- Kyllä meillä lähti kausi todella hyvin käyntiin. En oikeastaan edes odottanut niin hyvää starttia kuin saimme. Kuitenkin oltiin uusien äijien kansa matkassa. Siinä vaiheessa oltiin aikataulussa, muistelee Sportin päävalmentaja Pasi Räsänen joukkueensa alkukautta.
Sportin kausi alkoi valehtelematta hyvin. Kymmenen ensimmäisen ottelun jälkeen plakkarissa oli 22 pistettä ja kahdeksan voittoa. Alkukauteen mahtui myös kansainvälinen turnaus Continental Cup, johon Sport osallistui aloittaen toiselta kierrokselta. Vaasassa nähtiin joukkueita Unkarista, Kazakstanista ja Latviasta taistelemassa vaasalaisten kanssa paikasta Continental Cupin kolmannelle kierrokselle Norjan Stavangeriin. Lopulta Beibarys Atyrau selvisi jatkoon.
- Joukkueena meillä oli tavoite pärjätä turnauksessa, mutta jäätiin sitten toiseksi. Kun ajattelee sitä materiaalia, mikä meillä oli ja pelillisestikin, niin kyllä siitä jatkoon olisi pitänyt mennä. Kyllähän se oli pettymys, ja ehkä se pettymys jäi vähän päälle lopuksikin runkosarjaa, harmittelee Räsänen.
Sportin alkuperäinen tarkoitus Continental Cupissa oli pelata laajemmalla materiaalilla kuin loppujen lopuksi kentällä nähtiin. Sääntöpykälät estivät Sportin alkuperäisen sotasuunnitelman.
- Sinne turnauksen laitettiin semmoinen iso lista, johon laitettiin 30 pelaajaa. Me sitten luultiin, että tuon listan mukaan saa käyttää ketä haluaa, mutta se varsinainen turnauskäyttömäärä oli sitten pienempi. Tuli niitä loukkaantumisiakin, mutta niiden tilalle ei sitten saanutkaan ketään mukaan, ihmettelee Räsänen.
Luonnollisesti turnauksissa rasitus kasvaa kovaksi, ja muutama loukkaantuminenkin ehti tulla cupin aikana. Se ei voinut olla näkymättä.
- Kun niiden loukkaantuneidenkaan tilalle ei saanut ketään, niin kuormitus tuli aika kovaksi. Kyllä tuollainen turnaus on kova rypistys, sama se, kuka sinne lähtee. Siinä oli kuitenkin kymmenen päivää ja kuusi peliä.
Räsäsellä olisikin ehdotus.
- Sarjaohjelma pitäisi suunnitella niin, että jos osallistuu Continental Cupiin, niin siinä olisi ainakin viiden päivän huili ennen seuraavaa ottelua. Muuten siitä tulee turhankin kova rypistys, ehdottaa Räsänen.
Sport antoi Miskolci Polar Bearsille turpaan 11-1.
Syksyn suvantovaihe – kotitappioiden erikoinen putki
Sportin matka jatkui Continental Cupin jälkeisellä viikolla kahdella vierasotteluilla Kouvolassa ja Vantaalla sekä lauantai-illan kotimatsilla JYP-Akatemiaa vastaan. Pienehkö tappiokierre sattui tähän väliin.
- Turnauksen jälkeenkin oli pelirypäs aika kova. Meille tuli suvantovaihe, ja yksi piste me taidettiin saada niistä cupin jälkeisistä viidestä pelistä. Kun oli vielä reissupelejäkin päälle, niin se oli fyysisesti rankkaa, kertailee Räsänen.
Maajoukkuetauon jälkeen Sportilla kuitenkin kulki taas paremmin. Mielenkiintoista kuitenkin on se, että kotona pisteet jäivät harvinaisen vähiin ja kolmea pistettä kotona ei onnistuttu nappaamaan reiluun kuukauteen ollenkaan. Vieraissa kuitenkin kulki äärimmäisen mallikkaasti.
- Vähän se oli sellaista vuoristorataa. Onneksi kuitenkin vieraissa kulki. Pelattiin varmaan Sportin historian parhaita vieraspelejä. Pysyttiin kuitenkin pistetahdissa, eikä mitään katastrofia päässyt tapahtumaan, pyörittelee Räsänen.
Kotiotteluiden tappiohin ei löytynyt yksiselitteistä tekijää,.
- Kaikkihan halauaa mestarin voittaa kotikaukalossaan ja varmaan huomasivat vähän sitä haavoittuvaisuuttakin. Vähä oli äijillä puristustakin jo, kun kotivoittoja ei alkanut kuulua. Kotona kuitenkin startattiin aina hyvin, mutta menettiin sitä otetta kolmansissa erissä ja toisten erien lopuissa. Vähän vaikea se tilanne oli.
Itsensästäänselvyys ei kuitenkaan ollut mikään. Mestiksen tämänkautinen tasaisuus ja sarjan kova tasokin olivat myös vaikuttavia tekijöitä.
- Pelattiin vähän liian vaikeaa peliä kotona. Sarja oli kuitenkin kova ja vastassa oli hyvin rakennettuja ja valmennettuja joukkueita. Mutta kyllähän nämä kotipelitkin oli vuoristorataa, kuten koko kausi muutenkin. Tasaisemmin olisi pitänyt pystyä pelaamaan, mietiskelee Räsänen.
Joulutauolta tehokkaampana
Tauko oli tehtyt Vaasassa hyvää. Voittojen tielle palattiin tauon jälkeen heti ensimmäisessä pelissä, jossa kaatui sarjanousija HCK mallikkaasti 4-1.
- Noiden taukojen jälkeen sattiin hyvin koneet käyntiin. Silloin marraskuussa ja joulukuussa onnistuttiin. Ei siinä ihmeitä tauon aikana tehty: tavallista harjoittelua ja onnistuttiin siinä hyvin, kertailee Räsänen.
Joulutauon jälkeen Vaasassa nähtiin upeita pelejä ja joukkue napsi pisteitä lähes joka pelistä pidemmänkin aikaa. Nousu ylöspäin oli alkanut.
- Alettiin saada tasaisempia suorituksia ja päästiin nauttimaan harjoituksien tuloksista, kiitteli Räsänen.
Sport palasi joulutauolta mallikkaasti.
Runkosarjassa irtosi lopulta sijoitus kolme. Vaasassa päästiin sijoitustavoitteeseen, muttei pistetavoitteeseen. Kuitenkin sijoitus tyydytti valmentajaa.
- Joukkueen sisäiseen tavoitteeseen päästiin sijoituksen osalta, mutta pistetavoitteeseen ei aivan ylletty. Jos viimeiset pelit Heinolassa ja kotona TUTOa vastaan oltaisiin voitettu, niin oltaisiin päästy siihenkin. Siihen nähden, mitä kaikkea kauden aikana tapahtui, niin pitää olla äärimmäisen tyytyväinen, kehuu Räsänen.
Kotkan lento katkesi puolivälieriin
Monille varmasti tuli yllätyksenä, että viime vuosien aikana kovaa menestystä niittänyt vaasalaisryhmä lensi ulos heti pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Joensuun Jokipojat oli kova pala purtavaksi Sportille. Vaasassa kyllä tiedettiin, mitä on tulossa vastaan.
- Pitkää sarjaa tiedettiin odottaa, ja että helpolla ei tultaisi pääsemään. Tiedettiin, että Jokipojat on kova joukkue ja kovassa vireessä. Heillä on sarjan parhaita pakistoja ja kaksi hyvää duunarikenttää. Saivat vielä Blomqvistin (Sami) ja Järvisen (Matti) siihen. Heillä oli sitten Rajalan (Juuso), Rannan (Roope) ja Karevaaran (Joona) lisäksi toinenkin hyvä hyökkäyskentällinen, spekuloi Räsänen.
Ensimmäisen ottelun Sport onnistui kuitenkin voittamaan selkeästi 4-0. Tässä vaiheessa näytti siltä, että jos sama meno jatkuu, niin Sport suorastaan kävelee yli.
- Tuota ottelusarjaa on nyt tässä hyvä tovi analysoitu. Tietyllä tavalla ensimmäinen ottelu oli hyvä meiltä. Pystyttiin pelaamaan sellaisella tasolla, millä tuollainen sarja pitää aloittaa.
Toiseen otteluun lähdettiinkin sitten jo Joensuuhun kokeilemaan. Jokipojat oli vähintään yhtä tyly isäntä, kuin Sportkin ensimmäisessä pelissä ja korjasi potin lukemin 5-2.
- Siinä toisessa ottelussa Joensuussa sorruttiin vähän turhiin jäähyihin. Menetettiin se ote sitten sitä kautta Jokipojille. Mutta kyllä me siihen oltiin valmistauduttu, että helpolla ei tulla pääsemään, kertaili Räsänen.
Kolmannessa ottelussa Jokipojat onnistui ryöstämään kotiedun itselleen. Jatkoajalle asti venynyt peli ratkesi joensuulaisten hyväksi 2-3. Viime kaudella Sportia edustanut Blomqvist täräytti jatkoaikaosuman.
- Siinä jatkoajan alussa meillä oli paikka laukoa tyhjiin, mutta Riska (Erik) ampui tolppaan. Mielestäni se oli meille iso pelin menetys ja henkisesti se oli kulminaatiopiste. Kärkimiehet eivät missään vaiheessa saaneet oikein onnistumisia, vaikka paikkoja oli. He vähän sulivat verrattuna Jokipoikien kärkimiehiin, harmittelee Räsänen.
Seuraavaksi oli luvassa peli numero neljä Joensuussa. Sarjassa voitiin puhua tietynlaisesta vedenjakasta, koska jos Sport ottelun häviäisi, niin he pelaisivat seuraavat kolme ottelua selkä seinää vasten. Jokipojat onnistui tehtävässään ja nollasi vaasalaiset lukemin 3-0.
- Kyllä se maanantain neljäs ottelu oli iso peli. Jokipojat pelasi silloin äärimmäisen kypsän ottelun. Sitten oltiinkin jo selkä seinää vasten.
Viides ja ottelusarjan viimeiseksi jääneen pelin Jokipojat hoiti Kuparisaaressa lukemin 1-3. Pelistä ei jäänyt paljoa jälkipolville kerrottavaa.
- Siinä oli pojilla jo aika paljon puristustakin. Ei saatu sellaista flow'ta päälle missään vaiheessa. Jokipojat hoiti viimeisen pelin hyvällä itseluottamuksella.
"En tiedä oliko meillä edes kotietua"
Joensuun ja Vaasan väli on jo melkoisen monta kilometriä taittaa bussilla. Pitkä matka nousi jollain tavalla arvoon, niin kuin varmasti edellisinäkin vuosina, kun Sport ja Jokipojat ovat ottelusarjoja pelanneet.
- Tuo ohjelma on vähän tuollainen. Kun alkaa oikein miettiä, niin onko meille siitä edes kotietua? Ensin pelataan keskiviikkona kotona, sitten matkustetaan perjantaiksi Joensuuhun ja lauantaina taas takaisin Vaasaan. Ei se minusta hirveä kotietu kyllä ole, naurahtaa Räsänen.
Räsänen harmittelikin, että vastaan tuli juuri Jokipojat.
- Harmittavaahan se on, että tämmöinen pari sattui, että on äärimmäisen pitkät matkat. Jos nyt otetaan vaikka liigasta HIFK ja Pelicans, niin eihän se matka siinä juurikaan tuntuisi. Mutta tässä sen jo huomaa, kun matkustat sen 6,5 tuntia bussissa. Ei se lauantain peli enää kotiedulta tuntunut.
Ottelusarja ei kuitenkaan kaatunut Räsäsen mielestä matkusteluun.
- Hyvin paukut silti riittivät vielä lauantainkin pelissä.
Sportilta meni jokseenkin penkin alle ottelusarjassa maalinteon suhteen. Paikkoja ei oikein pystytty hyödyntämään riittävästi, ja kärkimiesten onnistumiset olivat yhden käden sormilla laskettavissa.
- Enemmän vaan olisi pitänyt tulla paikoista onnistumisia. Tässäkin sarjassa oli esillä se meidän kärjen tehottomuus. Meidän kärki ei pystynyt ratkaisemaan pelejä verrattuna vaikka siihen, kuinka vastustaja onnistui.
Kärjen epäonnistumisella pudotuspeleissä oli luonnollisesti iso merkitys. Esimerkiksi Tomi Pekkala, joka voitti piste-ja maalipörssin, onnistui vain kertaalleen maalinteossa ja katselikin joukkueensa viimeisen ottelun katsomon puolelta. Onnistumisia odotettiin myös monelta muulta, kuten Toni Jalolta, Mika Halavalta ja niin edelleen.
- Heillä olivat ne odotusarvot takana. Tietysti vastustajakin pelasi todella tarkkaan heitä pois tilanteista ja varsinkin erikoistilanteet oli luettu. Kyllä sitä käytiin läpi, että pelataan toista puolta. Se ei sitten niin helposti enää käynytkään.
- Siinä ne loukkaantumiset näki. Sitä luotti siihen, että se, mikä oli ennenkin toiminut, toimisi nytkin. Eivät kuitenkaan pystyneet enää samaan, spekuloi Räsänen.
Myös tuomarilinja puhutti ottelusarjan aikana etenkin Räsästä. Totta on, että ottelusarjassa nähtiin paljon jäähyjä, ja tietysti niiden vaikutus jossain määrin näkyy molemmissakin joukkueissa.
- Se toinen kotipeli kyllä harmittaa. Siinä muuttui tuomarilinja aivan täysin ja välillä ei edes tiennyt, mistä tuli jäähyjä. Siitä tuli sitten kuormaa meidän tietyille pelaajille, eikä pystytty pelaamaan sitä meidän omaa peliä. Olisi toivonut tasaviisikoin olisi saanut pelata enemmän. Pelaajille menee hetki opetella sitten se uusi linja, manaa Räsänen.
Lopulta Sportin kausi päättyi suureen pettymykseen. Tavoitteena oli liiganousu, mutta se jää odottamaan ainakin ensi kauteen saakka. Projekti kuitenkin jatkuu samalla valmennustiimillä. Räsänen kertoo haastattelun toisessa osassa tulevan kauden kuvioista.