JYPin kakkoskentän hyökkääjä kiekkoili Kärpissä vielä kaudella 2002-2003. Tuon jälkeen hän on kiertänyt kaukaloita muun muassa KalPassa ja Kajaanin Hokissa. Täksi kaudeksi tie vei Jyväskylään ja tuloksena oli mestaruus. Hyökkääjä ei heti mestaruuden ratkeamisen jälkeen osannut sanoa, miten juhlakuviot ehtivät.
– En tiedä milloin Muhokselle asti ehtii juhlimaan, mutta Jyväskylässä juhlat jatkuvat aika pitkään. Todella hyvältähän se tuntuu, kun mestaruus tulee vielä kotikaupungissa, Tuppurainen hymyili.
Jyväskyläläiset voittivat SM-liigan runkosarjan ja jyräsivät pudotuspeleissä lopulta väistämättä mestaruuteen saakka. Täten seuraa voi helposti sanoa Suomen parhaaksi kaudella 2008-2009.
– Eipä ole kahta puhetta siitä, mikä oli paras joukkue. Tiukkoja maalin pelejähän nämä olivat, ja finaaleissa pelasivat sarjan kaksi parasta joukkuetta.
Finaalisarjan tiukin ottelu oli ensimmäinen kamppailu, jossa ratkaisua jouduttiin hakemaan aina jatkoajalta saakka.
– Olihan se ensimmäinen peli merkittävä. Saimme jatkoaikavoitosta lisäpotkua. Toinen oli vaikea ottelu, mutta taistelimme siitäkin voiton.
Tiivistä viisikkopeliä
JYPin mestaruuden kivijalkana oli toimiva viisikkopuolustus, joka tylsytti Kärppien hyökkäyksen täysin. Myös viimeisessä pelissä kaava oli sama.
– Viisikko- ja joukkuepeli olivat meillä parempia. Halusimme auttaa kaveria ja paikata toisten virheitä. Suojelimme myös maalia todella kovasti ja teimme töitä yhteisen hyvän eteen.
– Puolustustaisteluahan se paljon oli tänäänkin. Jäähyt tapoimme hyvin, eikä Kärpillä juuri ollut hyviä maalipaikkoja.
Tuppuraisen oma kausi ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Nivusvamma piti hänet sivussa pitkään, eikä kuntoutuminen tapahtunut hetkessä.
– Ei kausi paremmin olisi voinut päättyä. Henkisesti erittäin raskas vuosi, yli kahdeksan kuukauden loukkaantumisesta ei ole helppo hypätä kentälle.
