Phoenix Coyotes lähti tähän kauteen puolustuksella, jossa joukkueen nuorina tulevaisuuden puolustajina pidettiin yleisesti lahjakkaita, ensimmäisen kierroksen varauksia Paul Maraa, Keith Ballardia, Derek Morrista ja David Tanabea. Näiden neljän puolustajan lisäksi Coyotesin puolustuksessa ahersivat kokeneet Cale Hulse, Sean O'Donnell ja Denis Gauthier, joista jälkimmäinen kuuluu myös tähän ensimmäisellä kierroksella varattujen pelaajien joukkoon.
Harjoitusleirin alussa puolustuksen pelipaikat oli kaikissa medioissa käytännössä jo jaettu. Edellä mainittu kuusikko tulisi muodostamaan joukkueen puolustuksen kivijalan. Harjoitusleirillä muiden jatkona oli toki myös eräs nuori ja kokematon tshekkipuolustaja, nimeltään Zbynek Michalek, mutta Michalekia ei fanien, eikä mediankaan keskuudessa noteerattu millään tavalla.
Esimerkiksi arvostettu jääkiekkojulkaisu The Hockey News ei rankannut Michalekia ennen kautta julkaisemassa Phoenixin puolustuksen syvyyskartassa (depth chart) 10 ensimmäisen puolustajan joukkoon. Toisin sanoen, Michalekille ei suunniteltu joukkueen ympäriltä minkäänlaista roolia. Lähinnä taidettiin vain ihmetellä sitä, onko tämä tuntematon puolustaja tosissaan kilpailemassa pelipaikasta tässä joukkueen lahjakkaassa puolustuksessa.
Tosissaan nuori puolustaja kuitenkin oli. Michalekin harjoitusleiri meni hienosti ja nuoresta puolustajasta alettiin puhua harjoitusleirin lopussa mahdollisena tulevan NHL-kauden puolustajana. Lopulta Phoenixin avattua kiekkokautensa vierasottelulla Vancouver Canucksia vastaan, Coyotesin puolustuksessa myös nähtiin tämä yllättäjänimi.
Zbynek Michalek oli kaikkien medioiden ja Phoenixin kannattajien suureksi yllätykseksi vallannut itselleen pelipaikan Phoenixin jo valmiiksi julistetusta puolustuksesta. Michalekin ensimmäinen NHL-ottelu Coyotesin joukkueessa toi Zbynekille karvan alle 16 minuuttia peliaikaa. Enemmän oli kuitenkin jatkossa luvassa.
Michalekin pitkä tie NHL:n porteille
Zbynek Michalek syntyi joulukuun 23. päivänä vuonna 1982 Jindrchuvissa, Tshekeissä. Zbynek ja hänen nuorempi veljensä Milan (entinen San Josen ensimmäisen kierroksen varaus, joka pelaa San Josessa tällä hetkellä) pelasivat kaiken vapaa-aikansa jääkiekkoa talvella ja jalkapalloa kesällä. Kun veljekset eivät olleet pelaamassa, he työskentelivät jo pienestä pitäen perheen maatilalla. Zbynekin lapsuus ja nuoruus ei ollut fyysisesti missään nimessä helpoimpia, mutta hän tottui jo nuorena tekemään töitä itsensä eteen.
Jääkiekon veljensä Milanin tavoin jo nuorena päälajikseen valinnut Zbynek pelasi juniorivuotensa tshekkijoukkue Karlovy Varyn junioreissa ja siirtyi vuonna 2000 kiekkoilemaan Kanadan juniorisarjaan, QMJHL liigassa pelaavaan Shawinigan Catarectes joukkueeseen. Michalekin ensimmäinen kausi Shawiniganissa oli hyvä.
Michalek teki 39 pistettä 69 ottelussa ja kunnostautui etenkin omassa päässä kenttää. Nuori puolustaja paransi otteitaan koko kauden ajan ja kauden lopulla tuli valinta QMJHL:n viikon parhaaksi puolustavaksi pelaajaksi. Huolimatta hyvästä pelistään etenkin kevätkaudella, varausikään tullutta puolustajaa ei kuitenkaan varattu yhdenkään NHL-joukkueen toimesta.
Shawiniganin joukkueessa meni seuraavakin kausi ja vaikka luotettavasti omaa päätä pelanneen Michalekin pistesaldot kasvoivat ensin runkosarjassa 68 ottelussa tehtyihin 51 pisteeseen ja sitten pudotuspeleissä 10 ottelussa tehtyihin 15 pisteeseen, NHL:n suunnalla ei edelleenkään osoitettu kiinnostusta.
Varaamaton puolustaja päätti kokeilla onneaan NHL-joukkueen harjoitusleirillä ja liittyi Minnesotan harjoitusrenkaaseen, jonka kautta sai taisteltua itselleen vapaan agentin papereilla pelipaikan Wildien AHL-joukkueesta Houston Aerosista syksyllä 2001. Michalek oli näin ottanut pienen, mutta tärkeän askeleen lähemmäs NHL-paikkaa.
Calder Cup
Vaikka tämä ensiaskel oli pieni, se oli siinä mielessä merkittävä, että hän pääsi hyvään joukkueeseen ja todellisen laatuvalmennuksen alle. Michalek pelasi Houstonissa koko kauden 2002-03 ja sai maistaa kauden jälkeen menestystä, kun Houston voitti AHL:n mestaruuden, Calder Cupin.
Zbynekin rooli joukkueessa oli oman pään luotettava pelaaminen ja vaikka pisteitä ei tullut 62 ottelussa kuin 14 (4+10), Michalekilla oli kauden jälkeen farmisarjan parhaan joukkueen puolustuksen paras tehosaldo. Ensimmäinen ammattilaiskausi oli siis mennyt hyvin. Ehkä joukkueen valmennukselle positiivisimman kuvan Michalek antoi kuitenkin itsestään kentän ulkopuolella.
Michalek tunnettiin toki jo QMJHL-aikoina erittäin ankarana harjoittelijana, mutta AHL:ssa nämä puheet vain kasvoivat. Michalek harjoittelikin ekstra-harjoituksia joka päivä ja sai AHL-joukkueensa valmentajilta kovasta työstä paljon kiitosta. Tämä kova työnteko palkittiin seuraavalla kaudella 2003-04, jolloin Houstonin luottopuolustajaksi noussut Michalek nostettiin Minnesota Wildin NHL-joukkueen matkaan 22 ottelun ajaksi palkintona esimerkillisestä työstään farmiseurassa.
Kun Minnesota piti syksyllä 2004 harjoitusleiriään, joukkueen vaativa fyysisen puolen valmentaja Kirk Olson todella havahtui nähdessään Michalekin harjoitushalukkuuden. Itse asiassa Olson nosti koko Wildin laajasta harjoitusrenkaasta vain kaksi fyysisissä harjoituksissa todella kunnostautunutta pelaajaa esiin. Toinen oli joukkueen kovanaama Derek Boogaard. Ja toinen oli Zbynek Michalek.
- Me emme pyytäneet häneltä mitään ylimääräistä, mutta hän tekee todella ankarasti töitä. Hän tuli leirille kovassa kunnossa ja laittoi kaiken peliin. Zbynek ei ole äänekäs johtaja, mutta hän todella johtaa esimerkillään. Me potkaisimme pelaajalle vaativan haasteen, 'Z' otti sen vastaan, potkaisi haasteen takaisin ja teki töitä kahta kovemmin. Nuoren miehen lihakset ovat selvästi saaneet lisää kokoa ja voimaa alkaa löytymään hyvin.
Michalekilla oli kovan työnteon kautta toinen jalka NHL-joukkueen oven välissä, mutta miehen suureksi harmiksi NHL:ssä tuli työsulku. Näin ollen puolustaja joutui vielä odottamaan jo kauan tavoittelemaansa NHL-paikkaa. Michalek pelasi työsulkukauden jälleen Minnesotan farmijoukkueen Houstonin riveissä ja pelasikin uransa parhaan farmikauden. Kova työnteko oli viimein palkitsemassa puolustajaa, josta oikein kukaan ei vieläkään tiennyt mitään.
Nousu Phoenixin peliaikakuninkaaksi
NHL:ssä saatiin aikaan työsulkusopu kesällä 2005 ja NHL-joukkueet alkoivat kasaamaan pelaajia harjoitusleireille. Koska Minnesotalla oli organisaatiossaan kahdeksan NHL-kokemuksen omaavaa puolustajaa, organisaatio pelkäsi menettävänsä Michalekin waiversien kautta toiseen seuraan ja kauppasi hänet elokuussa 2005 Phoenixiin. Vaihtokaupassa toiseen suuntaan matkasi kaksi farmipelaajaa, Erik Westrum ja Dustin Wood.
Phoenix ei joutunut pettymään kaupassa. Puolustaja, josta oikein kukaan ei tiennyt mitään ja vielä harvempi uskoi mieheen ennen kautta, vakuutti harjoitusleirin aikana kiekonkäsittelytaidoillaan ja luistelullaan Coyotesin seurajohtoa niin paljon, että joukkueen johto piti Michalekin viiden harjoituspelin jälkeenkin seurassa. Zbynek oli näin saamassa ensimmäistä kertaa urallaan todellisen näyttöpaikan NHL:ssa. Coyotesin valmentajaksi tullut legenda Wayne Gretzkykin oli tyytyväinen Michalekin hankintaan.
- Me olemme olleet onnekkaita. Minkä tahansa joukkueen on vaikeaa pitää kaikkia nuoria, lahjakkaita puolustajia. Michalak on loistava nuori mies, joka tekee joka pelissä ja joka harjoituksissa valtavasti töitä. Hän ei koskaan lepsuile yhdessäkään peli- tai harjoitustilanteessa ja tämä kertoo kaiken siitä, miten hän pelaa.
Michalek pelasi ensimmäisen Phoenixin runkosarjan ottelun Vancouveria vastaan hieman alle 16 minuutin peliajalla, mutta nosti heti seuraavassa ottelussa peliaikansa peräti päälle 26 minuuttiin. Päälle 20 minuutin peliaikoja ottelusta toiseen koko loka- ja marraskuun ajan pelanneen tshekkipuolustajan yllättävän hyvien otteiden vuoksi Coyotes kauppasi kokeneen Cale Hulsen isommassa pelaajakaupassa marraskuun alussa Columbukseen, josta Phoenix sai puolestaan kokeneen hyökkääjän Geoff Sandersonin.
Marraskuun lopussa Michalek ja toinen nuori puolustaja Keith Ballard olivat ottaneet Phoenixin puolustuksessa jo isoa roolia ja joukkue näki näin mahdollisuutensa uusiin puolustuspään pelaajakauppoihin. Sulavasti luisteleva David Tanabe kaupattiin Bostoniin, josta Phoenix haali itselleen puolustavan keskushyökkääjän Dave Scatchardin. Näin tämän lähes kaikille tuntemattoman puolustajan valmiin pelin vuoksi joukkue oli saanut mahdollisuutensa hyökkäyspään vahvistamiseen.
Tuli kauden puoliväli ja tulokaspuolustaja oli kerännyt joukkueensa korkeimmat ottelukohtaiset peliminuutit joukkueessa, jossa ei edes pitänyt olla paikkaa hänelle. Hän oli myös ykkösenä joukkueen laukausten blokkaustilastossa ja johti keskinkertaisesti menestyvän joukkueen tehopörssiä, vaikka pelasi ilta illan jälkeen vastustajan tehoviisikkoja vastaan. Luonnostaan ankarasti harjoittelevan puolustajan päätä eivät kovatkaan minuutit kuitenkaan rasittaneet.
- Ei tämä ole pahalta tuntunut. Viime kauden aikana AHL:ssa pelitahti oli jopa rajumpi ja väsytti enemmän, johtuen paitsi kovista peliminuuteista, myös jatkuvasta matkustamisesta. Välillä me pelasimme kolme ottelua kolmena perättäisenä iltana. Totuin AHL:ssa lepäämään silloin kun siihen on aikaa. Sitä paitsi minä pidän siitä, että saan paljon peliaikaa. Pääsen pelirytmiin kiinni ja peliaika antaa minulle myös itseluottamusta, sillä sehän vain osoittaa, että valmentajat luottavat minuun.
Usein nuorten puolustajien ottelukohtaiset peliajat kääntyvät laskuun kauden lähestyessä loppuaan. Michalekilla on käynyt kauden aikana päinvastoin. Mitä pidemmälle kausi on mennyt, sen enemmän Gretzky on antanut hänelle luottoa. Michalek on kellottanut loppukaudesta kerran päälle 31 minuuttia ja useita kertoja lähelle 30 minuutin ottelukohtaisia minuuttimääriä. Valmentaja Gretzky onkin ollut todella tyytyväinen luottopuolustajansa otteisiin ja työmotivaatioon.
- Minun 30 vuotisella urallani ammattilaiskiekon ympärillä, hän on yksi ankarimmin harjoittelevista pelaajista jonka olen nähnyt. Hän on todellinen voima ja energia jäällä ja sen ulkopuolella. Meillä ei olisi varmasti samaa voitto-tappio-suhdetta, ellei hän olisi meidän joukkueessamme.
Luotettavuus onkin Michalekin suurin voima kentällä ja sen ulkopuolella. Phoenixissa Michalekia pidetään samanlaisena puolustajana kuin Teppo Nummista aikanaan: Michalek pelaa luotettavasti illasta toiseen vastustajan tehoketjuja vastaan, saa valtavasti peliaikaa otteluiden tärkeillä hetkillä ja vie tasakentin peliä koko ajan oman joukkueen eduksi.
Michalek ei ole liigan näyttävimpiä hyökkääviä puolustajia, ei taklaa kansaa nostattavia taklauksia, eikä edes tappele, mutta hän saa suurimman onnensa oman pään luotettavasta pelaamisesta. Suuri yleisö ei tätä puolustajaa nosta esiin, mutta valmennus ja joukkueen maalivahti varmasti osaavat arvostaa nuoren tulokkaan vähiä virheitä.
Hyvällä liikkeellä Michalek on puolustuspäässä siellä missä pitääkin, ottaa kiekon vastustajalta suoraan mailasta ja antaa tämän jälkeen tarkkoja avauksia. Tämä oman pään luotettava pelaaminen on miehelle todellinen kunnia-asia, vaikka hänestä toki on myös hyötyä ylivoimalla.
Kauden tulossa loppuun Michalekilla on kasassa 80 ottelusta yhdeksän maalia ja 24 pistettä. Hänellä on joukkueensa puolustuksen paras tehosaldo, hän johtaa joukkueensa laukausten blokkaustilastoa, kiekonriistotilastoa sekä peliaikatilastoja niin alivoimaminuuteissa kuin kokonaisjääajassa mitaten.
NHL:n sisällä Michalek on tulokaspuolustajien maalipörssissä viidentenä ja pistepörssissä yhdeksäntenä, mutta hän johtaa laukausten blokkaustilastoa ja kiekonriistotilastoa. Tulokaspuolustajien peliaikatilastossa Michalek on koko NHL:n sisällä toisena.
Michalek on tietyllä tavalla oman roolinsa vanki. Hänestä ei oltu kiinnostuneita aikanaan varaustilaisuudessa, häntä ei noteerattu myöhemmin erilaisilla lahjakkuus-listoilla, hänelle ei kaavailtu minkäänlaista roolia tämän kauden Phoenixista, eikä häntä taideta vieläkään arvostaa ympäri NHL:n. Voi olla, että tätä ankaraa työmiestä ei koskaan tulevaisuudessakaan tulla noteeraamaan korkealle fanien silmissä.
Mutta tämä ei Michalekia varmasti haittaa. Hän on saavuttanut oman päämääränsä ankaran työn kautta ja nauttii tällä hetkellä oman joukkueen sisällä valtavaa arvostusta. Kiekkolegenda Wayne Gretzkyn miehelle antama arvostus niin joukkueensa peliajoissa kuin medialle antamissa lausunnoissa on varmasti paras palkinto Michalekille itselleen. Kenellepä ei olisi?
