New York Rangers on päässyt viime kausina lähelle mestaruutta, mutta nykyisen rungon menestysikkuna on armotta sulkeutumassa. Parasta ennen -päivä lähestyy vauhdilla, eikä yllättäisi vaikka se olisi jo jäänyt taakse.
Rangersissa ensin pelaajakehityksen johtajana ja tämän jälkeen joukkueen apulaismanagerina toiminut Chris Drury aloitti nykyisessä roolissaan joukkueen presidenttinä sekä toimitusjohtajana toukokuussa 2021. Rangers oli kriisissä, ja Tom Wilson piti pudotuspelien ulkopuolelle jäämässä olevaa joukkuetta sikailuillaan pilkkanaan viskoen tähtipelaaja Artemi Panarinia kuin räsynukkea ilman minkäänlaista vastustamista.
Drury ylireagoi tähän ja hankki ensitöikseen joukkueeseen tappelija Ryan Reavesin 1,75 miljoonan dollarin sopimuksella, hitaan mutta kankean puolustaja Patrick Nemethin kolmen vuoden ja 7,5 miljoonan dollarin sopimuksella sekä nelosketjun sentteri Barclay Goodrowin peräti kuuden vuoden ja 21,85 miljoonan dollarin sopimuksella, jossa oli mukana siirrot estävä pykälä.
Ehkä katastrofaalisin ratkaisu kesän aikana oli kuitenkin joukkueen parhaimmistoon kuuluneen Pavel Butšnevitšin kauppaaminen palkkasäästöjen vuoksi St. Louis Bluesiin vaihdossa farmitason Sammy Blaisiin ja kakkoskierroksen varaukseen.
Kukaan saapuneista pelaajista ei ollut edes likipitäen sopimuksensa väärti
Yksikään saapuneista pelaajista ei ollut edes likipitäen sopimuksensa väärti, ja heistä eroonpääsemiseksi Drury on joutunut uhraamaan Rangersin tulevaisuutta. Joukkueen uudeksi päävalmentajaksi Drury palkkasi Vegas Golden Knightsin aiemmin ulospotkiman Gerard Gallantin.
Ensimmäisen kesän osittain kyseenalaisista ratkaisuista huolimatta Rangers selvisi heti Gallantin ensimmäisellä kaudella Itäisen konferenssin finaaleihin, joissa Tampa Bay Lightning oli kuitenkin terävämpi. Menestymisen kulmakivenä oli ennen kaikkea Igor Šestjorkinin yli-inhimillinen maalivahtipeli sekä tuolloin optimaalisessa iässä olleiden ykkössentteri Mika Zibanejadin ja maaleja liukuhihnailta tehtailleen Chris Kreiderin oivallinen kevätvire.
Seuraavana kesänä Drury jatkoi menestyksen tavoittelua hankkimalla kakkossentteriksi tuolloin 29-vuotiaan Vincent Trocheckin seitsemän vuoden ja 39,375 miljoonan dollarin sopimuksella. Sopimus oli ehdottomasti hyvä lyhyellä tähtäimellä, ja tämä Drurylla oli selvästi myös mielessään. Kyseessä oli selkeä parannus verrattuna aiemmin paikkaa hallussaan pitäneeseen Ryan Stromeen, joka päästettiin Anaheim Ducksiin.
Gallantin toisella kaudella menestys ei ollut lähellekään edellisen kauden tasoa. Drury hankki siirtotakarajalla lyhytaikaisiksi vahvistuksiksi heikkoja kausia pelanneet ja samalla tasolla myös Isossa Omenassa jatkaneet Patrick Kanen ja Vladimir Tarasenkon. Matka päättyi jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, joten valmentajasopimus purettiin yhteisymmärryksessä.
Uudeksi päävalmentajaksi hankittiin arvostettu Peter Laviolette, vaikka hänen johtamansa joukkueet olivat edellisten kuuden kauden aikana voittaneet pudotuspelisarjan vain kerran. Kaudella 2023–24 Rangers voittikin runkosarjan ja selvisi jälleen Itäisen konferenssin finaaleihin asti, joissa se hävisi niukasti Florida Panthersille.
voi kysyä, onko menestys tullut Druryn ansiosta vai Drurysta huolimatta
Rangers on kiistattomasti menestynyt viime kausina, mutta voi kysyä, onko menestys tullut Druryn ansiosta vai Drurysta huolimatta. Hänen aikanaan joukkueeseen tulleista uusista pelaajista oikeastaan vain Trocheck on ollut onnistunut hankinta. Sitä vastoin tulevaisuutta on menetetty paljon, ja Goodrowista sekä Troubasta eroonpääsemiseksi käytetyt keinot olivat vähintäänkin kyseenalaisia.
Tämä voi pitkällä tähtäimellä hankaloittaa seuran uusien pelaajien hankintaa mainehaittana: Rangersiin, Druryyn, heiltä saatuihin sopimuksiin ja niiden pysyvyyteen ei voi luottaa.
Joukkueen avainhyökkääjät eivät ole enää mitään nuorukaisia: kärkilaiturit Panarin ja Kreider ovat 33-vuotiaita sekä keskushyökkääjät Vincent Trocheck ja Mika Zibanejad 31-vuotiaita. Tämän vuosituhannen NHL:ssä mestaruusjoukkueiden avainhyökkääjät ovat olleet poikkeuksetta tuota nuorempia, ja uusia tähtipelaajatason nuoria ei ole lähivuosina joukkueeseen tulossa.
Kovapalkkaisten kärkipelaajien vanavedessä Alexis Lafrenièren uusi 7,45 miljoonaa dollaria kauteen takaava sopimus astuu voimaan syksyllä 2025, ja läpimurtonsa avainhyökkääjäksi tehneen Will Cuyllen tulokassopimus loppuu kesällä. Myös Adam Foxin jälkeen joukkueen toiseksi tärkeimmäksi puolustajaksi noussut K'Andre Miller tulee saamaan kesällä selvän palkankorotuksen.
Ei voida tietenkään unohtaa myöskään Šestjorkinin ennätyksellisen suurta jatkosopimusta, joka vie ensi kaudesta lähtien palkkakatosta tilaa peräti 11,5 miljoonan dollarin verran per kausi. Panarinin nykyinen sopimus loppuu vuorostaan kesällä 2026. Hän tuskin suostuu solmimaan juurikaan nykyistä sopimustaan edullisempaa jatkoa Rangersin kanssa.
Joukkueen pelaajiston ikärakenteen sekä palkkarakenteen vuoksi voidaankin perustellusti sanoa, että New York Rangersin mestaruusikkuna sulkeutuu todennäköisesti muutaman tulevan kauden aikana, ellei jotain ihmeellistä tapahdu. Juuri tällä hetkellä mestaruutta ei voi pitää erityisen todennäköisenä, eikä Drurylla todennäköisesti löydy keinoja tilanteen muuttamiseksi. Esimerkiksi Kaapo Kakon kauppaaminen voi nousta klassiseksi paniikkiratkaisuksi, jota muistellaan vielä vuosienkin päästä kauhulla.
