Kaiken piti olla valmista − tämä olisi vihdoin se kausi, kun Toronton kaupunki saisi olla ylpeä omistaan ja nyt olisi viimein mahdollisuus nostaa himoittua lordi Stanleyn maljaa kauden päätteeksi. Kun kautta on jäljellä vajaa neljännes, voidaan todeta turbulenssin olleen sitä luokkaa, että vahvemmastakin vaahterasta ovat lehdet meinanneet pudota. Onkin aiheellista kysyä, missä tämä organisaatio menee.
Maple Leafsin kauden alku osoitti, kuinka jääkiekkojoukkue on osiensa summa ja miten joukkue on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Jo kauden alussa oli nähtävissä, että vaahteranlehtipaitojen puolustus vuotaa. Puolustuspelin heikkoutta nosti esiin myös sittemmin potkut saanut Mike Babcock, joka ei tuolloin saanut joukkueen puolustuspeliä uomiinsa. Nyttemmin samaa ongelmaa on tuonut esiin Babcockin tilalle tullut GM Kyle Dubasin luottomies Sheldon Keefe. Huomionarvoista on, ettei Keefe ole hänkään onnistunut luomaan vakaata puolustusrakennetta Frederik Andersenin eteen.
Vaikka Maple Leafsin maalinsuulla seisoo Andersen, yksi liigan parhaimmista maalivahdeista, ei hänkään yksin voi joukkuettaan kantaa vastustajan hyökkäyksien alla, etenkään kivikovassa Itäisessä konferenssissa.
Puolustuspelaaminen on koko viisikon vastuulla, ja huomattavaa on, miten laiskasti ja jopa välinpitämättömästi puolustussuuntaan pelaavat Maple Leafsin kärkimiehet: Auston Matthews, Mitch Marner ja William Nylander. Edellä mainitut pelaajat tekevät hyvää tulosta pisteiden valossa ( 77 + 64 + 57 = 198 pistettä), mutta pelillinen johtajuus, omalla esimerkillä johtaminen loistaa poissaolollaan.
Näiltä pelaajilta pitää saada vaatia enemmän. Vaatia, ettei puolustuksesta varasteta tai ettei selkä suoristu omiin mentäessä. Valitettavasti tätä on kauden mittaan nähty. Johtavien pelaajien pitää omalla pelillään näyttää, mitä tarkoittaa pelata joukkueessa nimeltä Maple Leafs ja näin osoittaa, että organisaation tavoite ja päämäärä ovat suurempia kuin heidän omat tehopiste- ja maaliennätyksensä. Instagram-yhteistöistä tai -seuraajista nyt puhumattakaan.
Esimerkiksi tähdistötapahtumaan loukkaantuneena osallistunut Auston Matthews vaikutti olevan paikalla enemmän oman näkyvyytensä maksimoimiseksi, vaikka töissä oltiinkin NHL:n asialla.
Kaikkea edellä mainittua tarkastellessa on suorastaan järkytys, miten aneemisesti joukkueen GM Dubas operoi siirtojen takarajalla. Jopa terveenä kokoonpanon ulkopuolelle jätetty Tyson Barrie, jonka lähtöä pidettiin varmana, jäi organisaatioon.
Siirtorajalla Maple Leafsin suuntaan siirtyivät Miikka Salomäki, Calle Rosen, Matt Lorito ja Max Veronneau, joista ainoastaan Rosen on puolustaja, eikä häneltä voida odottaa kovinkaan suurta läpimurtoa vaahterapaitain puolustuksessa. Takarajan tuntumassa neljän vuoden sopimuksen tehneen Jake Muzzinin loukkaannuttua on Maple Leafsin puolustus edelleen karmivaa katsottavaa.
Toronton kiekkoväki pääsee ihailemaan Stanley Cupia vastaisuudessakin vain Toronton Hockey Hall of Fame -museossa
Tätä kirjoittaessa Maple Leafs on kiinni pudotuspelipaikassa ollen kolmantena Atlantin divisioonassa. Itäisessä konferenssissa kilpailu on kuitenkin äärimmäisen kovaa, ja sinivalkoiset pelaavat käytännössä pudotuspelejä jo nyt, mikä tulee näkymään myös keväällä − mikäli ovet varsinaisiin pudotuspeleihin aukeavat.
Mikäli Maple Leafs pelaa itsensä pudotuspeleihin, tulee kilpailu ja vastus olemaan sen verran kova, että valitettavasti Torontossa ei tänäkään keväänä tulla juhlimaan. Tästä johtuen Toronton kiekkoväki pääsee ihailemaan Stanley Cupia vastaisuudessakin vain Toronton Hockey Hall of Fame -museossa, kuten on tehty tähänkin asti, aina vuodesta 1967.
Yhteenvetona tästä kaikesta voidaan todeta, että Maple Leafsin organisaatio on tilanteessa, jossa valmentaja on vaihdettu, johtavat pelaajat tuntuvat pelaavan enemmän itselleen kuin joukkueelle ja GM on antanut nuorten tähtien sanella tahdit myös sopimusneuvotteluissa. On siis aivan selvä, että organisaatiossa on pelillisten ongelmien lisäksi johtamisongelma.
Viimeistään nyt on syytä kysyä: onko Kyle Dubasin aika Maple Leafsin johdossa tullut tiensä päähän?
Juttua muokattu 3.3.2020 klo 9.38: Maple Leafsin viimeisin Stanley Cup -vuosi korjattu vuodesta 1976 vuoteen 1967.
