"Tarvitsemme edelleen kauden aikana noin 210 000 euroa uutta rahoitusta, josta 100 000 euroa joulukuun aikana ja 50 000 euroa tällä viikolla.”
Edellä mainitun lauseen kirjoitti Hockey-Team Vaasan Sport Oy:n hallituksen jäsen Tuomas Saikkonen Linkedin-tilillään maanantaina. Kuulostaa erittäin surulliselta, että perinteinen kiekkoseura elää näin veitsenterällä, vieläpä pelatessaan korkeimmalla sarjatasolla Liigassa.
Samaan aikaan toisaalla Mikkelin kaupunki osti kaupungin kiekkoilun lippulaivalta Jukureilta aition 75 000 eurolla. Nopea ja yllättävä aitiokauppa ei Iltalehden lokakuussa haastatteleman, sen aikaisen toimitusjohtaja Antti Laakson mukaan liittynyt Jukureiden tiukkaan taloustilanteeseen, mutta sen vaikutus on varmasti merkittävä. Jukurit teki viime kaudella yli 300 000 euron tappiot, minkä lisäksi sen yleisökeskiarvo laahaa reilusti budjetoitua perässä. Laakso sai tehdä tiistaina tilaa Tero Kumelalle, joka on seuran uusi toimitusjohtaja.
Sport nousi – tai oikeastaan nostettiin – Liigaan kaudeksi 2014–15, Jukurit kaudeksi 2016–17. Mikkeliläisjoukkue sijoittui lopulta viidenneksi kaudella 2021–22 päävalmentajansa Olli Jokisen johdolla, mutta muuten joukkueiden urheilullinen menestys on ollut laihaa. Ja kun kentällä ei juhlita, ei katsomokaan pullistele silmäpareista.
Vaasan jäähallin peruskorjauksen jälkeen Sportin yleisömäärät ovat olleet kasvussa, mutta Mikkelissä yleisömäärät ovat olleet koko Jukureiden Liiga-taipaleen ajan sarjan pienimpien joukossa. Alle 3000 katsojan keskiarvolla on eittämättä vaikea ylläpitää pääsarjatason jääkiekkoilua vajaan 52 000 asukkaan kaupungissa.
Jukureiden ongelmat juontuvat ennen kaikkea sen toimintaympäristöstä. Liigakiekkoilua pyörittävä yhtiö ei kykene toimimaan pelkän yhden liiketoiminnan varassa edes isommalla paikkakunnalla, se tarvitsee muita oheistoimintoja. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Kärpät, jonka taustayhtiö on ostanut viime vuosina esimerkiksi yökerhotoimintaa harjoittavan Tunturiviihde Oy:n sekä festivaaliyhtiö Qstock Oy:n. Jukureilla ei ole juurikaan oheisliiketoimintaa, ja kuten aiemmin mainittiin, pienellä väestöpohjalla on vaikeaa tavoittaa edes siedettäviä yleisömääriä halliin, joka on Liigan pienin.
Vaasassa yhdeksi isoksi ongelmaksi tiedetään juurikin viime vuosina kauttaaltaan rempattu kotiluola, jonka käyttökulut ovat uusimisen jälkeen verrattain suuret.
– Pienistä liigapaikkakunnista täällä on ylivoimaisesti kalleinta pyörittää jääkiekkobisnestä. Me maksetaan suunnilleen kolme kertaa enemmän hallitiloista ja jäästä kuin vastaavankokoisilla liigapaikkakunnilla, Sportin hallituksen puheenjohtaja Ismo Aukee kertoi Ylen haastattelussa.
Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta joukkueet jättivät lisenssihakemukset ensi kaudeksi lokakuussa. Molemmat osapuolet ovat kuitenkin järjestäneet osakeanteja, jotta niiden toiminta edes tämän kauden loppuun asti olisi turvattu. Tämä luo epäuskoa ja synkkiä pilviä koko toiminnan ympärille. Miten pääsarjatasolla asiat voivat olla näin huonossa jamassa?
Muutamat korkeimman sarjaportaan joukkueista operoivat eittämättä liian pienellä talousalueella. Osa niistä pysyy hengissä vahvan ja juurtuneen kotiseuturakkauden ansiosta, osalla on rahoittajanaan suuria konserneja, osalla ei kumpaakaan edellä mainituista. Sport ja Jukurit kuuluvat viimeksi mainittuun joukkioon, ja siksi niiden leireissä tulee korostumaan nyt, millainen johtaja laivaa ohjaa.
