Tapahtuneet onnettomuudet tarkentavat usein elämän eri osa-alueiden turvallisuuskäytäntöjä – niin myös jääkiekossa. Waltteri Merelän taannoinen paha loukkaantuminen herätti lajiväen, mutta siitä huolimatta asia jumiutui harmaalle alueelle.
Jääkiekossa on ollut käytössä jo kauan erilaisia rannesuojia, Siitä huolimatta varsinaisia ranneviiltosuojia, jotka täyttäisivät viralliset luistimenviiltotestit, ei ole ollut. Pois lukien suomalaisen Cutlon-nimisen firman pitkään kehittämät suojat, jotka se toi muutama vuosi sitten markkinoille.
Jääkiekossa käytettävät viiltosuojatuotteet luokitellaan asetuksen (EU) 2016/425 henkilösuojaimiksi. Tästä huolimatta tällä hetkellä ainoastaan jääkiekossa käytettävälle kaulasuojalle on asetettu tekninen spesifikaatio CEN/TS 15256:2005, jonka mittojen ja kestävyysominaisuuksien on täytyttävä. Kaulasuojan on kestettävä siihen tarkoitettu virallinen luistimenviiltotesti CEN/TS 15256:2005.
Rannesuojille tai sukille ei ole toistaiseksi määritelty kaulasuojan tyyppisiä tuotevaatimuksia. Niille voi saada CE -hyväksynnän millä tahansa viiltotestimenetelmällä, kuten esimerkiksi EN388 tai USA:ssa käytettävällä ANSI -testillä.
Kyseiset testit antavat vain viiltosuojaluokituksen, eikä niiden perusteella voida varmistaa kestääkö kyseinen tuote (rannesuoja tai sukat) luistimenviiltoa. Näin ollen tällä hetkellä kuluttaja/käyttäjä ei voi luottaa siihen, että rannesuoja tai sukat kestäisivät vuorenvarmasti luistimenviillon.
ANSI -testin pienin viiltosuojaluokka on A1. Sen saavuttaa, mikäli materiaali kestää yli 200g viillon/paineen. Paksu puuvillasukka voi saada ANSI tai EN388 -viiltosuojaluokituksen. Sillä saisi haettua tuotteelle CE -merkin, mutta se ei todellisuudessa kestäisi luistimenviiltoa.
Nyt markkinoille on tullut siis rannesuojia, joilla ei ole suoritettu virallista luistimenviiltotestiä. Tämä tuntuu hyvin vastuuttomalta.
Jotta turvallisuus voidaan varmistaa, tulisi myös rannesuojille ja sukille asettaa vaatimukset vähemmäiskeston suhteen. Aivan kuten kaulasuojallekin on tehty.
Moni vanhempi elää siinä uskossa, että oman lapsen varusteet takaavat hyvän turvan pelaamiseen. Toivottavasti Jääkiekkoliitto asettaa pikimmiten ranneviiltosuojille samanlaiset vaatimukset kuin kaulasuojille. Tällainen harmaan alueen toiminta ei ole kenellekään eduksi.
Yhteenvetona:
Kun puhutaan jääkiekossa käytettävästä viiltosuojatuotteesta, niin tärkein ja asianmukaisin testimenetelmä on virallinen luistimenviiltotesti CEN/TS 15256:2005, jonka tuotteen tulee kestää.