Yksi teema nousee esille joka kevät, kun pudotuspelit alkavat. Sen kertomuksen mukaan taktiikat ja taidot voi heittää romukoppaan, sillä nyt merkitystä on vain taistelulla ja tahdolla.
NHL-legenda Theo Fleury nosti asian Twitterissä suorasukaiseen tapaansa esille heittämällä tilastot ikkunasta ulos ja nostamalla sydämensä ja pallinsa pöydälle.
You can throw analytics and corsi out the window at playoff time. It's heart and balls that matter at this time of year. The teams that have this usually win. When talent doesn't work hard or battle you have zero chance of winning.
— Theo Fleury (@TheoFleury14) 17. huhtikuuta 2019
Joukkueiden väliseen paremmuuteen, ottelun ja ottelusarjan voittajaan vaikuttaa monta tekijää. Ne ovat täysin samoja niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissäkin.
Näiden tekijöiden tärkeysjärjestyksestä voidaan käydä keskustelua vaikka kuinka pitkään. Listalle nousevat ainakin yksilöiden taidot, joukkueen pelitaktiikka, joukkueen ja yksilöiden fyysinen kunto − ja yhtä lailla myös henkiset ominaisuudet kuten voitontahto, päättäväisyys, vastoinkäymisten sietäminen ja jopa kipukynnys.
Näitä viimeksi mainittuja voisi varmasti kutsua juurikin sydämeksi ja palleiksi. Ajatus siitä, että yhtäkkiä ottelut ratkaistaisiin pelkästään näillä ominaisuuksilla on kestämätön.
Yksikään valmentaja ei heitä kentälle ratkaisevaan ylivoimaan kovinta tsemppariaan, vaan tehokkaimmat maalintekijänsä ja taitavimmat pelinrakentajansa. Jykevä puolustaja ei yhtäkkiä luistele Connor McDavidia kiinni pelkästään yrittämällä lujempaa. Maalivahti ei sijoitu oikein maskin takaa tulevassa laukauksessa vain sen vuoksi, että hän haluaa niin kovasti voittaa.
Ajatukseen pudotuspeliotteluiden ratkaisemisesta pelkillä palleilla ja sydämellä sisältyy myös hullunkurinen oletus siitä, että näissä tekijöissä kevään koittaessa syntyisi hetkessä valtavia eroja joukkueiden välillä.
Tammikuisessa tiistai-illassa parempi joukkue voi joskus päätyä voittajaksi hieman puolivaloillakin. Pudotuspeleissä lähtökohtaisesti kaikki joukkueet antavat kaikkensa ja pelaavat ainakin lähellä sadan prosentin suoritustasoaan.
Tietysti eroja on, erityisesti yksittäisten pelaajien, mutta myös joukkueiden välillä. Se joukkue, joka tekee raataa ja taistelee kovemmin, saa edun vastustajaansa nähden. Ne erot vain ovat hyvin pieniä ja täysin toissijaisia muihin, tärkeämpiin, tekijöihin verrattuna.
Palleista puhuminen on pudotuspelien dramaattisessa yhteydessä hienompi, ja yksinkertaisempi, tarina kuin todellisuus.
Joukkue voitti sen takia, että sen hyökkääjien luontainen laukaisutaito oli parempi. Joukkue voitti sen takia, että se hallitsi pelin virtausta ja kykeni siten luomaan enemmän laadukkaampia maalintekopaikkoja. Ketä tuollainen nyt kiinnostaa.
Sen sijaan kolmosketjun laidasta paluukiekon sisään runnonut ja voittomaalin tehnyt laituri kertomassa sydämestä, yrityksestä ja tahdosta kuulostaa tyystin toisenlaiselta ja herättää tunteita.
Parempi joukkue voittaa. Ei se, joka tahtoo enemmän tai yrittää kovempaa.