Helsingin IFK:n alkukauden merkittävimmät ongelmat ovat selvästi olleet hyökkäyspäässä. 15 ottelussa punanutut ovat heiluttaneet vastustajan maaliverkkoa ainoastaan 23 kertaa. Lukema on selvästi sarjan pienin.
Mikäli HIFK häviää perjantaina kotiyleisönsä edessä Ilvekselle, niin perinteikäs seura saattaa pudota sarjataulukon viimeiselle sijalle.
Jotain saamattomasta hyökkäyspelistä kertoo se fakta, että tehopisteissä mitattuna paras hyökkääjä Roni Hirvonen löytyy pistepörssin sijalta 88.
Seuraavassa käydään tarkemmin läpi, ketkä HIFK:n pelaajista ovat pettäneet räikeimmin odotukset umpisurkean alkukauden aikana.
1. Otto Paajanen
On varsinainen yllätys, että tunnollisen sentterin mainetta kantava Paajanen löytyy tämän listan kärjestä. Kevään 2019 Suomen mestarin alkukausi on ollut heikko. 15 ottelussa Paajanen on tehnyt vain kolme tehopistettä. Hänen tehotilastonsa on seitsemän pykälää pakkasella.
Varsinkin viime kevään pudotuspeleissä Paajanen muodosti erinomaisen ketjun Hirvosen ja Olli Palolan kanssa. Kuluvalla kaudella kolmikko ei ole löytänyt yhteispeliään, ja myös ketjukaverit ovat vaihtuneet varsin useasti.
Paajasen suurin ongelma on tällä hetkellä vajaavainen liike. Yrityksen puutteesta häntä ei voi syyttää, mutta heikon luistelun takia Paajanen on usein tilanteista myöhässä.
Mikäli HIFK haluaa nousta suostaan, tarvitsee se ehdottomasti Paajasen itseluottamuksen takaisin. Parhaimmillaan hän on sarjan kärkisenttereitä.
2. Otso Rantakari
Moni HIFK-kannattaja hieraisi kesällä silmiään, kun takavuosien tehopuolustaja solmi sopimuksen seuran kanssa. Urheilujohtaja Tobias Salmelaisen kommenteista kävi ilmi, että Rantakari olisi HIFK:n uusi kärkipuolustaja.
Oikealta laukova Rantakari on iskenyt 15 ottelussa neljä tehopistettä. Teholukema on -3.
Rantakari ei ole pystynyt tuomaan riittävästi apuja HIFK:n avauspelaamiseen. Tämä on näkynyt myös siinä, että helsinkiläisten ylivoimapeli on ollut myös sarjan heikointa.
Takavuosina Rantakari oli erinomainen ylivoimapelaaja, mutta tällä kaudella ylivoimaa ovat säväyttäneet heikot syötöt ja useat kiekonmenetykset siniviivalla.
Kehonkieli on ollut kaukalossa myös varsin ylimielinen. Luistelu on pääosin ollut löysää ja myös kamppailutilanteisiin Rantakari on mennyt peruutusvaihde päällä.
3. Eetu Koivistoinen
Viime vuoden ykkössentteri on kaukalossa pahasti eksyksissä. Koivistoisella on varmasti ikävä vanhaa ketjukaveriaan Jere Innalaa, joka oli viime kaudella erinomainen ruokkija hänelle.
Koivistoinen on 15 ottelussa iskenyt kaksi maalia ja yhteensä kuusi tehopistettä. Luku on suurseuran kärkipelaajalle hämmentävän heikko.
Pelaajatyypiltään Koivistoinen on varsin tunnollinen kahden suunnan sentteri. Kevään 2021 Suomen mestari ei ole kuitenkaan sellainen superyksilö, joka pystyy ottelun kriittisillä hetkillä ottamaan joukkueensa reppuselkään.
Koivistoinen tarvitsee vierelleen taidokkaan pelinrakentajan, mutta tällä hetkellä HIFK:ssa sellaista pelaajaa ei vain ole.
Hälyyttävää viime otteluissa on ollut se, että hyökkääjän asenne on heikentynyt ja ylimielinen liukuminen on kentällä lisääntynyt. Helsinkiläisten kannalta Ville Peltonen on toivottavasti huomannut tämän.
Muuta huomioitavaa
Isoin odotuksin Helsinkiin saapunut Julius Nättinen on ollut myös suuri pettymys. Vanhalle maalikuninkaalle on kuitenkin annettava vielä aikaa, sillä alkukaudella kiusanneet loukkaantumiset ovat selvästi vaikuttaneet hyökkääjän iskukykyyn.
Stadilaisten kipparina toimiva Teemu Tallberg on varmasti johtavana pelaajana erinomainen, mutta pelillisesti Talen taso on ollut heikko jo pidemmän aikaa.
Kaikella kunnioituksella Helsingin IFK:n kapteenin pitäisi pystyä tuloksentekoon ja näyttäviin pelillisiin suorituksiin. Kapteeni on onnistunut edellisen kerran maalinteossa 26. tammikuuta.
