Mestiksen universaaleita ongelmia istahtivat tuumimaan LeKi-toimituksen Lauri Lehtinen, Jokipojat-toimituksen Eero Mutanen ja pitkän linjan jatkoaikalainen Pasi Roimela.
1.erä: Mestis sakotti Kiekko-Vantaata ja Peliittoja päävalmentajiensa kurinpitoon liittyvän kritiikin johdosta. Mitä sakot ja ukaasi tulevia kommentteja koskien kertovat Mestiksen päättäjistä?
Lauri Lehtinen: Kertovat itseasiassa paljonkin. Sisäsiittoinen seurakunta ei kestä kritiikkiä, vaikka jokikinen jääkiekosta ymmärtävä voi selkeästi huomata, että kurinpidon päätöksissä on ollut parantamisen varaa.
Peliittojen Petri Karjalaisen ja Kiekko-Vantaan Pekka Kangasalustan kommentit eivät lisäksi mene henkilökohtaisuuksiin ja eivät sisällä oikeastaan minkäänlaisia ylilyöntejä ellei sitten Karjalaisen paria kirosanaa lasketa K-18-osastoon. Kyse oli siis aiheellisesta ja melko maltilliseen univormuun puetusta kritiikistä ja tästä tonni sakkoja ja uhkaustiedote päälle. Tämä on säälittävää, pitäisi kuitenkin olla kyse edes puoliammattilaissarjasta.
Jokainen Mestistä seuraava tietää, että Peliittojen ja Kiekko-Vantaan kaltaisille seuroille 1000 euron sakko on merkittävä menetys. Jakaisivatkohan päättäjät tästedes myös päähänkohdistuvista taklauksista merkittäviä pelikieltoja?
Eero Mutanen: Perusteet rangaistukselle olivat kestämättömät. Kritiikki oli mielestäni ihan aiheellista, eikä siinä kyseenalaistettu millään tapaa kurinpidon puolueettomuutta, toisin kuin päätöksen perusteluissa annettiin ymmärtää.
Harmillinen päätös. Pohjois-Korean tie älköön olko meidän tiemme.
Pasi Roimela: Kaksi asiaa. Ensinnäkin Mestiksen kurinpito on ollut aivan ala-arvoista. Sille pitäisi keksiä kokonaan uusi adjektiivi, sillä niin surkeasti metsään on homma vedetty. Mitään yhtenäistä linjaa tuomioissa ei ole ollut, ja perustelutkin ovat olleet sekavia. Ihmettelen että vasta nyt joku valmentaja avasi suunsa.
Jos Palmula olisi samalla tasolla suoritunut työtehtävistään missä tahansa normaalissa työpaikassa, olisi verokortti kädessä ja suunta kohti ulko-ovea jo ensimmäisenä päivänä.
Toiseksi Mestiksen päättäjät todistivat olevansa täysin selkärangattomia. Noin surkeaa toimintaa pitää saada kritisoida, koska selkeästi aihetta on. Varmasti tietävät Mestiksen johtoportaassa itsekin asioiden oikean tilan, mutta omaa virhettä siellä ei suostuta myöntämään.
Tätähän Suomessa jääkiekkopiireissä on muutenkin liikaa, omien saunakavereiden kanssa puuhastelua.
2.erä: Liigalainat ovat tulleet yhä yleisemmiksi ympäri Mestis-kartan. Onko kehitys toivottavaa ja jos ei, miten sen saisi pysähtymään?
Lauri Lehtinen: Ei tietenkään ole. Mestis-seurat ovat pahimmillaan sirkuksia, joiden perusranka karuselleineen siirretään syrjään ja otetaan tilalle liigasta kaikenmaailman vierailevia tähtiä. Seuran identiteetti ja pelillinen puoli kärsivät tästä.
Olen Lempäälässä saanut kuulla pariin otteeseen niinsanottujen "kahden tuulen välissä" -pelaajien suusta, että pompottelu emo- ja farmiseuran välillä vie omasta pelistä paljon pois. Lainojen tulisikin kattaa aina jokin minimiaika, jotta pelaaja ehtisi sopeutumaan uuden joukkueensa pelityyliin.
Esimerkiksi Lempäälässä ei ole sattumaa, että Lukko-taustainen Joonas Kalliola on vähemmästä potentiaalistaan huolimatta ihan kelpo rouhija Mestikseen, kun samaan aikaan Ilveksen Roope Nikkilä ja Tomi Wilenius näyttävät hädin tuskin Mestis-tasoisilta pelaajilta sinimustissa pelatessaan. Kalliola on sopimuspelaajana sisässä LeKin pelitavassa toisin kuin joukkuetta alituiseen vaihtava Ilves-kaksikko.
Pienemmät seurat tarvitsevat liigalainoja, se on selvyys. Lyhytkestoisista siirroista on kuitenkin päästävä vähitellen eroon. Ulkomaalaiskiintiön kaltainen rajoitus voisi olla kokeilemisen arvoinen asia Mestiksessä.
Eero Mutanen: Tilanne, jossa sama kaveri lainaillaan viikon mittaan pariinkin eri Mestis-seuraan, ei ole missään tapauksessa optimaalinen. Kaipaan niitä aikoja, jolloin loukkaantumiset paikattiin nostamalla joku junioriorganisaatiosta, eikä soittelemalla liigaseuroja läpi.
Tilannetta ei varmasti saa muutettua mitenkään muuten kuin siirtosäännöksiä rukkaamalla. Tähän tuskin löytyy valmiuksia tällä hetkellä, valitettavasti.
Pasi Roimela: Kehitys on aivan päinvastaista mitä sen pitäisi olla. Mestis-seurat ovat menettäneet jo identiteettinsä, kun miehiä lappaa sisään ovista ja ikkunoista.
Liigajoukkueille pitäisi laittaa pelaajasopimusten määrälle katto. Nyt joukkueilla voi olla riveissä yli 30 pelaajaa, joista joka ottelussa puolentusinaa on ylimääräisinä. Heitä sitten roiskitaan pitkin Mestistä hakemaan peliaikaa, mistä milloinkin. Liigassa on lisäksi liikaa joukkueita. Aina puhutaan Ruotsin mallista, mikä olisi ehdottomasti Suomeenkin saatava, mutta moni ei huomioi joukkuemääriä. Ruotsissa Liigassa on 12 joukkuetta, Suomessa 14.
Pienempi SM-Liiga tasoittaisi sarjojen eroja, antaisi Mestis-seuroille mahdollisuudet paremman ja kilpailukykyisemmän joukkueen kokoamiseen pitkäjänteisesti, ja sitä kautta voitaisiin estää parhaiden junnujen karkaaminen Liigaorganisaatioihin.
Koko systeemi vaatisi täydellistä ravistelua, alkaen Nuorten SM-sarjasta, missä liigaseurojen junnuilla on kiintiöpaikka, eli vain Mestis-seurojen junnut voivat sarjasta pudota. Mutta tämä on niin pitkä juttu, että tästä voisin kirjoittaa vaikka novellin. Sarjajärjestelmissä on todella paljon vikaa, mikä pakottaa Mestis-seurat myös ottamaan lainamiehiä vastaan.
Loukkaantumislainat ovat mielestäni OK, koska niitä ei voi ikinä ennakoida. Silti näkisin paikkaajana mieluummin nälkäisen oman juniorin, kuin ”johonkin farmiin” passitetun Liigamiehen.
3.erä: Mestis-joukkueiden kannatuskulttuuri on kehittymässä eteenpäin. Miten arvioisit Mestiksen fanikulttuuria ja kuinka sitä parantaisit?
Lauri Lehtinen: Mestis-joukkueiden fanikulttuuri on perinteisimmillä paikkakunnilla hyvässä mallissa ja kehittymässä eteenpäin. Vaasa tietenkin lippulaivana tässä asiassa.
Pienemmillä paikkakunnilla seurojen tulisi olla aktiivinen ja etsiä muutama alullepanija fanitoiminnalle. Tämän jälkeen toiminnan tulisi alkaa rullata itsestään ja seuran itsessään jäädä lähinnä yhteistyökumppaniksi. Oma-aloitteisuutta siis vaan kehiin.
Lisäksi fanitoimintaa voidaan kehittää yhä paremmalla markkinoinnilla. Kaikenlaiset innovaatiot saavat minulta hyväksyntänsä, kunhan yritystä on. Lisää väkeä katsomossa, lisää ääntä ja lisää fanitoiminnasta kiinnostuneita.
Eero Mutanen: Hyvä tunnelma auttaa paitsi pelaajia kentällä, myös seuraa, parantaen ottelutapahtumaa kokonaisuutena. Minusta Mestiksen fanikulttuuri on polkenut viime vuodet paikoillaan. Tilanne paranisi terveellä seuraylpeydellä, jonka pitäisi lähteä organisaatioista itsestään. Seuroilla tulisi kullakin olla oma vahva identiteetti, joka edesauttaisi tunnesiteen syntymistä katsojan ja seuran välillä.
Pasi Roimela: Kehitystä näkyy paljon, mikä on todella hieno asia. Suomalaiset ovat aika nihkeitä kannatustoimintaan osallistumaan, mutta kun tässäkin asiassa saadaan lumipalloefekti liikkeelle, väki tulee mukaan.
Se vaatii muutaman pioneerin saattamaan toimintaa alkuun. Kun kannattajaryhmiä on, heiltä ei pidä heti kaikkea kieltää. Kannattajien pitää saada olla luovia ja näkyviä, sillä se herättää mielenkiintoa.
Rumpuja en haluaisi katsomoissa nähdä, tai siis kuulla, koska ne ovat todella keinotekoinen tapa tuoda tunnelmaa. Samoin kaikki muu keinotekoinen, kuten ne kaameat Veikkauksen pahviläpsyttimet, pitäisi heti hallin ovella polttaa.
Jatkoaika: Viikon onnistuja ja epäonnistuja?
Lauri Lehtinen: Moni häntäpäähän juuttunut seura nosti tällä viikolla päätään. HCK:n kaksi voittoa ovat iloinen asia ja tekevät Mestikselle pelkästään hyvää. Lisäksi LeKin kolmannen erän kirit kahden maalin takaa sekä Sportia että SaPKoa vastaan toivat sinimustille kaivatut neljä pistettä kahdesta ottelusta. Lempäälässä voidaan pitkästä aikaa hymyillä.
Epäonnistujaksi nostettakoon kurinpito, yhä. Syystäkin.
Eero Mutanen: HCK nappasi kaksi kovaa päänahkaa voittamalla Jukurit ja Sportin. Tämä antaa hyvän opetuksen siitä, kuinka tässä sarjassa ei sovi aliarvioida ketään.
Epäonnistuja on Mestiksen työvaliokunta. Karjalaisen ja Kangasalustan sanktiot olivat selkeä virhearvio. Lisäksi kyseinen elin julkaisi tiedotteen, josta en löytänyt kolmen kerran lukemisen jälkeenkään minkäänlaista punaista lankaa. Kännissäkö näitä hommia hoidellaan?
Pasi Roimela: Epäonnistuja on ehdottomasti Mestis itse. Kurinpito on läpimätä, ja sitä ei saa näköjään arvostella. Nyt sekä kurinpito että johtoryhmä ovat laskeneet allensa.
Onnistujia on paljon. Nostaisin esiin HCK:n voiton Jukureista yhtenä, ja lisäksi aiemmat kahden pisteen voitot Hokista ja LeKistä. Lisäksi Petri Karjalaisen ja Pekka Kangasalustan kissannosto jo moneen kertaan mainitussa kurinpito-casessa on ehdottomasti onnistunut teko, vaikka tonnin verran seurat köyhtyivät. Muut seurat voisi mielestäni kimpassa ne sakot maksaa pois, sillä se raha meni kaikkien yhteiseen laariin.
