Antti Pennasen ensimmäinen turnaus Leijonien päävalmentajana oli menestys. Suomi voitti kaikki kolme otteluaan ja vei Helsingissä pelatun EHT-kotiturnauksen nimiinsä. Turnauksen päätöspäivänä Leijonien vahvuuden sai kokea Ruotsi, joka taipui Suomelle maalein 5–4.
Pennanen oli selvästi huojentunut, mutta samalla nöyrä onnistuneesta alustaan. Päävalmentaja kiitteli pelaajiaan ja näiden sitoutumista yhteisiin arvoihin.
– Olen toki tyytyväinen voittoon ja turnausvoittoon. Pelaajat sitoutuivat erittäin hyvin koko tapahtuman ajan. Halusimme pitää kiinni leijona-arvoista, joita täällä on luotu jo monta, monta vuotta, ja ne ovat näkyneet jään ulkopuolella sekä jäällä.
– 0–2-tappioasema ei hätkähdyttänyt meitä. Ihan alkua lukuun ottamatta pelasimme hyvän jääkiekko-ottelun. Vastassa oli erinomainen joukkue, joka tuli varmasti aika motivoituneena tähän otteluun hävittyään kaksi ottelua ennen tätä.
Suomi käänsi ensimmäisen erän 0–2-tappioaseman 3–2-johdoksi toisessa erässä. Ruotsi onnistui kuitenkin tasoittamaan lukemat pian 3–3:een. Kolmannessa erässä Suomi meni jälleen edelle, mutta Ruotsi kampesi vain hetkeä myöhemmin itsensä jälleen tasoihin.
Patrik Karlkvistin 4–4-tasoitusosumaa edelsi paitsiolta haiskahtanut tilanne. Suomalaisyleisö teki oman mielipiteensä tilanteesta hyvin selväksi nähtyään hidastukset hallin mediakuutiolla.
Pennanen ei ollut kannastaan aivan yhtä varma. Siksi hän päätti jättää tilanteen haastamatta. Yhtä kaikki, mahdollinen paitsio sytytti Leijonat, ja kohta joukkue juhlikin jo Mikael Ruohomaan voittomaalia.
– Se ei ollut mielestäni paitsio, niin minä sen siitä (vaihtoaitiosta) näin. Jos sen haastaisi, niin joutuisi alivoimalle (haaston epäonnistuessa). Ehkä siinä kävi niin, että me motivoiduimme siitä lisää, ja sitten Ruohomaa teki hienon maalin.
Hyökkäyspään riistoja tilattiin ja niitä myös saatiin
Päätöspäivän vastus Ruotsi asetti Suomelle kovan haasteen pelitavallaan ja taitotasollaan. Se myös poikkesi turnauksen aiemmista vastustajista, Tšekistä ja Sveitsistä, tällä saralla.
– Vastassa oli paineistava, hyvin syöttävä ja vauhdikas joukkue, joka on taitava hyökkäämään ja tottunut pelaamaan SHL:ssä tietyntyyppistä jääkiekkoa, niin olimme alussa senkin takia hieman pulassa.
Ottelun alun ongelmista huolimatta Leijonat onnistui toteuttamaan päävalmentajan haluamia asioita nousujohteisesti läpi Ruotsi-kamppailun sekä koko turnauksen.
Pennasen mukaan yhtenä esimerkkinä näistä toimi Suomen ensimmäinen maali sunnuntaina. Suomen hyökkääjien paineistus johti ruotsalaispuolustajan harhasyöttöön omalla puolustusalueella, mikä ei jäänyt Leijonilta hyödyntämättä. Vastaavanlaisia tilanteita nähtiin useita, mutta kaikki näistä eivät tuottaneet maalia.
Juuri tässä, riistoihin pakottamisessa ja niiden hyödyntämisessä, Pennanen koki Suomen erityisesti onnistuneen Helsingin-turnauksessa. Toisena asiana esiin nousi päävalmentajan papereissa ison jään puolustuspeli, joka oli toivotun kaltaista.
– Onnistuimme isolla jäällä puolustamisessa. Pystyimme häiritsemään vastustajaa ja ehkäisemään heidän hyökkäämistään. Korostan, että ihan total hockeya ei pysty pelaamaan. Siellä on hyviä joukkueita vastassa ja nekin saavat joskus mahdollisuuksia.
Vaikka ison jään puolustuspeli oli onnistunutta, nosti Pennanen puolustuspelaamisen silti yhdeksi kehityskohteeksi tulevissa turnauksissa. Valmennusryhmän silmissä se ei ole vielä täysin vaaditulla tasolla.
– Jotain olemme miettineetkin jo. Mutta varmaankin oman alueen puolustaminen, sitä ei hirveästi käyty läpi, niin siihen pitää varmasti saada intensiteettiä ja yhtenäisyyttä. Pelaajilla on omia tapoja, joihin he oppivat seurajoukkueissaan. Se on asia, mikä pitää ottaa huomioon. Nyt paljastui se, että omalla alueella puolustamista pitää parantaa ja tiivistää, Pennanen analysoi tuoreeltaan voitokkaan turnauksen jälkeen.
Kohti kevättä
EHT-turnaukset ovat Euroopan sarjoissa pelaaville pelaajille merkittäviä näytönpaikkoja kevään MM-kisoja ajatellen. Suomen-turnauksen otteiden perusteella Pennasella on monta hyvää vaihtoehtoa tarjolla kevään arvokisoihin.
– Moni nosti tässä tapahtumassa osakkeitaan, sellaisetkin, jotka ovat olleet välillä poissa maajoukkueesta. He pelasivat oikein hienosti, kuten vaikka tuo äsken vieressä ollut mies (viittaus Harri Pesoseen). Mutta sinne (MM-kisoihin) on pitkä matka, pohditaan sitä sitten huhtikuussa, päävalmentaja toppuutteli.
Maajoukkuekausi on tänä vuonna hieman poikkeuksellinen helmikuussa pelattavan 4 Nations Face-Off -turnauksen vuoksi. Pienessä kaukalossa ja NHL-pelaajilla pelattava turnaus tuo melkoisen lisämausteen jääkiekkokalenteriin, kuten myös maajoukkueen pelitapa-asioihin.
Toisen median edustajan esittämä kysymys siitä, voiko EHT-otteluissa kokeilla asioita kyseistä NHL-turnausta silmällä pitäen sai Pennasen mietteliääksi.
– Hyvä kysymys. Ei jääkiekko onneksi niin paljon muutu, etteikö täälläkin jotain voisi olla. Mutta kyllä tässä vähän kaksi eri projektia on. Tässä pelaamisessa on samoja elementtejä kuin 4 Nationsissa tai pelattaessa missä vain. Sitten on myös sellaisia elementtejä, joita ei voi tuohon tuoda, ja se tulee enemmän siitä, miten pelaajia valmennetaan NHL:ssa. Ne ovat hyvin pieniä yksityiskohtia paperilla, leijonaluotsi pyöritteli.
Kauden seuraava EHT-turnaus pelataan Sveitsissä 12.–15. joulukuuta. NHL:n 4 Nations Face-Off -maajoukkueturnaus järjestetään Kanadassa ja Yhdysvalloissa 12.–20. helmikuuta.
