"Tämä on kortti, joka haluttiin ehdottomasti katsoa. Olen seurannut pelitaitojaan sekä seura- että maajoukkueessa. Hänessä on potentiaalia, jota me haluttiin."
Tällainen mainoslause on sangen tyypillistä seuran edustajalta uuden hankinnan kohdalla, kun taustoitetaan yleisölle tuntematonta pelaajaa ja nostetaan odotuksia. Selvä, tässä ei ole kummempaa.
"On erittäin mielenkiintoista nähdä, mihin hänen tasonsa ja ominaisuutensa riittää Liigassa."
"On hienoa saada tämä mahdollisuus ja päästä pelaamaan todelliseen kiekkomaahan."
Sen sijaan nämä virkkeet latistavat odotukset ensin saman seuran edustajan epäröivämmällä kommentilla ja lopulta pelaajan itsensä epätyypilisellä hehkutuksella.
Kyseessä on tietenkin Vaasan Sportin tuore hankinta, 35-vuotias puolalainen Marcin Kolusz, joka siirtyy Liigaan kotimaansa pääsarjasta. Siellä Sportin päävalmentaja Risto Dufva vaikutti ennen tuloaan Vaasaan ja hankki ensi käden tietoa nykyisen seuransa uusimmasta pelaajasta.
Liiga on monille ulkomaalaispelaajille erinomainen mahdollisuus ja näyteikkuna kovempiin sarjoihin. Lähtökohtaisesti Liigaan kuitenkin hankitaan ulkomaalaisia, jotka ovat maailman parhaista kiekkomaista tai ainakin pelanneet kovissa sarjoissa.
Puola on viimeksi pelannut MM-kisojen ykköstasolla keväällä 2002, eikä Puolan pääsarjankaan taso vakuuta – esimerkiksi Nestori Lähde teki Puolassa 46 pelissä lähes yhtä paljon pisteitä kuin yli 300 ottelun liigaurallaan. Edellinen Puolan pääsarjasta Suomeen siirtynyt pelaaja – ranskalainen Teddy Da Costa – oli Mestiksessä hyvä, mutta ei pärjännyt kunnolla Liigassa. Ja hän tuli Suomeen 27-vuotiaana.
Todennäköistä on, että Dufva ei hahmota Liigan vaatimustasoa ja rekrytoi joukkueeseensa pelaajan, joka miellyttää esimerkiksi asenteensa puolesta.
Sportin hankkima Kolusz on tosin varattu NHL:ään, ja pelikokemusta on WHL:stä ja Tšekin sekä Slovakian pääsarjoista. Näistä meriiteistä on kuitenkin aikaa, ja tilastojen perusteella konkaripelaajan taso on laskusuunnassa myös Puolan pääsarjassa.
Kokemusta Koluszilla kiistatta on, mutta vaikea kuvitella kyseessä olevan niin poikkeuksellinen pelaaja, että hän pystyisi vielä 35-vuotiaana nostamaan pelaamistaan Liigan vaatimalle tasolle. Jos näin olisi, herää kysymys, miksi vaadittiin pätkäsopimuksella toiminut suomalaisvalmentaja löytämään tämä salattu helmi.
Todennäköisempää on, että Dufva ei hahmota Liigan vaatimustasoa ja rekrytoi joukkueeseensa pelaajan, joka miellyttää esimerkiksi asenteensa puolesta. Antti Jaatinen, Olli Sipiläinen, Turo Asplund – onhan näitä esimerkkejä.
Koronapandemian vuoksi pelaajamarkkinat ovat tällä hetkellä poikkeukselliset, mutta on kuitenkin syytä muistaa, että jo ennen koronatilannetta niukoilla resursseilla toimiva Pelicans on esimerkiksi pystynyt hankkimaan tšekkiläisen moninkertaisen arvokisakävijän – mikä on ihan oikea meriitti, puolalaisammattilaisen kohdalla maajoukkue on lähinnä itsestäänselvyys.
Ehdin pari viikkoa sitten jo iloita Liigan vetovoimasta pelaajamarkkinoilla, mutta Sportin toiminta veti maton lisäksi lattialankutkin jalkojen alta. Huippupelaajista on turha haaveilla niin kauan, kun B-sarjan maajoukkuelegendatkin kelpaavat.
Veteraanipelaaja Puolan pääsarjasta kuulostaa enemmän Kummeli-sketsiltä kuin ammattilaisjoukkueen harkitulta ratkaisulta. Mielenkiintoista nähdä, pysyykö Kolusz Suomessa pidempään kuin Mr. Beginning.
