelaajat ovat sitä pyytäneet.
Alsenfelt summaa tämän hetkistä tilannetta.
Toistaiseksi emme ole havainneet lisääntyneitä loukkaantumisia, oikeastaan päinvastoin.
Pelaajien vakuuttaminen
Varusteiden ja suojien lisäksi tarvitaan vakuutukset, jos vahinko varustuksesta huolimatta pääsee sattumaan.
Liigalla on vaatimus, että pelaajien pitää olla tapaturmavakuutettuja. On kuitenkin seurakohtaista, kuinka paljon lisävakuutuksia hankitaan, Enbom toteaa.
– Pelaajien vakuutuksen taso on jokseenkin riippuvainen heidän tuloistaan.
– Sanni Hakalan tapaus varmasti herätti monia seurojen miettimään, miten tällaisissa traagisissa tapauksissa toimitaan, koska monilla pelaajilla palkat ovat pieniä. Hän saa maksuttoman kuntoutuksen Ruotsissa, mutta jos hän haluaa jossakin vaiheessa jostakin toisesta maasta hakea erikoishoitoa, niin sitä eivät vakuutukset korvaa.
Pelaajilla on liigan vaatimat vakuutukset ja usein myös pelaaja on itse ottanut lisävakuutuksia, seurat hoitavat vähimmäisvakuutukset pelaajilleen, Modon manageri Edlund tiivistää.
Hakalan tapaukseen ja hänelle suoritettuihin keräyksiin Edlund suhtautuu varauksellisesti, ja on kallellaan sen suuntaan, ettei keräyksiä pitäisi tarvita tehdä. Hän on ehdottomasti sitä mieltä, että keräys on hieno ele.
– Hakalalla on Ruotsissa asuvana ja Euroopan kansalaisena oikeus ruotsalaiseen sairaanhoitoon. Keräys on ehkä tarpeellinen naispelaajalle Hakalan tapaisessa vakavassa loukkaantumisessa, koska naispelaajilla eivät palkat ole niin suuria, että he pystyisivät laittamaan siitä säästöön toisin kuin miehillä liigatasolla.
– Monet naiset liigatasolla tekevät sen valinnan, että panostavat jääkiekkoon ja jättävät muita töitä sivummalle, ja näin asettavat itseään taloudellisesti huonompaan asemaan. Jos Sanni olisi mies, olisi hän todennäköisesti ansainnut moninkertaisesti.
Rahaa tarvitaan enemmän naisurheiluun.
– Jos Sannilla on ollut tuuria, onhan hän ehkä ansainnut kymmenesosan miesten liigan kärkipelaajien palkasta.
– Meillä ei voi naisissa olla samat palkat kuin miehillä, mutta meidän pitää saada enemmän yleisöä peleihin, ja ylipäätään saada enemmän rahaa naisurheiluun. Meidän pitää tehdä kovasti töitä, jotta meidän pelaajat voivat ansaita paremmin.
HIFK:n manageri Sandqvistin mukaan vakuutusasioita työstetään liiton kanssa koko ajan.
– Jos huonoista tapauksista hakee jotakin hyvää, niin se on asian nouseminen pinnalle ja pohdintoihin tilanteen korjaamiseksi.
Dahlgren arvioi, että vakuutusten tila on kovin erilainen seurojen välillä. Hän arvioi perusvakuutuksen maksavan noin 6 000 kruunua pelaajaa kohti. Joissain seuroissa pelaajia kehotetaan hankkimaan itselleen lisää vakuutuksia paremman turvan saamiseksi.
– Pohjoisamerikkalaisille, jotka tulevat tänne pelaamaan, on järjestettävä vakuutusasiat, koska heillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia sairaanhoitoon kuin EU-kansalaisilla.
– On toki tärkeää, että tukiverkosto toimii, mutta uskon, ettei kovin moni nuori tyttö tai poika ei osaa huomioida vakuutusasioita ja omaa turvallisuuttaan kovin hyvin.
Välikangas ei ole mielissään vakuutusten tilasta Suomen sarjoissa.
– Vakuutukset ovat suuri ongelma, koska esimerkiksi liiton pelipassi on mielestäni surkea. Siitä on harvoin hyötyä, itse en ainakaan hankkisi sellaista vakuutusta, josta joka kerta minun pitää maksaa 100 euroa omavastuuta. Vaikkapa siitä, että käyn lääkärissä näyttämässä sormeani, onko se murtunut vai ei.
– Mielestäni kyseinen vakuutus on luokaton verrattuna miesten järjestelyyn, jossa miehillä on mahdollisuus käydä lääkärissä 24/7, ja on jopa oma lääkäri joukkueessa. Totta kai tämä liittyy talouteen, mikä on naisten puolella vielä lapsen kengissä.
Eroa muihin maihin on kiinni kurottavana.
– Kyllä täällä ollaan monia muita maita jäljessä, ja varsinkin tietysti miehiä. Se on mielestäni surullista, koska kaikilla ei välttämättä ole varaa kustantaa lääkäriä itse.
– Liiton pelipassi ei korvaa rasitusperäisiä vammoja, esimerkiksi itse en olisi koskaan päässyt selkäleikkaukseen sen avulla. Onneksi minulle on lapsesta saakka maksettu vakuutusta, jonka avulla leikkaus saatiin hoidettua.
Pelipassista kerättävät rahat pitäisi Välikankaan mielestä laittaa parempaan käyttöön.
tuolla vakuutuksella ei tee käytännössä yhtään mitään.
Välikankaan edustamassa HPK:ssa huolehditaan kolhuja kärsineistä manageri Hassisen mukaan.
– Meillä on seurassa toimintamalli, jota noudatamme loukkaantumisissa. Kuntoutukseen on panostettu ja panostetaan myös jatkossa.
Naisten liigan johtaja Laaksonen purkaa vakuutusasiaa omalta osaltaan.
– Naisten Liigan pelaajat ovat perusvakuutettuja pelipassin muodossa. On myönnettävä, että viimeaikaiset vakavat loukkaantumiset ovat panneet miettimään vakuutuksen tasoa. Vakuutuksen laajuus on kuitenkin lopulta vielä pelaajan itsensä vastuulla.
– Asia on ollut esillä liitossa vahvasti. Urheilijaturvavakuutus pätee sellaiselle pelaajille, joilla vuosiansio on 13 000 euron kieppeillä tai yli, mutta kukaan ei pelaamisesta vielä tienaa sellaisia summia Naisten Liigassa, eli kukaan pelaajista ei ole kyseisen vakuutukseen oikeutettu.
Suunnitelmia on tilanteen kohentamiseksi.
– Joitakin hankkeita tilanteen kohentamiseksi on aloitettu ja toivon, että tulevaisuudessa vakuutusten osalta tilanne on toisenlainen. Pelipassi ei kata pidempiaikaisen loukkaantumisen kustannuksia, tavoite on kuitenkin jollakin aikavälillä saada naiskiekkoilijat urheilijaturvan piiriin.
Tuomaritoiminnan kehittäminen
Ilman tuomareita ei ole jääkiekkopeliä. Heidän roolinsa on myös osa pelaajaturvallisuuden ylläpitämistä sääntöjen valvonnan lisäksi. Tuomaritoimintaa kehitetään myös muiden peliin liittyvien osa-alueiden kanssa.
SDHL:ssä on osassa pelejä käytössä neljä tuomaria. Tämä on osittain ratkaisu tuomaritoiminnan tasoon liittyvään haasteeseen, jonka Alsenfelt havaitsi tullessaan mukaan SDHL:n johtoon.
– Teemme yhteistyötä Ruotsin Jääkiekkoliiton, HockeyAllsvenskanin ja SHL:n kanssa. Naisten pelejä käy viheltämässä SHL-tuomareita koulutustarkoituksessa. Olemme myös lisänneet yhteistyötä jääkiekkoliiton kanssa tuomarien kouluttamisessa ja tulokset ovat olleet positiivisia.
Neljän tuomarin systeemistä on vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa, onko se parantanut tuomaroinnin laatua. Neljän tuomarin järjestelmässä on omat haasteensa, varsinkin pelin sisäisessä kommunikointiyhteistyössä, Alsenfelt toteaa.
– Meidän tarkoituksemme on lisätä neljän tuomarin otteluja tulevaisuudessa. Jos järjestelmä saadaan toimivaksi niin on se ilman muuta parempi kuin kolmen tuomarin systeemi. Haasteita tuovat kustannukset ja riittävän monen tuomarin löytäminen, Ansenfelt listaa.
Median rooli lajin nostamisessa
Mediaan suhtaudutaan karkeasti joko positiivisesti tai kriittisesti, riippuen miten se on hommansa hoitanut. Djurgårdenin naisten manageri Schillgård esittää kritiikkiä median suuntaan.
– Ihmettelen, että miksi esimerkiksi Aftonbladetin tulospalvelussa ei ole mainintaa SDHL:n tuloksia, sieltä löytyy kyllä joku norjalainen naisten jalkapallon divaritulos, mutta ei meidän liigamme tuloksia. Mielestäni tällainenkin asia on erittäin tärkeä näkyvyyden saamiseksi ja kun yritetään luoda profiileja. Esimerkiksi, jos jokin pelaaja tekee runsaasti maaleja, niin hän saattaa herättää mielenkiintoa.
– Joskus turhaudun jääkiekkotoimittajiin ja asiantuntijoihin, koska mielelläni näkisin, että edes jotakin kirjoitettaisiin meidän liigastamme ja lajistamme. Esimerkiksi yhdellä tämän kauden maajoukkuetauoista oli niin, ettei maajoukkueesta löytynyt kuin pieni uutissähke. Kiinnostuksen herättämiseen voi yrittää käyttää erilaisia temppuja, kuten provosoimalla mediaa tai luomalla jonkinlaisen kiinnostavan keskustelun aiheen.
NDHL:n viestintävastaava Nymanin mielestä naiskiekosta kirjoitetaan liian vähän, Ruotsissa esimerkiksi Hockeysverige on niitä harvoja, ja hekin useimmiten keskittyvät henkilöihin, Nyman tuskailee. Toki hänen mielestä on hyvä, että pelaajia nostetaan ja siten luodaan profiileja, mutta se ei synnytä keskustelua, Nyman harmittelee.
– Skandaalit eivät ole hyvää mainosta, eikä niitä pitäisi nostaa, mutta ne saavat yleensä keskustelua aikaan.
– Taylor Heise, joka varattiin ensimmäisenä pelaajana PWHL:n historiassa, mutta ei esimerkiksi pikaviestinpalvelu X:ssä saanut paljoakaan huomiota. Luulin, että Pohjois-Amerikassa oltiin päästy pidemmälle naisten jääkiekon huomioinnissa.
Naiskiekko on ainakin Suomessa saanut usein huomiota vaihtelevista syistä.
– Negatiivista uutisointia pitää saada pois, ja positiivista lisää.
Media sortuu ajoittain kiinnittämään huomion johonkin ihan muuhun kuin jääkiekkoon. SVT:n selostajalla Chris Härenstamilla on kuluneelta kaudelta esimerkki.
– On totta, että mediassa kirjoitetaan turhista asioista, jotka eivät liity peliin. Esimerkiksi Ronja Savolaisen tanssahteluista tuskin kovin moni kiinnostuu.
Tanssi ja jääkiekko eivät välttämättä ole kiinnostava yhdistelmä, mutta jokin muu voi olla. Härenstam muotoilee asian seuraavasti.
– Median tulee löytää erilaisia lähestymiskulmia ja mielenkiintoisia yksityiskohtia pelaajista, valmentajista ja muusta, mitä pelin ympärillä tapahtuu, ja saada yleisö tällä tavoin kiinnostumaan.
Otteluiden televisiointi herättää tuskastumista, ainakin Suomessa. Tarkki toivoo muutosta.
– Toivoisin, että naisten pelit näkyisivät jostakin muualta kuin Leijona-TV:stä, sinne ei ainakaan kukaan eksy.
Laaksonen jatkaa samoilla linjoilla.
– Leijona-TV:tä käyttävät lähinnä tosifanit. Monikameralähetykset selostusten kera on tuotteena ymmärrettävästi väkisinkin täysin erilainen ja siihen haluamme panostaa tulevalla kaudella lisää. Sillä saadaan lajin pariin lisää sellaisia katselijoita, jotka eivät perinteisesti ole sitä seuranneet.
HIFK:lla on otteluissaan ollut jopa selostus, Sandqvist kertoo ja yhtyy Leijona-TV:n kohtaloon Laaksosen ja Tarkin kanssa.
Leijona-TV ei missään tapauksessa ole se tulevaisuus, jota halutaan näkyvyydelle.
– On syytä olla rehellinen, ettei meillä ole käytössä kaikilla paikkakunnalla isoja halleja, joista katsojille lähetettävä kuva näyttäisi hyvältä. Valitettavasti osa naisten liigajoukkueista pelaa vielä kovin pienissä halleissa.
Edistystä on jo näkyvissä Sandqvistin mukaan.
– MTV3:lla näytettävä kuukauden peli on mielestäni loistava päänavaus, jolla saadaan näkyvyyttä isommassa foorumissa.
Toivottavasti Naisten Liiga saadaan maksuttomille kanaville jossain vaiheessa, jolloin yleisölle voitaisiin laajemmassa mittakaavassa näyttää, että meidänkin tuotteemme voi olla kiinnostava, ja ehkä sillä tavalla saadaan yleisöä myös paikan päälle.
Laaksonen kertoo lisää.
– Meille on tärkeää kasvattaa tunnettavuutta ja Leijona-TV on siinä meille tärkeä yhteistyökumppani. Tarvitsemme kuitenkin myös kaupallisen kanavan kasvattamaan urheilu- ja viihdetuotettamme. Menneellä kaudella MTV on jo näyttänyt useamman pelin runkosarjasta sekä kaikki finaalit. Kaudelle 2024-2025 yhteistyömme kasvaa entisestään.
Ruotsin Jääkiekkoliitto on tehnyt yhteistyötä ruotsalaismedia SVT:n kanssa ja SVT onkin lisännyt merkittävästi nais- ja tyttökiekon lähetyksiä. Viime vuoden tyttöjen MM-kisat olivat yleisömenestys, Ruotsin jääkiekkoliiton naiskiekkovastaava Ridderlund iloitsee.
– Ruotsissa TV-pucken, joka on junioreiden Ruotsin mestaruusturnaus, myös lähetetään televisiossa SVT:n toimesta.
Härenstam on ylpeä SVT:n panoksesta.
– Mielestäni SVT on ottanut näissä tyttökiekon TV-lähetyksissä ison roolin. Näytämme maajoukkueturnauksia arvokisoineen ja EHT-kiertuetta. Näytämme myös SDHL:n pudotuspeliotteluita runsaasti.
SDHL:n TV-oikeudet omistaa Telia ja Ruotsissa pelit näytetään TV4:n toimesta. Ruotsin ulkopuolelle lähetykset toimittaa sveitsiläinen urheilumarkkinointijätti Infront Sports & Media.
Frölundan manageri Martin Hasson on tyytyväinen nykyiseen tilaan, mutta toki kaipaa vielä enemmän.
– Meidän otteluthan televisioidaan, ja on selostus ja kommentaattorit ja studiot, mutta totta kai haluamme vieläkin parempaa näkyvyyttä.
Ruotsin ulkopuolelle striimattavissa lähetyksissä on pelkästään kuva ja hallinäänet. Ruotsissa on myös Leijona-TV:tä vastaava järjestely muiden sarjatasojen seuraamiseen.
Naiskiekon markkinointi
Markkinointi on elintärkeää, jos halutaan näkyvyyttä ja yleisöä halliin.
Modon manageri Edlundin mukaan on syytä muistaa, että naisten jääkiekko on vielä suhteellisen nuori ilmiö, ja tämä vaikuttaa yleisömääriin.
– Nyt meillä on nuoria tyttöjä ja poikia peleissä tekemässä high fiveja, joita ei ollut 5-6 vuotta sitten. Seurat toimivat eri tavoin yleisön houkuttelemiseksi, on esimerkiksi otteluita, joiden ympärille rakennetaan jonkinlainen tapahtuma ja siihen panostetaan extraa.
– Tietysti yleisesti markkinointi on tärkeää, jos seuralla on sekä miehissä että naisissa liigajoukkue, niin 3-4 peliä viikossa voi olla taloudellisesti jo liian paljon katsojalle. Näissä tapauksissa on tärkeää löytää sopiva hinnoittelumalli.
Tuloja kuitenkin tarvitaan.
– On tärkeää, että rahaa tulee jostakin sisään, miten muuten pelaajille voitaisiin maksaa parempia palkkoja. Tietysti TV-lähetysten alkaminen on kasvattanut markkina-arvoa ja sponsoritkin saavat enemmän näkyvyyttä. Uskon, että olemme oikealla tiellä.
Kenelle markkinointia pitäisi tehdä?
– Tärkein asia markkinoinnissa on kuitenkin tunnistaa avainasiakasryhmä, ja panostaa kyseisen asiakasryhmän tavoittamiseen.
SDHL:n kaupallinen johtaja Angelica Lindeberg täydentää Edlundin ajatusta.
– Jos halutaan suuria yleisöjä, niin pitää osata esittää tuote oikein ja oikealle kohderyhmälle. Median roolia on myös syytä korostaa, koska on heidän tehtävänsä raportoida otteluista ja luoda keskustelua.
Kalliomäki on sitä mieltä, että oikean kohdeyleisön löytäminen on tärkeää, ja hän huomauttaa, ettei naisten jääkiekosta kiinnostuneet ole välttämättä ne samat henkilöt, jotka seuraavat miesten jääkiekkoa.
– Onhan niitäkin, joille kaikki käy. Uskon, että markkinoimalla erilaisille yleisöille voidaan löytää hyödyntämätöntä potentiaalia.
Naisten urheilulle pitää ehkä löytää toinen kohdeyleisö kuin miesten jääkiekolle. On ehkä myös ajateltu markkinoinnissa niin kuin muussakin, että sama toimii naisille kuin miehillekin. Näyttäisi siltä, ettei tämä pidä paikkaansa, Lindeberg tuumii.
– Varmasti miesten kiekkoa seuraavissakin on joitakin, jotka seuraavat naistenkin pelejä, mutta uskon, että naisten peleihin on mahdollista löytää jokin aivan uusi kuluttajaryhmä.
Nymanin mukaan Rögle ei edes yritä houkutella miesten pelien katsojia, vaan rakentaa oma kannattajaporukkaa naisille. Nyman uskoo tämän olevan hyvä valinta. Röglen ja Malmön välisessä kauden avauksessa olikin melkein 4 000 katsojaa lehtereillä, ja tämä siis NDHL:ssä.
– Itse en tunnistanut yhtään miesten pelien seuraajaa tuossa pelissä, paikalla oli perheitä ja nuorisoa, siellä oli ihan eri yleisö kuin miesten peleissä. Röglen edustaja kertoi itsekin, että se mikä toimii miesten peleissä, ei välttämättä toimi naisten peleissä.
Skellefteån manageri Dahlgrenin ajattelee samalla lailla.
Emme ajattele pääkohdeyleisön koostuvan keski-ikäisistä miehistä.
Luulajssa on selvät sävelet markkinointiin toimitusjohtaja Enbomin mukaan.
– Meillä on selvä strategia markkinointiin, ja olemme huomanneet, ettei aikaisempi kiinnostus jääkiekkoa kohtaan tarkoita, että he tulevat naisten pelejä katsomaan. Yritämme löytää uusia kohderyhmiä, erityisesti perheitä, ja saada heitä faneiksi.
SVT:n Härenstamin mielestä esimerkin ja esikuvien voimaa ei pidä aliarvioida.
– Voidaan ottaa esimerkiksi ampumahiihto, jossa Ruotsilla ei ollut pitkään mainittavaa menestystä, ja sitten tuli Magdalena Forsberg, joka niitti menestystä urakalla. Tämä sai ihmisiä kiinnostumaan lajista ja nuoria aloittamaan lajin harrastuksen. Tämä on erinomainen esimerkki esikuvista.
– Mielestäni on olennaista, että tulee esiin profiilipelaajia, jotka ovat hyviä median edessä ja uskaltavat avautua. Taitavat pelaajat pelisuorituksillaan pystyvät herättämään kiinnostusta. On tosiasia, että Ruotsissa ja monissa muissa maissa tyttökiekko on menossa oikeaan suuntaan.
Edlund on samalla linjalla.
– Mielestäni on erittäin tärkeää luoda esikuvia ja nostaa esiin profiilipelaajia niin, että heidät tunnistetaan vaikkapa tietyn seuran pelaajaksi. Lisäksi uskon, että yleisölle pitää avata, mitä tapahtuu kaukalon ulkopuolella, mitä tapahtuu harjoitussalilla, minkälaisissa olosuhteissa pelaajat harjoittelevat ja viettävät aikaansa.
– Minun mielestäni on tärkeää, että yleisö tietää naisten ja miesten olevan meidän seurassa samalla viivalla, ja heillä olevan samat harjoitusmahdollisuudet ja apu tarjolla.
Edlund korostaa voimakkaasti esikuvien merkitystä.
– Meidän pitää ehdottomasti tulla paremmiksi esikuvien luomisessa ja tähtipelaajien esiin nostamisessa.
– Uskon, että pelin ja pelaajan tuominen lähemmäksi katsojaa voi lisätä kiinnostavuutta, ja esimerkiksi tuomarikamerat ovat jo tulleet. Pelaajaa voi esimerkiksi haastatella hallin ulkopuolellakin ja tehdä sitä juttua.
Dahlgren uskoo miespelaajien voivan auttaa naispelaajien nostamisessa.
– Miehet ovat toki kehityksessä huomattavasti meitä edellä, mutta uskon, että esikuvien ja profiilien tunnetuksi tekeminen on tärkeää, jotta yleisö osaa tunnistaa pelaajia. Uskon, että jonkinlaisia videoklippejä tai minifilmejä on hyödyllistä tehdä.
– Esimerkiksi miespelaajien kanssa voidaan nostaa esiin vaikkapa, että jokin miestähti pelasi meidän naisjoukkueemme pelaajan kanssa koko junioriaikansa. Tällä tavalla voidaan naispelaajaan nimeä saada paremmin esiin.
Dahlgrenin idean pohjalta on vaikea löytää esimerkkiä. Patrik Laine ja Petra Nieminen pelasivat Tapparan junioreissa jonkin aikaa samassa joukkueessa, toki eivät ymmärrettävästi koko juonioriaikaa.
Djurgårdenin manageri Schillgård on pettynyt oman seuransa toimintaan kiinnostuksen luomisessa naisten jääkiekon ympärillä.
– Olemme luokan surkimuksia kiinnostuksen luomisessa. Jos haluamme luoda kiinnostusta joukkuettamme ja otteluitamme kohtaan, tarvitsemme nuoria tyttöjä katsomoon, mutta DIF:ssä asialle ei tapahdu mitään.
– Tiedän, että moni seura Ruotsissa yrittää panostaa yleisön houkuttelemiseen, ja toki kiinnostus lisääntyy hiljalleen. Vaikka otteluita näytetään TV:n kautta, kirjoitetaan aiheesta kuitenkin liian vähän.
Ennakkoluulot ovat edelleen voimissaan.
– Itse miesten kiekon puolelta tulevana olen huomannut, että naisten kiekon ympärillä on monenlaisia ennakkoluuloja ja valitettavasti edelleen negatiivissävytteisiä. Syitä on varmasti monia näille ennakkoluuloille, mutta todennäköisesti kuitenkin status on suurin yksittäinen syy ja miesten puolellahan rahaa liikkuu enemmän, mikä nostaa miesten jääkiekon statusta.
– Tällä kaudella olen ollut mukana vaihtoaitiossa avustamassa ja olen huomannut varsinkin taklausten mukaan tulon jälkeen, että peliin on tullut selvästi lisää vauhtia. Yleisö ei ole ehkä tätä huomannut, koska eivät ole niin lähellä peliä kuin vaihtoaitiossa ollaan. Mielestäni ainut tapa houkutella suurempaa yleisöä on järjestää tapahtumia ottelun ympärille, ja muutenkin jotakin pitää tehdä.
Enbomin mukaan aktiviteeteilla voidaan saada merkittäviä yleisömääriä.
– Esimerkiksi yhdessä pelissä meillä oli perheille suunnattuja aktiviteetteja, ja tuossa pelissä oli yleisöä noin 2 000. Vastassa oli AIK ja tiesimme voittavamme reilusti, joten itse peli ei ollut jännittävä.
Otteluiden markkinointi
Yleisön pitää tietää, milloin otteluita on, Schillgård lataa.
– Jos saavut Tukholmaan, ja luet lehteä tai katsot ympärillesi, voin luvata, että et tiedä naisten seuraavan ottelun ajankohtaa.
Asioille pitäisi tehdä jotain.
– Seuran sisällä pitäisi myös tehdä enemmän yhteistyötä yleisön lisäämiseksi, esimerkiksi kun Djurgårdenin miesten jalkapallojoukkue pelaa Tele2:lla, niin sieltä voisi olla mahdollista saada jonkun verran yleisöä naisten kiekko-otteluihinkin.
Suhteellisen pieni määrä laulavia katsojia voi nostaa tunnelmaa merkittävästi.
Nyman kertoo omakohtaisen kokemuksen Scillgårdin kuvaamasta tilanteesta.
– Kun olin Ruotsissa käymässä taannoin, ja kävin katsomassa Djurgården-Frölunda-pelin, niin samana päivä oli Djurgårdenin miesten jalkapallo-ottelu ja Djurgården-faneja oli paljon liikkeellä.
– Hovet, jossa Djurgården pelaa jääkiekko-ottelunsa, on kaivettu maan alle ja on tavallaan vähän huomaamaton.
Nymanin mukaan asialla on vaikutuksensa.
– Tuossa pelissä ei ollut juuri ketään katsomassa, ja myöhemmin tapasin ystäväni, joka oli menossa katsomaan jalkapalloa; hän kysyi mitä olen puuhannut. Sanoin: olin katsomassa jääkiekkoa, Djurgården voitti 4-0. Hän ihmetteli ja kysyi, kuka pelasi? Vastasin, että naiset, ja hän sanoi, että ehkä olisi pitänyt olla katsomassa.
Herkullinen tilaisuus jäi siis käyttämättä.
– Siinä oli loistava tilaisuus kutsua Djurgården fanit etkoille ennen jalkapalloa kiekkopeliin, mutta kukaan ei nähtävästi tiennyt koko kiekkopelistä. Uskon, että kiinnostavuuden lisääminen on paljon seuroista kiinni, ja valitettavasti kaikki eivät tee riittävästi.
Tarkki heittää lisää löylyä.
– Jos naisten peleihin halutaan lisää yleisöä, niin ihmisille pitää jakaa tietoa kyseisistä otteluista ja milloin ne ovat. Jos tiedotusta ei tehdä, niin ei kukaan peleihin vahingossa eksy.
– Ongelma ei tietysti ole pelkästään naisten peleissä, vaan kyllä miesten peleissäkin katsomossa on paikoin tilaa, ja mehän kilpailemme ihmisten vapaa-ajan aktiviteeteista monen muun kanssa.
Tarkki on kateellinen Ruotsin jääkiekkoseuroille siitä, kuinka miehiä ja naisia kohdellaan paljon tasa-arvoisemmin kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa miehet ja naiset ovat pääasiassa saman organisaation sisällä.
Markkinointikanavat nykyajassa
Näkyvyydessä naiset ovat heikommilla kuin miehet, esimerkiksi nettisivuilla naiset eivät ole usein samalla viivalla. Raportissa Fullt lag tutkittiin ruotsalaisia seuroja ja heidän verkkosivujensa sisältöä tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Raportissa tuodaan esiin myös pelaajien itsensä vastuun lajinsa markkinoinnissa, varsinkin nyt sosiaalisen median aikana.
Schillgåd haluaa seuroille näkyvyyttä erilaisissa medioissa. Laaksosen mukaan tavoitteena on helposti tavoittava perusviestintä verkkosivuilla, jossa sarjataulukko ja otteluohjelma.
Dahlgren kertoo Skellefteån keinoista.
– Yritämme tehdä yhdessä miesten kanssa näkyvyyttä lisääviä toimenpiteitä, esimerkiksi kouluvierailuja tai muita tilaisuuksia. Viikonloppuisin olemme yhdessä miesten pelaajien kanssa Fans Cornerissa, jossa pelaajia voi käydä jututtamassa.
– Jonkinlainen siemen on istutettava kiinnostuksen lisäämiseksi. Meillä on SAIK:ssa yhteinen sosiaalinen media, meillä on myös Instagramissa naisille oma tili, jolla on noin 5 000 seuraajaa.
Tileillä toteutetaan tasa-arvoa.
– Seuran yhteisellä tilillä nostetaan esiin seuran kaikkia joukkueita. Miesten joukkue saa tosin enemmän näkyvyyttä sillä, että heidän joukkueestaan nostetaan enemmän sisältöä. Tämä on yksi syy, miksi meidän naisillamme on esimerkiksi Instagramissa oma tili, jottemme huku muuhun sisältöön täysin.
Tarkki on kateudesta kipeä.
Kateellisena katson ruotsalaisten markkinointijuttuja, kun siellä miehillä ja naisilla on yhteinen sosiaalisen median tili ja verkkosivut.
Laaksonen lupaa uusia tuulia Naisten Liigan markkinointiin.
– Viimeiset kuusi kuukautta on brändiä rakennettu yhdessä Miltton Groupin kanssa. Ensi kauteen lähdetään uudella ilmeellä ja tarkoitus on nimenomaan lanseerata tämä uusi aika voimakkain ottein.
Sandqvist miettii tuotteen ulkonäköä.
– Meidän pitää miettiä, miltä tuote näyttää ulospäin, ja mitkä ovat houkuttelevuustekijät, ja vaikuttavatko olosuhteet negatiivisesti.
Härenstamin mielestä menestys korreloi voimakkaasti yleisön kiinnostuksen kanssa. Hän nostaa esimerkiksi Ruotsin naisten sensaatiomaisen olympiafinaalipaikan vuonna 2006 ja että sillä oli miljoonayleisö. Hänen mukaansa kun menestystä ei ole tullut, on myös yleisön kiinnostus laantunut.
– Arvoturnauksissa on jotenkin helpompi luoda hypeä, esimerkiksi viime vuonna tytöillä oli MM-kilpailut Östersundissa, joka on Ruotsin rajojen sisäpuolella ja täten suhteellisen helposti saavutettavissa yleisölle. Tuolloin tyttöjen ympärille saatiin luotua jonkinlaista hypeä ja media myöskin tarttui tähän, myös isot toimijat.
Joskus tarvitaan vain vakaa päätös Lindebergin mukaan.
– Meillä oli tässä kauden aikana kokous seurojen kanssa ja siellä oli myös Hammarby paikalla, joka antoi meille vähän inspiraatiota yleisön saamiseksi otteluihin. Heidän mukaansa on vain tehtävä vakaa päätös, että nyt tähän panostetaan ihan tosissaan ja laitetaan pallo pyörimään.
– Lisäksi on oltava malttia odottaa tuloksia, ne eivät tule yhdessä yössä. Meidän pitää vain kovasti uskoa omaan tekemiseemme ja löytää ne henkilöt, jotka eivät vielä tiedä meidän tuotteestamme.
Nyman on tuskastunut joidenkin seurojen välinpitämättömyyteen.
– On seuroja, jotka eivät välitä naisten joukkueesta, esimerkiksi Södertälje, jolla on kaikki edellytykset saada naisten toimita hyväksi, on laittanut vain muutaman uutisen nettisivuilleen naisten joukkueesta. Olisi paljon asioita, joita haluaisi ja voisi tehdä, mutta ei ole resursseja tai halua.
Ottelutapahtuman rakentaminen
Mikä saa yleisön halliin, ja mikä ei, siinäpä kysymys. Otteluiden ajankohdat ovat varmasti merkittävä tekijä. Esimerkiksi Timråssa järjestettiin naisten ottelu heti miesten ottelun perään, ja ihmiset ehkä jäävät tällaisessa tapauksessa katsomaan, jos esimerkiksi ravintolakin pidetään auki, Dahlgren antaa esimerkin.
Otteluiden ajankohtia voi miettiä. On tietysti tärkeää, ettei tule päällekkäisyyksiä ja valitaan otteluiden ajankohdat sellaisiksi, jolloin ei ole muuta. Esimerkiksi miesten liigaa ei pelata sunnuntaisin, Schillgård miettii.
– Mielestäni on oikea tie kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja otteluajankohdiksi.
Pelien alkamisajankohdan määrittely on palapeliä, jossa seurojen täytyy huomioida muutkin seuran joukkueet, ja tämän takia myöhäisempi aloitusajankohta ei välttämättä ole mahdollista. Aikainen ajankohta saattaa sopia paremmin esimerkiksi perheille, SDHL:n entinen urheilujohtaja Alsenfelt toteaa.
Jos halutaan kasvaa lajina, niin on pystyttävä ajattelemaan muistakin näkökulmista kuin pelkästään pelaajan.
– Otteluiden ajankohtia arvioidaan ja mietitään koko ajan, ja tulevaisuudessa ne saattavat ollakin erilaisia. Olemme tehneet peliohjelmaan strategisia muutoksia, koska juuri nyt pelimatkat ovat hieman kalliimpia, kuten myös harjoitusajat.
– Ottaen huomioon, että pelaamme perjantaisin ja sunnuntaisin lauantain sijaan. Suurin osa seuroista kuitenkin kokee, että tällainen järjestely on toimiva, josta olen iloinen.
Enbom pelien ajankohdista.
– Olemme halunneet kiinteät ajankohdat peleille, voi esimerkiksi olla after work -teema. Sunnuntai on ilman muuta perhetapahtuma. Mielestämme on tärkeää, ettei pelejä ole joka päivä, koska on mahdollista, että yleisö ei jaksa tulla joka päivä hallille.
Varhainen peli ei aina ole ongelma Frölundan manageri Martin Hassonin mielestä.
– Mielestäni kello 12 alkava peli on ihan ok ajankohta, varsinkin jos olemme vieraspelimatkalla ja yövymme jossakin. Tässä tapauksessa varhainen alkamisajankohta toimii.
Modon Edlund kertoo omista mietteistään.
– Otteluiden alkamisajoista voi tietysti keskustella, mutta mielestäni nykyiset alkamisajankohdat ovat perusteltuja.
Ottelun maksullisuudesta aloittaa Lindeberg.
– Ilmaislippujen jakaminen naisten peleihin ei ole ongelmatonta. Ilmaisia lippuja mielestäni voi kyllä jaella, mutta millä nimellä, niin se on hyvä kysymys. Jos lippuja mainostetaan ilmaisina, niin se laskee helposti tuotteen arvoa.
Lindeberg kertoo Linköpingin SDHL-joukkueen lähestymistavasta.
– Linköpingin naisten joukkue on tehnyt paljon kouluvierailuja, ja he ovat tarjonneet mahdollisuutta nuorille luisteluun heidän kanssaan. He ovat myös antaneet lapsille mahdollisuuden ottaa selfie ja luoda jonkinlainen suhde pelaajaan. Tämän lisäksi lapsille on jaettu lippu heidän otteluun, jonka paikallislehti on sponsoroinut.
– Tätä voisi kutsua jonkinlaiseksi tikapuuksi, jossa lapsi menee kotiin lipun kanssa vanhemmille ja kysyy: "Eikö me voitaisi mennä otteluun, kun minulla on tällainen lippu". Uskon, että matka tulee hieman lyhyemmäksi tuolla tavoin verrattuna siihen, että vanhemmat tekevät aktiivisen ostopäätöksen lipun hankkimiseksi.
Kyseessä on tapahtuma, jolla on arvonsa.
– Tietenkään naisten peleissä ei voi pääsylipun hinta olla samalla tasolla kuin miesten, mutta pitäähän meidänkin tuotteellemme asettaa jonkinlainen arvo, eikä se pelaajien työmäärän huomioon ottaen ole suinkaan nolla kruunua.
– Ilman muuta pitää varoa asettamasta rimaa liian korkealle, koska se saattaa karkottaa katsojia. Yleisöä on kuitenkin syytä opettaa, ettei tuotetta saa ilmaiseksi.
Tarkki kertoo Kärppien kokemuksista.
– Olemme koettaneet Kärppien miesten peleissä jakaa ilmaislippuja naisten peleihin, mutta todella harva näistä ilmaislipun saajista on tullut naisten peliin loppujen lopuksi. Uskon, että miesten peleissä käyvät eivät ole se oikea kohderyhmä naisten peleihin houkuteltaviksi.
– Luistelukouluissa, kun olemme jakaneet vanhemmille lippuja naisten peleihin, niiden onnistumisprosentti on ollut huomattavasti parempi ja olemmekin sillä tavoin saaneet ihan mukavasti yleisöä Naisten Liiga peleihin. Olemme nyt ainakin todistaneet sen, ettei miesten peleissä käyvät ole se paras kohderyhmä, jolle markkinoida naisten pelejä.
Martin Hasson kertoo Frölundan tilanteesta.
– Muistaakseni meidän sisäänpääsymaksumme on noin 100 kruunun luokkaa. Minun mielestäni on tärkeää ottaa pääsymaksu, koska naisten pelitkin ovat tuote, jota haluamme myydä. Meillä on seuran sisäisiä pääsylippuja, jotka ovat edullisempia kuin ulkopuoliselle yleisölle.
– Jos on sitä mieltä, että naisten jääkiekkoa on kivaa katsoa, niin silloin se saattaa olla maksamisen arvoista. Jos haluamme kannattavaa toimintaa, niin emme voi päästää yleisöä ilmaiseksi peleihin, jostakin pitää saada rahan sisään, jotta voimme maksaa palkat.
Dahlgrenin mielestä työstä kuuluu saada palkka.
– Olemme ansainneet taputuksen olalle kovasta työstämme, ja olemme sitä mieltä, että olemme pääsymaksun arvoisia.
Suomessa ja Ruotsissa liigapelin pääsymaksu vaihtelee 0-15 euron välillä.
Laaksonen kertoo myös näkemyksistään ottelutapahtuman kehittämisessä.
– Itse ottelutapahtuman kehittäminen on yksi alue, mitä meidän pitää pystyä kehittämään, vaikkapa erätauoille tiettyjä elementtejä ja palveluita. Pääasiassahan me pelaamme varsin hyvissä olosuhteissa, mutta missä olosuhteissa pääsarjatasoa tulevaisuudessa pelataan ja mitkä sen muut toteuttamisvaatimukset ovat. Niitä on tärkeää tarkastella kriittisesti.
Itse ottelutapahtuma on tärkeä, onko hallilla vastaanotto, onko kioski auki, ovatko vessat käytössä. Jos perheet ovat meidän pääkohderyhmämme, niin silloin ottelutapahtumankin pitää olla heitä palveleva, Lindeberg huomauttaa.
Lindeberg korostaa seurojen vastuuta.
Yleisökysymys on pitkälti seurojen harteilla, ja miten he onnistuvat mobilisoimaan kannattajiaan.
– Meillä on kolme yleisötapahtuma-ottelua kaudessa, johon seurat voivat saada jonkin verran tukea liigalta. Lopputulos on ollut jokseenkin positiivinen. Tälle kaudelle yleisömäärät ovat nousseet, mutta ne ovat vieläkin melko matalalla tasolla, valitettavasti.
HPK:n manageri Hassisen mielestä tehtävää on paljon.
– HPK:n ottelutapahtuma on vielä liian vaatimaton, mutta pyrimme kehittämään sitä, jotta saisimme katsojat innostumaan. Teemapelejä ja kuukauden otteluita, jotka näkyvät myös muualla kuin Leijona-TV:ssä.
Monet liigaseurat esimerkiksi järjestävät niin sanottuja yleisötapahtumapelejä, joihin saadaan enemmän yleisöä, mutta sitten näiden tapahtumien ulkopuolella yleisökeskiarvo on aika vaatimaton, Dahlgren pohtii.
Yleisö on tärkeää Lindeberg painottaa.
– Yleisökysymys on meille erittäin tärkeä ja siihen olemme panostaneet. On tärkeää ottaa seuraava askel yleisömäärissä, jotta saamme lisää tuloja seuroille ja sitä kautta myös nostettua liigan arvoa. Yhteistyökumppaneille on tärkeää, että liigan arvo nousee, koska silloin se on myös heille arvokkaampi tilaisuus saada hyötyä.
– Jalkapallo-otteluissa on huomattu, että esimerkiksi naiset, jotka ovat tulleet peliä katsomaan, ovat todennäköisemmin valmiita ostamaan oheistuotteita kuin miehet. Oheismyynnistä on mahdollista saada lisätuloja, naisten puolella ongelma on, etteivät ihmiset näe toimintaa samalla tavoin kuin miesten vastaavaa.
Miesten jääkiekko on jostakin aloittanut ja siihen on panostettu ja sen vuoksi se on päätynyt siihen tilaan missä se nyt on. Jos esimerkiksi katsoo Hammarbyn naisten jalkapallo-otteluita niin siellä on valtavasti yleisöä, siihen meillä on vielä matkaa.
Hammarbyn suosion takana saattaa myöskin olla se, että ottelut ovat perheystävällisiä, eikä niissä ei polteta soihtuja, joten ne ovat ehkä turvallisempia, Ruotsin liiton naiskiekkovastaava Ridderlund kertoo.
Härenstam komppaa Ridderlundia.
– Hyvä esimerkki kiinnostuksen luomisesta on Hammarbyn jalkapallo, jossa seuran kannattajat tukevat sekä miehiä että naisia runsaslukuisesti paikan päällä. He ovat tehneet erilaisia lippuja, on ollut musiikkia ja laulua, ja erittäin hyvä tunnelma lehtereillä. Tapahtuma on ollut kaiken kaikkiaan kiinnostava.
Nyman kertoo Hammarbyn jääkiekosta.
– Hammarby, joka on onnistunut saaman naisten jalkapallopeleihin jopa 15 000 katsojaa, pelaa jääkiekkoa Zinkensdamin jäähallissa, joka on pieni, eli edellytyksiä suurille yleisömäärille ei ole.
Frölundan naiset pelaavat ottelut Frölundaborgissa, eikä Göteborgin isoimmassa areenassa Scandinaviumissa, jossa miehet pelaavat. Martin Hassonin mukaan Frölundaborg on erinomainen paikka naisille, eikä se ole este yleisön kiinnostukselle.
– Meillä on ollut ihan mukavasti yleisöä, ja taidamme olla yleisökeskiarvossa ihan kärjen tuntumassa. Olemme kohtuullisen tyytyväisiä yleisömääriin, mutta totta kai haluamme vieläkin enemmän.
Nyman toivoo yleisömäärien kasvavan.
– Pelaajien kannalta toivon, että saadaan lisää yleisöä, koska pelaajat laittavat omaa aikaansa ja energiaansa harjoitteluun niin paljon. He ansaitsevat enemmän yleisöä. Olisi tietysti mahtavaa, jos joku miljonääri antaisi vähän rahaa.
Mikä sitten ottelussa on kiinnostavaa? Enbom avaa pelin.
– Vauhti peleissä on kasvanut, peli on myös aiempaa fyysisempää ja uskon sen saavan väkeä halliin. Laatu naisten peleissä on noussut ja pelejä on paljon mukavampi katsoa.
– Totta kai on ihmisiä, jotka pitävät urheilusta, mutta joidenkin mielestä miesten kiekko on liian fyysistä, gladiaattorimeininkiä. Miesten ja naisten peleissä on erilainen tunnelma, joidenkin mielestä naisten ottelu on viihtyisämpi. Me voimme seurana tarjota molempia vaihtoehtoja.
Lindeberg allekirjoittaa Enbomin näkemyksen, ettei miesten gladiaattorijääkiekko kiinnosta kaikkia.
Martin Hassonin mielestä jääkiekko on jonkin verran jalkapalloa jäljessä, mutta uskoo, että etumatkaa kiritään kiinni koko ajan ja hänen mielestään kiinnostus naisten jääkiekkoa kohtaan lisääntyy koko ajan.
– Naisten peli kehittyy koko ajan, mutta meidän on oltava kärsivällisiä.
Hassinen tasaisuudesta.
– Pelaajien kehittyminen ja tasaiset ottelut lisäävät mielenkiintoa pelejä kohtaa. Sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet ja pelaajien henkilöbrändäys lisäävät mielenkiintoa.
Dahlgren on sitä mieltä, että mitä useampi joukkue taistelee hyvistä sijoituksista niin liigassa kuin maajoukkuetasollakin, niin se lisää kiinnostavuutta. Myös paikallispelit toisivat Dahlgrenin mukaan lisää yleisöä lehtereille, Luulaja on vain noin 100 kilometrin päässä Skellefteåsta.
Kaudella 2024-25 pohjoisen derby toteutuu, kun SAIK nousi liigaan 2023-24-kauden päätteeksi.
Suomen ja Ruotsin naisten jääkiekkopelien yleisömäärien vertailussa voidaan todeta Luleån olevan ylivoimainen ykkönen ja yleisökeskiarvon selvästi paras. Ei Ruotsin liigan joukkueista suurimmalla osalla yleisökeskiarvot nousee muutamia satoja korkeammaksi, mutta kyllä ne päihittävät Suomen liigan yleisömäärät.
Yleisöennätykset ovat syntyneet pudotuspeleissä, Ruotsin SDHL:n finaaleitakin on pelattu loppuunmyydyillä areenoille eli tuhansille katsojille. Tässä kohdin on todettava, että PWHL-liigaan on turha verrata, onhan siellä ihmisiäkin moninkertaiset määrät katsomoita täyttämään.
Naisten jääkiekosta liiketoimintaa
Ammattiurheilu on yritystoimintaa. Lindebrg täräyttää suorat sanat.
Naisten jääkiekko nähdään edelleenkin usein kulueränä, eikä ymmärretä liiketoimintamallia.
Lindeberg nostaa esiin miesten puolelta jalkapallon Allsvenskanin, jossa yleisömäärät ovat kiitettävää luokkaa. Vaikka Ruotsi on maailman rankingissa miesten jalkapallossa kaukana kärjestä, he ovat onnistuneet myymään tuotetta kiitettävästi.
Naisten Liigan johtaja Laaksonen jatkaa samoilla linjoilla.
– Näen naisten jääkiekolla olevan iso viihdepotentiaali, joka on urheilua puhtaimmillaan. Eivät kaikki kiekkofanit halua katsoa pelkkää Miesten Liigaa ja Mestistä. Haluamme tuoda rinnalle uskottavan ja kiinnostavan vaihtoehdon keneltäkään mitään pois ottamatta. Päin vastoin, uskon, että jääkiekon tulevaisuus rakennetaan yhdessä.
– Perusasiat on saatava kuntoon ensin. Niiden päälle voidaan sitten rakentaa kestävää kehitystä. Oikeiden eteenpäin katsovien yhteistyökumppaneiden löytäminen on tässä ihan avainasemassa. Syksyllä alkavaan uuteen kauteen on luvassa todella mielenkiintoisia uusia juttuja.
HIFK:n manageri Sandqvist kertoo Laaksosen todenneen, että kaikkia osa-alueita pitää viedä samanaikaisesti eteenpäin.
– Uskon, että kaikki naisten urheilun ympärillä tapahtuva positiivinen kehitys maailmassa tulee myös hyödyttämään meitä pidemmällä aikavälillä, joskus se vaan ottaa aikaa. Uskon naisilla olevan mahdollisuus saada omasta lajistaan kiinnostava ja tasokkaampi.
Härenstam painottaa seurojen roolia kiinnostuksen lisäämisessä, ja että he panostavat kunnolla naisten ja tyttöjen jääkiekkoon ja olosuhteisiin.
Martin Hasson on samoilla linjoilla.
– Uskon vahvasti siihen, että jos naisten jääkiekolle halutaan lisää kiinnostavuutta, niin seurojen on tehtävä päätös naisiin panostamisesta, ja että heitä myös priorisoidaan seuroissa. En tiedä, voiko asialle tällä hetkellä tehdä niin paljon enempää, pelit televisioidaan ja mielestäni media kirjoittaa kohtuullisesti naisten jääkiekosta.
– Meidän seurassamme periaate on, että miehet ja naiset ovat yhtä arvokkaita ja molempien pelejä mainostetaan mediassa samalla tavalla. Mielestäni tämä on oikea tapa.
Jääkiekossa varsinkin miesten puolella on ollut tapana, että johtoporras koostuu miehistä. Sitten, kun joku mies eksyy naisten kiekkotoimintaan mukaan, niin moni heistä on itse asiassa ihmetellyt, että miksei aikaisemmin siirtynyt naisten puolelle, koska se on heidän mielestään mukavaa, Dahlgren innostuu.
– Se ei tietenkään tarkoita, että miesten puolella homma olisi huonoa, mutta ilmeisesti naisten puolella toiminta antaa jotakin enemmän. Ehkä se on, kun kerran pääsee siihen ilmapiiriin käsiksi niin sitä huomaa, että avautuu uusi maailma.
– Peleihin toki tulee myös niitä keski-ikäisiä miehiä ja he monesti yllättyvät paikalle saavuttuaan, ja saattavat tulla toisenkin kerran.
Vastakkainasettelu pitäisi lopettaa.
Haluan korostaa, että miesten ja naisten jääkiekon vertaaminen toisiinsa pitää lopettaa.
Tarkki haluaa lisää yhteistyötä miesten ja naisten välillä.
– Yhteistyönhän voisi aloittaa vaikka sponsoreiden kautta, jossa miehillä ja naisilla on yhteisiä yhteistyökumppaneita. Meillä on Kärpissä joitain yksittäisiä tapauksia, jossa miesten kanssa on tehty yhteistyötä, mutta ei säännöllisesti.
Bisnes ei pyöri, jos ei kiinnostusta saada ylläpidettyä, Härenstam pohtii asiaa.
– Suomi olisi ehdottomasti ansainnut maailmanmestaruuden omissa kotikisoissaan, mutta suuri kysymys on, että mitä tehdään arvokisojen välissä, ja miten tuona aikana pidetään kiinnostusta yllä.
Hän miettii Suomen ja Ruotsin liigojen tulevaisuutta.
– Ruotsin liiga on enemmän tai vähemmän ulkomaalaisten pelaajien hallinnoima, esimerkiksi Hiirikoski ja Michelle Karvinen ovat olleet nostamassa liigan tasoa ja statusta vuosikaudet. Mielestäni heitä kuitenkin tarvittaisiin Suomen liigassa nostamaan Suomen liigan profiilia.
– Uskon, että Suomen ja Ruotsin liigoista tulee pitkällä tähtäimellä jonkinlaisia kasvattajaliigoja, ja Pohjois-Amerikan yliopistosarjat tai PWHL tulevat imemään parhaimmistoa. Miksi jäädä Eurooppaan pelaamaan, jos ja kun Pohjois-Amerikassa voi ansaita isoja rahoja.
Olen kolmessa laajassa artikkelissa tuonut esiin monen naisten jääkiekon parissa toimivan henkilön näkemyksiä sen tilasta ja suunnasta. Lyhyesti voidaan todeta, että Ruotsissa ollaan oikeastaan joka osa-alueella edellä. Suomessa halutaan parempaa ja suunnitelmiakin on. Se, miten toteutus onnistuu. jää nähtäväksi.
Viimeisen sanan saa Ridderlund.
– Kaikki pienetkin teot naiskiekon eteen ovat tärkeitä.