Tilastot ovat vastaansanomattomia.
Lukko on kerännyt 39 ottelussaan 70 pistettä, mikä oikeuttaa sarjan piikkipaikkaan. Se on tehnyt Liigassa eniten maaleja ja päästänyt neljänneksi vähiten. Maaliero on 35 kihausta plussan puolella, toiseksi paras lukema on KalPan 24. Maaliodottamaero on ylivoimaisesti Liigan paras ja kiekonhallintaprosentti on niin ikään sarjan parasta.
Tämä kaikki huolimatta siitä, että Lukon ylivoima on sarjan huonointa (16,79 %). Läpi kauden kehnosti toiminut pakkopeli on viiden ottelun kuntopuntarilla onnistunut kerran neljästä, joten kenties parannusta on tältäkin osastolta odotettavissa. Ainakin tuolla pelaajamateriaalilla pitäisi olla.
Huono ylivoimapelaaminen on heikohkon alivoiman (76,42 %) lisäksi oikeastaan ainoa – olkoonkin relevantti – kritiikin kohde Lukon pelissä. On kuitenkin helpompaa saada erikoistilanteet toimimaan viisikkopelin toimiessa kuin toisinpäin.
Tomi Lämsä on saanut osakseen ansaittua kritiikkiä. Viime kaudella tapahtuneen mahalaskun jälkeen epäilyt tämän kauden suhteen olivatkin oikeutettuja. Tuolloin Lukko päätti runkosarjan sijalla kahdeksan. Noutaja tuli TPS:ää vastaan pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, kun turkulaiset olivat parempia voitoin 2–1.
Arvostelujuna on kuitenkin kulkenut tältä osin toistaiseksi vain yhteen suuntaan. Positiivisia kommentteja ei ole juurikaan esiintynyt, vaikka aihetta kenties olisi. Ainakin niitä on jaettu heppoisemminkin perustein.
Kyse ei ole siitä, etteikö saisi kommentoida kriittisesti, kun paikka on. Olen itsekin kritisoinut Lämsää esimerkiksi hänen epäonnistuttuaan U20-joukkueen peräsimessä. Mutta pelin edessä täytyy pystyä olemaan rehellinen myös arvosteltavan henkilön onnistuessa tehtävässään, vaikka pärstäkerroin ei jostain syystä miellyttäisi.
Lukko pelaa tunnistettavalla ja aloitteen haltuun ottavalla pelitavalla, joka tuottaa kentällä plusmerkkisiä asioita. Tämä yhdistettynä vahvaan pelaajamateriaaliin on keikauttanut vaakakuppia kauden alusta merkittävästi. Lukko vieläpä vahvistui entisestään hetki sitten, kun Ässissä alkukauden torjunut Joni Ortio siirtyi Raumalle.
Syksyllä kyseltiin, mikä joukkue pystyy horjuttamaan kolminkertaista hallitsevaa mestaria Tapparaa kevään peleissä. Nyt kysymys kuuluu: mikä joukkue pystyy horjuttamaan Lukkoa?
Mainittu Rikard Grönborgin Tappara on tuuliajolla pelinsä kanssa, Tommi Niemelällä on vasta – sinänsä hyvin edenneen – prosessinsa ensimmäinen vuosi menossa Ilveksessä. Ville Peltosen HIFK taas ei saanut peliä kehittymään edes miehistön ollessa terveenä, saati sitten nykyisessä tilanteessa.
Ville Mäntymaan luotsaama Kärpät on toki kymmenen ottelun kuntopuntarin kärjessä. Alkukaudesta taapertaneella puolen Suomen joukkueella on kevään peleissä sanansa sanottavana, mutta vahvasta pelaajamateriaalista huolimatta prosessi ei ole ollut mutkaton. Kysymysmerkkejä riittää.
Alkukauden mestariehdokkaiden ulkopuolelta KalPa pelaa Petri Karjalaisen johdolla erinomaista kiekkoa, mutta pelaajamateriaali ei ole aivan sarjan terävintä kärkeä.
Lukko ilmoitti joulukuussa käyttäneensä Lämsän sopimuksen sisältäneen option ensi kaudesta. Uutinen ei herättänyt tuolloin varsinaisia riemunkiljahduksia. Tällä hetkellä Lukolla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet mennä päätyyn asti Lämsän johdolla.
Se olisi kaiken tämän jälkeen riemastuttava lopputulema. Erityisesti ulkojääkiekkoilullisista syistä.
