Kansainvälistyminen. Kehittyminen. Markkinoiden laajentaminen. Uskaltaminen.
Ruotsin kiekkopäättäjät Håkan Loob ja Christer Englund laukoivat komeita termejä Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Suomen Harry Harkimo oli samaa mieltä. Jukka Rautakorpi piti Euroopan liigan alkamista selvyytenä, Toni Söderholm sanoi odottavansa liigaa innolla. Epäilyksistään huolimatta myös SM-liigan toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen oli kansainvälistymisen kannalla.
Hanasaaren kiekkokeskustelu oli Euroopan liiga -myönteinen.
Kaikki kuusi panelistia olivat vakuuttuneita liigan alkamisesta - aikavälillä viisi-kymmenen vuotta.
- Maali meillä lienee yhteinen [Euroopan liiga], mutta kysymys on siitä, miten tätä viedään eteenpäin ja millä aikataululla, Vuorinen sanoi.
Miksi Euroopan liiga ylipäätään tarvitaan?
Karrikoiden sanoen on yleisesti todettu, että kansallisten liigojen seuraava kehitysaskel on kansainvälistyminen. On uudistuttava, koska nykyinen malli alkaa vanhentua. Kuluttajat kyllästyvät. He maksavat, he päättävät.
Kehittymisen rinnalla on huoli eurooppalaisen jääkiekon arvosta. Lännessä seisoo laajentuva NHL, idästä työntyy KHL.
Eurooppa on kahden suuruuden välissä - puristuksissa.
Euroopan liigaan ei kuitenkaan saa loikata hätiköiden.
Kaikki muistavat Mestarien liigan eli Champions Hockey Leaguen (CHL), joka kuoli vuodessa rahan puutteeseen.
Harry Harkimo ei olisi Harry Harkimo, jos hänellä ei olisi ollut vastausta siihen, miksi Euroopan liiga ei kokisi Mestarien liigan kohtaloa.
- [Mestarien liigaa rahoittaneet] yhtiöt halusivat olla varmoja, että ottelut pelataan suurissa kaupungeissa, ettei asiakkaita vietäisi pienempiin kaupunkeihin..
Oliko yhteistyökumppaneille pettymys, että Mestarien liiga oli Espoossa ja Oulussa, ei esimerkiksi Helsingissä ja Turussa? Mestarien liigaan pääsivät kansallisten liigojen voittajat. Kaikki olisi sattumanvaraista.
Euroopan liigassa Euroopan suurimmat kaupungit. Pukumiehien toive toteutuisi.
On uskottava, että toteutuessaan Euroopan liiga todella kestäisi.
Silloin huoli kääntyy enää niihin pienempiin SM-liigaseuroihin, joilla ei ole sisäänpääsyä Euroopan liigaan. Miten heidän käy? Ei kai niiden tarina pääty?
Harkimo ja kumppanit vakuuttivat, että he voivat yhä olla mukana kansallisessa liigassa, joka ei kuole, vaan elää kansainvälisen Euroopan liigan rinnalla. Mutta miten todellisuudessa käy?
Mutta kiinnostaako suurta maksavaa yleisöä enää piskuinen SM-liiga, kun vaihtoehtona on tähtien täyttämä, kiiltävä Euroopan huippuliiga?
Ennen kuin Euroopan liiga voidaan aloittaa, on kaikkien SM-liigaseurojen tulevaisuus taattava. Muutoin Euroopan liigaan loikanneet tuntevat piston sydämessään, kylmän kiekkomaailman tiedostetusta raadollisuudesta huolimatta. Ei kai kukaan voi nauttia Berliinin ja Prahan valloittamisesta, kun taustalla piilee tietoisuus siitä, että me mulkut tapettiin SaiPa ja Ässät.