Aina ei edes uskoisi, että Juuso Vainio kiekkoilee uransa ensimmäistä liigakauttaan. Sen verran varmasti ja ennakkoluulottomasti 18-vuotias puolustaja luutii Kerhon takalinjoilla.
Vainio murtautui hämeenlinnalaisrivistöön ensimmäisen kerran kaksi viikkoa sitten Kärppiä vastaan. Pojan oletettiin vain tuuraavan loukkaantuneita pelaajia, mutta hän on kyennyt lunastamaan vakipaikan Pallokerhon puolustuksesta. Erinomaisilla otteillaan. Viime peleissä Vainio on ollut HPK:n puolustuksen eliittiä.
Ennen nousemistaan liigarinkiin nuorukainen lukeutui Kerhon a-junioreiden runkopelaajiin. Loikka junnuista liigakaukaloihin on vaatinut Vainion mukaan henkistä vahvuutta.
– Se oli iso juttu hypätä junnujen peleistä yhteen maailman kovimpaan kiekkosarjaan. Se vaatii lujuutta ja henkistä vahvuutta, että pystyy pelaamaan täällä. Näinkin hyvällä tasolla, miten nyt on mennyt, Vainio kertoo.
– On vain pidettävä itsensä koko ajan hyvässä kunnossa ja tehtävä kaikki asiat niin hyvin kuin pystyy, niin silloin seuraus on tällainen.
"Joskushan se täytyi tehdä"
Vainio on tähän mennessä ehtinyt kiekkoilemaan seitsemän liigaottelua. Noissa taistoissa pojalle on keskimäärin annettu peliaikaa 16 minuutin verran. Yhtä vaille jokaisessa matsissa Vainion pakkiparina on pelannut liigan iäkkäin kiekkoilija, 41-vuotias Marko Tuulola.
Vainion mielestä Tuulola on oiva pari liigauraansa aloittelevalle puolustajalle.
– Tuulola on paras mahdollinen tyyppi vierelleni, pelatessani ensimmäisiä liigapelejäni. En voi parikseni parempaa toivoa. Siinä on rauhallista pelata ja saan itsekin laittaa kaiken likoon ja olla varma, että kaveri hoitaa hommansa myös, Vainio kehuu.
Kokenut kehäkettu jakaa kaukalossa auliisti myös neuvoja nuorelle pakkiparilleen.
– Kyllä sieltä pelin aikana tulee piikkejä, jos hän näkee, että olisin jotain voinut tehdä toisinkin.
– Tietenkin positiivistakin asiaa tulee koko ajan. Nyt viime aikoina se on enemmän ollut sitä, Vainio sanoo.
Lauantain KalPa-kamppailussa pakkikaksikko rakenteli Kerhon toisen maalin. Tuulola syötti joukkueen hyökkäyspään aloitusvoiton jälkeen kiekon Vainiolle, joka pamautti pelivälineen ylämummoon.
Osuma oli Vainion liigauran ensimmäinen ja se syntyi tärkeässä paikassa. Häkki vei hämeenlinnalaiset 2-1 johtoon sarjakolmosta vastaan. KalPa kiri kuitenkin vielä rinnalle, mutta Vainion maali riitti viemään koitoksen luvuilla 2-2 jatkoajalle.
– Oli hieno juttu, että ensimmäinen osumani tuli tällaiseen peliin. Joskushan se täytyi tehdä ja nyt se tapahtui, Vainio iloitsi.
– Tuulola levitti viivasta aloitusvoiton jälkeen kiekon minulle. Ei ollut mikään paras haltuunotto minulta, mutta pääsin kuitenkin toimittamaan kiekon maalille. Ja laatta sattui menemään ihan yläputken alle. Se oli hyvä homma.
Kerho taistelee loppuun asti
HPK päihitti kuopiolaiset lopulta voittomaalikilpailun jälkeen tuloksella 3-2. Voitto KalPasta oli Kerholle jo toinen peräkkäinen voitto sarjan kärkipään joukkueesta. Torstaina Pallokerho päihitti JYPin, nyt savolaiset.
Avainsyyt molempien kärkijoukkueiden päänahan saalistamiseen olivat mainiossa taistelussa ja huolellisessa puolustamisessa.
Vainion mukaan puolustuspelaamisessa onnistuminen lähtee asenteesta.
– Se on kiinni siitä, mikä se asenne on siihen puolustuspelaamiseen. Taistelemme loppuun asti kaikki tilanteet, Vainio sanoo.
– Peleihin pitää myös valmistautua hyvin ja henkisen lujuuden on oltava vahvaa. Olemme kuitenkin kohdanneet Suomen parhaimpia joukkueita.
Ennakkoveikkauksissa puolustuksesta povattiin tulevan Kerhon kompastuskivi tällä kaudella, mutta toisin on käymässä. Oman pään pelaaminen on tähän asti ollut oranssipaitojen vahvimpia osa-alueita. Siitäkin huolimatta, vaikka heikompiakin otteluita on pakkikalustolle sattunut.
HPK-pakisto on onnistunut kokonaisuudessaan syksyllä urakoinnissaan mainiosti. Vainio kertoo syyn tähän piilevän yhteistyössä.
– Puolustus ruoskii toisiaan. Olemme kovilla peleissä, mutta sitten jos vähän näyttää joku kaveri menevän alaspäin, niin porukka vetää ylöspäin.
– Se on kaikkien yhteistyötä. Se on pelaajista henkilökohtaisesti kiinni, mutta hyvin olemme sen tähän asti hoitaneet, Kerhon keltanokka näkee.
Hämeenlinnalaiset ovat muutenkin käynnistäneet kautensa erinomaisesti. Joukkue on onnistunut pyyhkimään muistoistaan viime kauden konttauksensa ja tekemään hienon ryhtiliikkeen. Tällä hetkellä HPK majailee sarjataulukon sijalla kahdeksan.
HPK satsaa junnutoimintaansa
Kerho on joutunut antamaan monelle vastustajalleen tasoitusta pelaajiston laadukkuudessa, mutta kaukaloissa se ei ole juuri näkynyt. Pallokerho on kyennyt huippujoukkueitakin kukistamaan hyvällä joukkuehengellään ja taistelu-asenteellaan.
Pelaajistonsa laadussa oranssipaidat ovat syksyn kuluessa jääneet entisestään monia muita joukkueita jälkeen, kun NHL-vahvistuksia on virrannut SM-liigaan. HPK, kun on puolestaan tehnyt selväksi, että seura ei NHL-vahvistuksia riveihinsä hanki.
Vainion ja joukkueen muiden junioreiden kannalta päätös olla värväämättä NHL-pelureita Hämeenlinnaan on hyvä asia. Nämä, kun eivät ole viemässä nuorten kiekkoilijoiden pelipaikkoja.
HPK onkin alkukaudesta antanut roimasti vastuuta seuran omille pojille, Vainiolle, Robert Leinolle, Otto Paajaselle ja Teemu Rautiaiselle.
– On hieno juttu, että junioreita pääsee pelaamaan. Viime vuosina ei ole kovin montaa junnua nostettu liigarinkiin, Vainio riemuitsee.
– Juniorityö on muutenkin ollut hyvää. Siihen on nyt panostettu vielä enemmän, että saadaan kasvatettua junioripelaajia SM-liigatasolle. Ja saadaan liigajoukkueeseen oman kylän poikia. Se on mainio juttu.
Mihin sitten ensimmäistä liigakauttaan urakoiva Vainio tähyää urallaan?
– Kansainväliseksi huippupelaajaksi tähtään. Se on tarkoituksenani, että pääsisin ylöspäin koko ajan. Minun on tehtävä päivittäin töitä sen eteen, että olen joskus vähän isommissa kaukaloissa, 18-vuotias puolustaja vastaa.
Tavoitteen toteutuminen vaatii Vainion mukaan vielä kovasti töitä. Nuorukainen on liigakaukaloissa kuitenkin vasta kokelas, vaikka liigataival on lupaavasti alkanutkin. Etenkin fysiikkansa kanssa Vainiolla piisaa petrattavaa.
– Minulla on aika paljon vielä tekemistä. Etenkin voiman ja fysiikan kanssa. Fyysisyys on suurempia parannuskohteitani, Vainio kertoo.
– Pelillisiä parannuskohteita on vähemmän, mutta koko ajan on silläkin saralla kehitettävää. Niitä asioita pyritään parantamaan koko ajan. Uskon, että työni tulee tuottamaan hedelmää.
