Koko Chicago Blackhawksin 78-vuotisen historian aikana seuralla ei ollut ollut yhtä useampaa suomalaispelaajaa samanaikaisesti edes harjoitusleirillä, mutta tämän kauden avausottelussa Minnesotaa vastaan pelaavassa kokoonpanossa oli kaikkiaan kolme suomalaista. Kokenut Ville Nieminen ja nuori lupaus Tuomo Ruutu olivat itsestään selviä valintoja, mutta hieman yllättäen myös viime kauden Kärppä-kapteeni Lasse Kukkonen puki perinteikkään seuran edustusasun ylleen jo kauden avausottelussa. Jonathan Aitken, Burke Henry, Marty Wilford ja Duncan Keith joutuivat aloittamaan kautensa AHL:n Norfolk Admiralsissa, mutta 22-vuotias suomalaistulokas otti hyvillä otteillaan training campilla paikan ylhäältä.
Blackhawks luistelutti neljä tulokasta kauden avausotteluun Minnesota Wildia vastaan. Kaksi heistä oli suomalaisia. Kukkosen ja Ruutun lisäksi Igor Radulov ja Travis Moen avasivat NHL-uransa heti kauden ensimmäisessä ottelussa.
Chicagon paitaa oli aiemmin kantanut vain neljän suomalaispelaajaa, ja heistä vain yksi (Christian Ruuttu) oli pelannut seurassa yli sata ottelua.
Kukkosen NHL-ura jäi toistaiseksi kahdeksan ottelun mittaiseksi. Aluksi Kukkonen saikin mukavasti jääaikaa ja vastuuta kokeneen Jon Klemmin rinnalla. Ensimmäisessä viidessä ottelussa hän pelasi yli 15 minuuttia jokaisessa. Marraskuun alussa hänet siirrettiin Norfolkiin, eikä takaisin kutsua ole toistaiseksi kuulunut.
- Omasta mielestäni NHL-pelit lähtivät hyvin käyntiin. Ensimmäiset 5-6 peliä menivät hyvin, sitten sitä vaan huomasi olevansa pressiboxissa. Siihen tuli vielä pari peliä, ja sitten tultiin tänne hakemaan peliaikaa, Kukkonen muistelee.
- Farmikomennus oli ihan odotettu. Kun olin istunut katsomossa viimeiset viisi peliä, niin kyllä mä tiesin lähteväni kohta alas, hän jatkaa.
Farmikomennus ei vastenmielinen
Kukkonen on pelannut Norfolkissa 27 ottelua, ja niissä hän on kerännyt tehopisteet 1+4. Viime kaudella hän voitti koko SM-liigan plus-miinus-tilaston huikealla lukemalla +44, ja sama suuntaus on jatkunut myös AHL:ssä. Kukkosen tehosaldo on +2, mikä sinällään ei ole mitenkään erikoinen lukema, mutta suorituksen arvo nousee tarkasteltaessa koko joukkueen osalta kyseistä tilastoa. Kukkosen lisäksi joukkueesta ovat plussan puolella vain venäläiset Pavel Vorobiev (+3) ja Mihail Yakubov (+5). Osa joukkueen avainpelaajista on toistakymmentä maalia pakkasen puolella.
- Täällä oon saanut ihan hyvän roolin. Pelaan yli- ja alivoimaa ja saan pelata paljon, mikä on ollutkin mukavaa, Kukkonen toteaa tyytyväisenä.
- Pakkipari vaihtelee viikoittain, ja pelin sisällä myös tosi paljon. Oon pelannut kaikkien kanssa täällä, hän selvittää.
Kukkosta pidetään Norfolkin parhaana puolustajana. Hyvän pelikäsityksensä ansiosta hänen nähdään olevan vuosia edellä kehityksessä muita joukkueen tulokkaita.
- Fanikulttuuri täällä Norfolkissa on vielä aika mysteeri, kun ei täällä ole sellaista fanikulttuuria yhtään, mihin olin Oulussa tottunut. Mutta tosin eipä siihen tasoon taida päästä missään päin maailmaa… Yleisö herää vain tappeluissa todenteolla ääneen, eikä ihmisiä harmita tappiot oikeastaan ollenkaan, Kukkonen ihmettelee.
Farmikomennus merkitsi 2,8 miljoonan asukkaan suurkaupungin vaihtumista vajaan 24000 asukkaan Norfolkiin. Elinympäristössä tapahtui siis jälleen melko radikaali muutos.
- Täällä on kyllä ihan kiva elellä ja olla. Asun meren läheisyydessä, ja kaupunki on sopivan pieni verrattuna Chicagoon. Ilmat on talvella nollan ja +20 asteen välillä, joten talvea kyllä kaipaa aina välillä. Ja lunta! Täältä tosin on aika pitkä matka joka paikkaan, mutta onneksi meillä on sängyt bussissa, niin se ei ole ongelma, Kukkonen kertoo.
Ajan ja tilan kanssa vaikeuksia
Sopeutuminen kapeisiin kaukaloihin tuottaa varmasti ainakin osalle pelaajista vaikeuksia. Pohjoisamerikkalaisessa pelityylissäkin on varmasti opettelemista Euroopassa ikänsä pelanneille.
- Suurimmat erot SM-liigalla ja NHL:llä on pelaajien koko ja kaukalon koko, jotka vähentävät tilaa ja aikaa. Pelit olivat ainakin alkukaudesta tasoltaan hyviä, ja kiekkoa pyrittiin pelaamaa paljon enemmän mitä olin luullut. Sitä ei roiskittu niin paljon kuin puhutaan, Kukkonen toteaa.
- SM-liigan ja NHL:n erot on varmaan juuri tilassa ja ajassa, mutta luulisin että yleisön kannalta peli täällä on viihdyttävämpää suurimmalta osin. Varsinkin jos pelejä olisi vähän vähemmän. Kiekottoman pelaajan estäminen on täällä paljon hankalampaa, Kukkonen jatkaa.
- Kyllähän niitä sopeutumisvaikeuksia oli pelityylin ja vähemmän ajan kanssa, jos ei olisi ollut niin tuskin sitä täällä pelattaisiin, Kukkonen toteaa.
Sopeutumista pohjoisamerikkalaiseen elämään ja arkeen oli auttamassa tuttua kieltä puhuva mies – sikäli kun Oulun ja Tampereen murteilla puhuvat toisiaan ymmärtävät. Molemmat suomalaistulokkaat,. Lasse Kukkonen ja Tuomo Ruutu, pääsivät Chicagossa aluksi kokeneen ja kaiken nähneen Ville Niemisen opastukseen. Stanley Cupinkin voittaneesta Niemisestä olikin aluksi suuri apu noviiseille kaikissa käytännön asioissa toimien paljon kuskina ja tulkkina Lasselle ja Tuomolle. Paitsi harjoitusten ulkopuolella, kolmikko toimi ryhmänä myös harjoitusten aikana. He esimerkiksi venyttelivät yleensä yhdessä ja kävivät yhdessä punttisalilla.
- Täytyy kyllä sanoa, että Villestä oli mulle tosi iso apu kun olin ylhäällä, ja on varmasti edelleen iso apu myös Tuomolle. Kai siinä on aina iso kasa uusia asioita kun muuttaa uuteen maahan, niin todella iso apu oli Villestä kun se tiesi miten homma täällä pyörii ja mitä tuleman pitää. Eihän niistä mutkista aina siltikään selvitty kommelluksista, mutta Ville voi niistä valottaa enemmän kun on Tampereen kova huulenheittäjä!
Lisää fyysisyyttä ja nopeampaa kiekon liikettä
Monella jääkiekkoa seuraavalla on varmasti sellainen käsitys farmiliigoista, että niissä pelaajat vain pyrkivät saalistamaan pisteitä itselleen ja kaikin tavoin antamaan vain näyttöjä päästäkseen ylös NHL:ään. Lasse Kukkonen vakuuttaa, että Norfolkissa asiat eivät ole näin.
- Täällä meillä valmentaja pitää kyllä huolen, että kellään ei oma etu pääse menemään joukkueen edun edelle, ja muutenkin voisin sanoa, että joukkuehenki täällä farmissa on ollut isoin positiivinen yllätys! Joukkuehenki on hyvä ja pelaajat välittävät toisistaan, Kukkonen kiittelee.
Norfolk Admiralsia valmentaa pitkän NHL-uran tehnyt puolustaja Trent Yawney. Blackhawksin aikana Kukkonen pääsi tutustumaan viime kaudella kritiikkiä saaneen Brian Sutterin oppeihin. Millaisia miehiä nämä kaksi NHL-veteraania ovat valmentajina?
- Valmentajia ei voi oikein verrata kun Sutterista mulle ei oikein ehtinyt tulla kunnon kuvaa. Trent Yawney on tosi vaativa ja tiukka valmentaja, mutta myös rehti, pelaajia kuunteleva ja tukeva valmentaja, Kukkonen kertoo.
- Harjoittelumäärät täällä on pienempiä kuin Suomessa, kun pelejä on niin paljon. Jään ulkopuoliseen tekemiseen täällä ei joukkueena kiinnitetä huomiota kovinkaan paljoa, Kukkonen jatkaa.
Lasse Kukkonen on jo sisäistänyt, millä pelin osa-alueilla hänen tulisi kehittyä päästäkseen takaisin Windy Cityyn.
- Mun pitäisi saada varmaan lisää fyysisyyttä ja nopeampaa kiekon liikettä, jotta pääsisin takaisin ylös, Kukkonen analysoi.
Monet odottivat Kukkosen palaavan Blackhawksin vahvuuteen Alexander Karpovtsevin polvileikkauksen myötä, mutta tuolloin Burke Henry sai kutsun ylös.
