Lehdistökatsaus: mitkä joukkueet yllättivät asiantuntijat?
Koonnut: Lauri Meriläinen
Kauden alla mediassa ennustettiin tuttuun tyyliin runkosarjan loppusijoituksia. Tuttuun tyyliin osa veikkauksista osui, mutta hutikutejakin ammuttiin. Tässä muutama poiminta kauden yllättäjistä, niin hyvässä kuin pahassakin.
Kovimmat yllättäjät TOP3
- Jatkoaika: 14.
- Urheilulehti: 10.
- Urheilusanomat: 14.
- Jääkiekkolehti: 14.
Ennen kauden alkua KalPalle ei povattu menestystä. Viime kauden runkosarjan kahdeksanneksi sijoittunut joukkue tuomittiin lähes yksimielisesti sarjan kolmen heikoimman joukkueen joukkoon. Jatkoajan kausiennakossa KalPan sijoitus runkosarjassa oli 14, ainoastaan Urheilulehti uskoi pudotuspeleihin.
Pudotuspeleihin KalPa lähtee kuitenkin runkosarjan kolmantena. Joukkue nojasi omaan kiekolliseen pelitapaansa. Se ei ollut pelkästään huippuvahti Eero Kilpeläisen varassa, vaikka kauden alla ennakoitiinkin juuri Kilpeläisen hyvien otteiden olevan ainoa keino KalPalle voittaa.
Vaikka pelitavan vahvuus olikin tiedossa, yleinen konsensus oli myös, ettei KalPan pelaajamateriaali riitä.
KalPan paras pistemies Jaakko Rissanen pelasi komean kauden, ollen pistepörssin kymmenes tehopistein 9+34. Lisäksi Jesse Mankinen (18+21), Janne Keränen (24+18) ja Matias Myttynen (14+25) antoivat oivaa tulitukea. KalPa teki lopulta 168 maalia runkosarjassa ollen runkosarjan toiseksi tehokkain joukkue Tapparan jälkeen.
- Jatkoaika: 13.
- Urheilulehti: 6.
- Urheilusanomat: 12.
- Jääkiekkolehti: 12.
HPK:n kautta 2016-17 ennakoitiin pitkälti kaksin kasvoin: päävalmentajaksi oli pestattu Antti Pennanen ja yksi kaikkien aikojen kovimmista HPK-kasvateista, Niko Kapanen, oli vihdoin palannut Kerhoon. Pudotuspeleihin ei Urheilulehteä lukuunottamatta kuitenkaan mediassa uskottu.
Joukkueen hyökkäysosasto tunnustettiin kelvolliseksi, mutta suurimpien ongelmien ennakoitiin olevan puolustuspäässä. Runkosarjassa HPK päästi kuitenkin viidenneksi vähiten maaleja. Suurimmat ongelmat olivat hyökkäyksien päättämisessä tehokkaasti ja erityisesti ylivoimapelaamisessa.
Suurena tekijänä päästettyjen maalien vähyyteen on ollut myös väkevän runkosarjan pelannut maalivahti Emil Larmi. Liigatulokas pelasi peräti kuusi nollapeliä. Ainoastaan HIFK:n Kevin Lankinen oli Larmin edellä seitsemällä nollapelillään.
Larmin ohella HPK:n peli-identiteetti, urheilullisuus ja hyvä viidellä viittä vastaan pelaaminen pitivät joukkueen mukana taistelussa jopa kotiedusta aivan runkosarjan viimeisille kierroksille asti.
- Jatkoaika: 15.
- Urheilulehti: 15.
- Urheilusanomat: 15.
- Jääkiekkolehti: 15.
Aivan kuten HPK:llakin, henkilöityi liiganousija Jukurit pitkälti päävalmentaja Risto Dufvaan. Olihan hän ennen Liigassa menestymistään vuollut kultaa sarjaporrasta alempana juuri Jukureiden peräsimessä.
Dufva piiskasikin yhdessä Ville Niemisen kanssa Jukurit kovaan liitoon syksyllä. Joukkue oli pitkään kärkikuusikossa, mutta loppukaudella materiaalin rajallisuus pullautti Jukurit lopulta ulos pudotuspeleistä.
Vaikka pudotuspelipaikka jäikin niukasti saavuttamatta, oli Jukurit pirteä ja ennakkoluuloton ilmestys. Mikkeliläiset jättivät varjoonsa myös edelliskausien nousijajoukkueet Sportin ja KooKoon.
Joukkueen ehdoton hahmo oli uransa parhaan kauden pelannut puolustaja Miika Koivisto, joka sijoittui puolustajien pistepörssissä kakkoseksi tehopistein 4+33.
Pahimmat pettymykset TOP3
- Jatkoaika: 1.
- Urheilulehti: 2.
- Urheilusanomat: 2.
- Jääkiekkolehti: 2.
Viime kauden hopeajoukkuetta povattiin monessa julkaisussa aina mestariksi asti. Antti Törmäsen toinen kausi HIFK:n penkin takana oli kuitenkin pannukakku ja viime kauden runkosarjan ykköstila vaihtui yhdeksänteen sijaan.
Materiaaliltaan joukkue ei näyttänyt juuri heikentyneen. Suurilta osin heikkoa runkosarjamenestystä voidaankin laittaa Törmäsen pelitavan piikkiin. Viime kauden johtopelaajien Teemu Ramstedtin ja Yohann Auvitun tilalle hankitut paikkaajat eivät pystyneetkään enää noudattamaan Törmäsen ajatuksenvirtakiekkoa toivotulla tavalla.
Törmänen kykyjä kyseenalaistettiin muiden muassa Urheilulehden kausiennakossa, mutta siinäkin pelaajamateriaali nostettiin ylivertaiseksi muihin joukkueisiin verrattuna.
Juhamatti Aaltonen oli lopulta pistepörssin 16. pistein 19+20. Hyökkääjä katosi loppukaudesta täysin kuvasta. Roope Hintziltä odotettiin myös väkevää taustatukea, mutta loukkaantumiset sotkivat nuorukaisen kautta.
Heikosti suoriutuneesta KooKoosta siirtorajan kynnyksellä hankittujen Jarkko Malisen, Kai Kantolan ja Ryan O'Connorin edellä pistepörssissä lopulta olivat ainoastaan Aaltonen ja Hintz.
- Jatkoaika: 5.
- Urheilulehti: 7.
- Urheilusanomat: 7.
- Jääkiekkolehti: 5.
Ennen kauden alkua suurin kysymysmerkki oli uusi päävalmentaja Juha Vuori. Hänen tiedettiin suosivan nopeaa ja aggressiivista jääkiekkoa, mutta kukaan ei osannut odottaa nähdyn kaltaista mahalaskua.
Lopulta muutos pelitavassa Risto Dufvan seesteisemmän aikakauden jälkeen oli liikaa ja Vuori sai lähteä marraskuun lopussa, voitettuaan ainoastaan kuusi ottelua Lukon peräsimessä.
Tilalle palkattu Kari Heikkilä nappasi heti avausottelussaan voiton ja sai kurssia käännettyä parempaan. Lukko taistelikin jopa pudotuspelipaikasta aivan runkosarjan viimemetreille asti.
- Jatkoaika: 7.
- Urheilulehti: 13.
- Urheilusanomat: 6.
- Jääkiekkolehti: 7.
Lappeenrannassa oli monta vuotta hyvä tekemisen meininki. Puhuttiin jopa mitalisaumoista. Ennen kautta kaksi kovaa oli kuitenkin poistunut SaiPasta: päävalmentaja Pekka Tirkkonen ja toimitusjohtaja Riku Kallioniemi.
Notkahdusta, jotkut isompaa, jotkut pienempää, ennusteltiin kausiennakoissa. Ari Santanen ei ollut edeltäjänsä veroinen valmentaja. Myös ulkomaalaishankintojen olisi osuttava jälleen nappiin. Nähdyn kaltaista romahdusta liigajumboksi tyhjennysmyynteineen ei kukaan kuitenkaan osannut ennustaa.
Aivan kelvottomia eivät ulkomaalaishankinnatkaan olleet. Esimerkiksi Brock Trotter kelpasi siirtorajalla Kärppiin ja teki runkosarjan lopussa vakuuttavaa jälkeä. Myös alkukauden kova maalipyssy Curtis Hamilton vaihtoi maisemaa ja suuntasi Aurajoen rannalle Per Savilahti-Naganderin kanssa.
Mikä lopulta meni näin pahasti vikaan Lappeenrannassa? Kattavan analyysin voi lukea Markus Suhosen artikkelista Vuodessa hanakasta ostajasta karkkikaupan myyjäksi - SaiPan syöksykierteen syyt.