Sveitsi lähti otteluun Kanadaa vastaan ennakkoluulottomasti ja rohkeasti kiekkokontrollilla.
Sveitsi pelasikin upean ensimmäisen erän. Sveitsi rytmitti peliä monipuolisesti, niin palauttelemalla kuin kiekottelullakin. Kanada pyrki puolustamaan eteenpäin, mutta Sveitsi ei tästä hämmentynyt. Se kiekotteli ajoittain oman maaliviivansa takana kolmen pelaajan voimin, Kanadan kolmea pelaajaa vastaan.
Tällaisesta tilanteesta sai alkunsa myös Sveitsin avausmaali. Sveitsi otti viivelähdön oman maalinsa takaa, Kanada paineisti hieman hölmösti kahdella pelaajalla, Sveitsi pystyi avaamaan muutaman lyhyen syötön jälkeen painottomalle puolelle hyökkääjälle, joka suorasta hyökkäyksestä vei sveitsiläiset johtoon.
Hitaissa hyökkäyksiinlähdöissä − kuten viivelähdöissä − Sveitsin painottoman puolen hyökkääjä ampaisi hyökkäyssiniviivalle ja jäi sinne, ja sitoi samalla itseensä vähintään yhden Kanadan puolustajan. Kaksi muuta hyökkääjä haki porrastetusti alhaalta kiekon.
Kanada pyrki puolustamaan näitä hyökkäyksiä venytetyllä korkealla trapillaan, mutta Sveitsi onnistui syöttämään hyökkääjille vauhtiin vapaisiin tiloihin, joita syntyi Kanadan korkean trapin sisälle. Sveitsi pystyi kahden hyökkääjän alhaalta hauilla aiheuttamaan nämä vapaat tilat.
Monipuolisuus esillä
Sveitsi lähti myös nopealla rytmillä silloin, kun siihen tilaisuus aukeni. Nopeissa hyökkäyksiinlähdöissä avaussyöttö lähetettiin painolliselle puolelle laitaan, mistä se levitettiin ristipistolla painottoman puolen puolustajalle, joka oli noussut hyökkäykseen mukaan.
Kanada vaihtoi ajoittain huonosti, mihin Sveitsi iski heti. Sveitsin pelaajat havainnoivat ja reagoivat nopeasti lähettämällä nopean ja pitkän pystysyötön hyökkäyssiniviivalle ampaisseelle hyökkääjälle.
Sveitsi pyrki vaihtamaan ketjujaan kiekolla. Pitkän pyörityksen jälkeen yksi hyökkääjä lähti viemään kiekkoa hyökkäysalueelle, suojaten sitä ja antaen muulle ketjulle aikaa vaihtaa. Vastaavasti, jos Kanadan hyökkäys saatiin poikki nopeasti, lähti Sveitsi omista viivelähdöin, ottamalla samalla uuden ketjun jäälle.
Siten Sveitsi hallitsi pelin virtausta tai ainakin pyrki muuttamaan sitä suotuisaksi itselleen. Sen pelaajille tuli tunne, että he ovat pelin päällä, jolloin itseluottamus alkoi joukkueessa kasvaa.
Sveitsi joutui ajoittain puolustamaan pitkiäkin aikoja omalla puolustusalueellaan. Kanada pyrki luomaan maalipaikkoja päätypelaamisen kautta, jolloin siniviivalle jäi puolustajille tilaa operoida. Näistä tilanteista Kanada pystyikin luomaan laadukkaita maalipaikkoja.
Eikä Kanada huonosti pelannut. Se rytmitti myös peliä kiekkokontrollielementeillä, mutta lähti aavistuksen nopeammalla rytmillä hyökkäyksiin kuin Sveitsi. Kanadan keskushyökkääjä tuli tarjoamaan usein keskikaistalle syöttösuuntaa.
Kanada pystyi syötöllä keskushyökkääjälle nopeissa hyökkäyksiinlähdöissä murtamaan Sveitsin ensimmäisen paineistustason. Sveitsi pyrki paineistamaan ajoittain kahdella pelaajalla, eikä aina viisikko ollut tasapainossa.
Omalla puolustusaluellaan Sveitsi puolusti kärsivällisesti ja keskustan kautta. Viisikko oli tilanteesta riippuen 2−3 tai 3−2-muodostelmassa. Koko viisikko oli tiiviinä oman maalin edustalla, jolloin Kanada joutui pyörimään ulkopuolella.
Sveitsi myös pyrki puolustamaan johtoasemassa keskialuetta tiiviillä trap-pelaamisella. Viimeisenä lukkona toiminut Leonardo Genoni otti tukuttain tärkeitä ja isoja torjuntoja.
Tiiviin viisikkopuolustamisen ja uhrautuvien pelaajien avulla Sveitsi pystyi puolustamaan johtoaan kolmannessakin erässä. Kanada pystyi luomaan laadukkaita maalipaikkoja läpi ottelun, mutta silloin, kun Genonin piti ottaa torjunta, hän otti sen.
