Jääkiekkoa on fiktiossa useimmiten käsitelty ”Lämärin” ja ”Youngbloodin” kaltaisissa komediallisissa elokuvissa, lätkän karumpi puoli ja lieveilmiöt ovat jääneet uutisten ja dokumentaaristen julkaisuiden hommiksi.
Kansallisteatterin Willensaunassa on kevään ajan pyörinyt fiktiivisestä NHL-kiekkoilijasta kertova näytelmä ”Sammakkokuningas”. Näytöksiä on jäljellä enää yksi. Jos olet ehtinyt jo käydä näytelmän katsomassa, onnittelut. Jos et, varaa äkkiä lippu ja kalenteriisi tilaa.
Mielestäni jokaisen jääkiekkoa harrastavan tai siitä ammattia haaveilevan – ja myös heidän läheistensä − pitäisi tämä näytelmä nähdä.
Näytelmän vaikuttavin repliikki oli isosisko Essin tiivistys Jarkon urasta: "Menestyksen hinta oli paljon suurempi kuin mikään palkinto".
”Sammakkokuninkaassa” menestynyt NHL-kiekkoilija tulee viettämään kesää isänsä kesämökille. Takana on epäonnistunut kausi, vakava loukkaantuminen, lääkeriippuvuus ja itsemurhayritys, edessä pelkoa ja epävarmuutta tulevasta sekä raastavia keskusteluja isän ja siskon kanssa.
Muutamissa kohdissa näyttämöllä nähdään myös mykkä tanssijahahmo, joka on helppo tulkita rikkinäistä kiekkoilijaa piinaavaksi demoniksi.
Päähenkilössä on etunimen lisäksi muitakin yhtäläisyyksiä Jarkko Ruutuun, näyttelijä Mikko Nousiaisen olemus puolestaan toi monessa kohtaa mieleen Jere Karalahden. Harvalle ammattipelaajalle osuu uran aikana yhtäkään edellä mainituista lieveilmiöistä. Yllättävän monen tosielämän esimerkin kohdalla kuitenkin on toteutunut useampi.
Näytelmän vaikuttavin repliikki oli isosisko Essin tiivistys Jarkon urasta: ”Menestyksen hinta oli paljon suurempi kuin mikään palkinto”. Tämä tuli erinomaisesti esille läheisten näkökulmasta. Huoli on valtavaa, ja erottava Atlantin valtameri vain kasvattaa sitä.
Tarkoitus ei ole pelotella nuoria muiden harrastusten pariin eikä vanhempia lopettamaan kiekkoharrastuksen tukemista, mutta reaaliteettien äärelle on hyvä pysähtyä. Vaikka näytelmä oli fiktiivinen, se kuvasi NHL:n rajattua todellisuutta. Fiktiivisten hahmojen tilalle oli helppo kuvitella tunnettuja NHL-pelaajia.
”Sammakkokuningas” olisi helppo tuomita kliseekokoelmaksi, joka nostaa esille vain kielteisiä asioita ja raadollisuutta. Tarina tuo kuitenkin esille myös sen, että mahdottomaltakin tuntuva unelma on mahdollista saavuttaa. Seuraavassa hetkessä sekä pelaaja että läheiset joutuvat vielä miettimään, oliko unelman saavuttaminen kaiken sen arvoista.
Elämä ei ole pelkkää jääkiekkoa eikä ”Sammakkokuningas” ollut näytelmä pelkästään jääkiekosta. Silti tai juuri siksi se oli ajoittain lähellä opetusmateriaalia jääkiekon riskeistä, psykologiasta ja ammattilaishuippu-urheilun arjesta. Se oli enemmän kuin pelkkää viihdettä.
Kuitenkin näytelmän äärellä tuli viihdyttyä, naurettua ja itkettyä, mikä on laadun merkki.