Neljästä ottelusta neljä voittoa, neljä päästettyä maalia, yksi nollapeli ja torjuntaprosentti 96,6: Veini Vehviläisen paluu JYPiin on alkanut fantastisesti.
25-vuotias maalivahti aloitti kautensa SHL:ssä Brynäs IF:n joukkueessa, mutta puolentoista kuukauden aikana kertyi vain neljä ottelua, joissa Vehviläinen päästi 18 maalia ja kaikki päättyivät joukkueen tappioon.
– Brynäsissä oli hankala startti kauteen ja homma meni tällä kertaa näin. Siitä opit matkaan ja eteenpäin. Mukava päästä hyvään ja työteliääseen ympäristöön ja saada taas pelata paljon.
JYP sai Vehviläisestä organisaatiolle ennestään tutun maalivahdin, jolla on monipuolisesti kokemusta.
– Viime kaudella sain pelata Brynäsissä paljon ja kantaa vastuuta, mikä oli opettavaista. Tämän kauden alussa oli se hyöty, että sain hyvän harjoittelujakson ja työskennellä rauhassa maalivahtivalmentajan kanssa. Siitä on apua jatkoon, samoin kokemuksesta uudessa sarjassa pelaamisesta.
Neljän liigakauden kokemuksella 25-vuotias torjuja tunnistaa eroja Liigan ja SHL:n välillä.
– SHL:ssä on paljon vastahyökkäyspelaamista, luistellaan paljon ja yritetään kääntää peliä nopeasti. Liigassa puolestaan on enemmän kamppailupelaamista ja kiekkoa toimitetaan suoraviivaisesti maalille.
Myös maalivahtivalmennuksessa Vehviläinen huomasi eroja.
– Suomessa yritetään saada jokainen tilanne pelattua pois ja jokainen kiekko torjuttua, mutta Ruotsissa pyritään jotain saamaan kiekon eteen ja boksia pelataan enemmän.
Taso riitti AHL:ään
Ennen siirtymistään SHL:ään Columbus Blue Jacketsin varaus pelasi kaksi kautta Pohjois-Amerikassa, tilastoihin merkittiin 38 AHL-ottelua ja yksi NHL-ottelu.
– Ekalla kaudella AHL:ssä sain myös pelata paljon ja näin, mikä sen sarjan vaatimustaso on. Mielestäni oma taso riitti hyvin AHL:ään.
Syksyllä 2019 lähtiessään tavoittelemaan NHL-paikkaa Vehviläinen oli tuore maailmanmestari, kaksi kertaa peräkkäin Liigan parhaaksi valittu maalivahti ja Suomen mestari Kärpistä keväältä 2018. AHL oli kuitenkin taas uudenlainen haaste.
– Suomesta ja Ruotsista useimmat pelaajat menevät AHL:n kautta NHL:ään eli mainettaan parempi sarja, hyviä pelaajia ja pelejä. Isoja tasoerojakin oli pelaajien välillä. Siellä on paljon nuoria pelaajia, peli on vauhdikasta ja tulee paljon virheitä.
Kunnollista näytönpaikkaa Vehviläinen ei kuitenkaan NHL:ssä saanut, vaikka pelasi Blue Jacketsin lisäksi myös Toronto Maple Leafsin organisaatiossa.
– Totta kai harmittaa, etten tuossa kohtaa saanut mahdollisuutta näyttää kykyjäni kirkkaimmissa valoissa.
Kausina 2019–21 myös koronapandemialla oli omat vaikutuksensa pelaamiseen.
– Jälkimmäisellä kaudella olin ensin lainalla JYPissä alkukaudella, sitten Pohjois-Amerikkaan palatessa oli karanteeni ja sen jälkeen tuli pelaajakauppa eli aika rikkonainen kausi oli.
Tyhjille katsomoille pelaamista Vehviläinen ei pitänyt erityisen hankalana asiana.
– Itselle ei yleisön puute juuri vaikuttanut eikä siihen pelin aikana keskittynyt. Vähän ekstrahommaa sai tehdä peliin latautumisessa, mutta sitten pelin ollessa käynnissä en itse ainakaan huomannut merkittävää eroa.
Vehviläisen sopimus JYPin kanssa kestää kevääseen 2025, mutta tähtäin on edelleen NHL:ssä.
– NHL on unelma ja tavoite, pääsin jo niin lähelle. Sitä kohti tässä tehdään hommia, ja JYP on mielestäni hyvä ympäristö tavoitella menestystä.
Pudotuspelejä kohti
Vehviläisen torjuttua neljä voittoa JYP katkaisi yhtä monen ottelun tappioputken ja nousi viimeiselle pudotuspelipaikalle.
– Kautta on vielä paljon jäljellä ja peliä pitää kehittää. Pudotuspelipaikka on tietysti tavoitteena ja sen jälkeen on kaikki mahdollista. Kovasti on töitä tehty, ja tulostakin on alkanut tulla.
Valmentajakaksikko Jukka Rautakorpi–Ville Nieminen saa Vehviläiseltä kehuja.
– Päivittäinen vaatimustaso on hyvä ja pelisysteemi on selvä. Erittäin hyvä kaksikko ja varmasti pystyvät auttamaan joukkuetta.
"JYP on mielestäni hyvä ympäristö tavoitella menestystä."
Nieminen tietää, mitä NHL-kokoonpanoon nouseminen vaatii, mutta vielä Vehviläinen ei ole ehtinyt NHL-unelman saavuttamisesta keskustella. Omat kehityskohteensa 25-vuotias torjuja kyllä tiedostaa.
– Kokonaisvaltaisesti tasaisuudessa on kehittämisen varaa, ja pikkasen pelillisiä juttuja voi viilata, mutta toisaalta uskon, että peruspalikat on aika hyvin olemassa. Nyt tarvitaan onnistumisia ja sitten täytyy päästä oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan.
183-senttinen maalivahti on NHL:n keskiarvoa hieman lyhyempi, mutta parin kauden aikana koosta ei Pohjois-Amerikassa juuri puhuttu.
– Moni valmentaja tykkää Juuse Saroksen pelistä, ja kun hän on noussut Vezina-tasolle asti, niin kokoon kiinnitetään vähemmän huomiota. Samaa ilmiötä on myös kenttäpelaajien kohdalla.
– Jonkin verran omassa pelaamisessa täytyy kuitenkin huomioida liikkumista ja vastaan tuloa enemmän kuin isomman maalivahdin.