Pitkän loukkaantumisen jälkeen tositoimiin palannut voimahyökkääjä Ville Rajala ihastutti kouvolalaisyleisöä kovilla taklauksillaan ja röyhkeällä pelillään. Hyvin sujuneen voittopelin jälkeen mies oli iloisella päällä..
— Fiilikset on erittäin korkealla, vihdoin pääsi pelaamaan! Voitto, perjantai-ilta ja kotikatsomo, Utajärvellä syntynyt Rajala herkutteli.
— Tyly eka erä siihen kärkeen. Aika hyvällä tatsilla lähettiin liikkeelle. Maaleja ei olla tehty viime peleissä, mutta nyt sitten nakuteltiin aika hienoja häkkejä. Tuossa vähän poristiinkin, etteivät ne ilmaiseksi tulleet, ne olivat ihan tekomaaleja. Syöttöjen päätteeksi hyviä kuteja ja (Jan-Mikael) Juutilainenkin räppäsi riparin sisään omalta toimistolta, niin kuin kuuluu, mies iloitsi ja kehaisi samalla ohi kulkevaa Juutilaista.
Rajala oli omaan pelaamiseensa tyytyväinen, vaikka ennen peliä kunto ja jaksaminen vähän kalvoivatkin mieltä. Heti miehen toisessa vaihdossa nähtiinkin sellainen pommi, että Kouvolan jäähallin päätypleksi huojuu vielä tälläkin hetkellä. Taklaus toi lisävirtaa niin yleisöön kuin kotijoukkueen tekemiseen, sillä KooKoo tehtaili kolmeentoista minuuttiin viisi maalia.
— Vähän alkuun pelotti, että joko keuhkot jää jäälle tai jalat loppuu, mutta kyllä sitä sitten vaan jaksoi. Raskasta oli ja piti vähän taistella kolmannessa erässä, varsinkin, kun tulin Juutilaista paikkaamaan, kun hän jätti kolmannen erän väliin. Mutta kyllä sitä aina jostain takaraivosta kaivaa energiaa, ettei ihan jää jalkoihin.
Nivusvaiva oli pilata koko kauden
Hyvin sujuneiden harjoituspelien jälkeen KooKoosta kantautui ikäviä uutisia, kun Rajala oli joutunut sairastuvalle. Fanien suosikiksi jo harjoituspelien perusteella päässyt Rajala joutui olemaan lähes kaksi kuukautta pois pelikentiltä, eikä kauden väliin jääminenkään ollut kaukana.
— Treeneissä noin kaksi kuukautta sitten kävi sellainen tahaton spagaatti ja repesi tuo reiden lähentäjä, sitä on nyt jumpattu kuntoon, Rajala kertasi harmittavaa loukkaantumistaan.
— Alun perin oli tarkoitus, että kuusi viikkoa huilia ja back in business, mutta sitten yhdet treenit ja tuntui, että nyt räjähti uudestaan, kun otin yhden spurtin. Lensi mailat katsomoon ja hanskat helvettiin ja pääsi pari kirosanaa. Sitten kävin lääkärillä ja katsottiin kuvat tarkkaan, niin siellä oli kyllä vielä vähän repeämää, mutta tuli kuitenkin vihreä valo, että saa pelata ja pitäisi kestää. Spagaatteja ei enää kuulemma kannata tehdä.
Pahojen vastoinkäymisten jälkeen Rajala on taas pelikuntoinen ja pääsee jatkamaan hyvin menneitä harjoituspelejä. Päävalmentaja Juha Juujärvikin oli mielissään miehen paluusta tositoimiin.
— Tietysti oli hakemista vielä kentällä, mutta hyvä taklaus ensimmäisen erään toisessa vaihdossa ja pari kertaa pyrki hanakasti pelaamaan maalille. Mutta se, mikä ei näy tuonne katsomoon, on se mitä tapahtuu aitiossa ja kopissa. Siellä tarvitaan kuitenkin vähän jytinää ja meininkiä.
— Ei se auta, että koutsi piirtää kuviot taululle ja potkaisee kerran roskakoria, että mennään. Kyllä se pitää tulla pelaajista, tosin oli koko joukkue latautunut, mutta kyllä se auttaa, että on äijä kopissa ja Rajala oli myös äijä isolla Ä-kirjaimella heti ekasta pelistä lähtien, Juujärvi jatkaa.
"En pystyisi olemaan hiljaa, vaikka käskettäisiin."
Voimahyökkääjänä tunnettu Rajala ei usko, että valmennuspuolelta tulee suurempia ohjeita miehen pelaamiseen. Mies ei myöskään usko muuttavansa pelityyliään, vaikka erilaisia ohjeita tulisikin.
— Tuskin koutsin puolelta tulee mitenkään erityisesti ohjetta pelaamiseen, ja vaikka neuvottaisiinkin tekemään asioita erilailla, niin mulla on se suoraviivainen maalia kohti pelaaminen ja röyhiminen tyylinä. Sieltä sitten toimistolta kiekkoa reppuun. Ainakin taistelen ylivoimapaikasta maskimiehenä, mutta otetaan se rooli, mikä ansaitaan, Rajala pyörittelee.
Isokokoinen voimahyökkääjä pelasi itsensä fanien sydämiin jo harjoituskaudella, ja moni odottelikin miehen paluuta pelikentille kuumeisesti. Fanit uskoivat miehen tuovan asennetta joukkueen tekemiseen kovilla taklauksillaan, ja samaa uskoo myös pelaaja itse.
— Kyllä varmasti pystyy ihan pelaamalla näyttämään esimerkkiä, että periksi ei anneta ja joka tilanne väännetään siis niin loppuun kuin vain pystyy, 24-vuotias Rajala täräyttää.
— Ehkä noita taklauksia alkaa pikkuhiljaa oppimaan. Yksi päivä katoin peilistä, että mähän oon iso jätkä, että pitäisi vissin vähän taklata, eikä vaan hiippailla siellä. Kyllä mä varmaan pystyn antamaan sellaista sytykettä jengille, ja sitten myös suu käy kopissa ja vaihtoaitiossa. Ketään en päästä helpolla ainakaan.
Rajala myös komppaa ja allekirjoittaa täysin valmentaja Juujärven sanomiset miehen äänekkäästä koppi- ja vaihtoaitiokäyttäytymisestä.
— Sitä se juuri on, ei sitä tarvi kaivaa, koska se tulee aika luonnostaan. En pystyisi olemaan hiljaa, vaikka käskettäisiin, Rajala päättää.
