Kuopion kiekkoylpeyden KalPan merkittävin muutos alkavalle kaudelle tapahtui valmentajapuolella, kun KalPan pohjasakasta kärkisijoille johdattanut Pekka Virta jätti savolaisseuran. Tilalle astui seurassa jo neljä vuotta vaikuttanut Tuomas Tuokkola, josta tuli KalPan 2000-luvun liigahistorian kolmas päävalmentaja.
KalPa leimautui Virran aikana kiekkokontrollijääkiekon edelläkävijänä. Kiekotteleva pelitapa sopi savolaiseen makuun loistavasti ja seurajohto teki jo varhaisessa vaiheessa selväksi, että myös Virran seuraajalta odotetaan vastaavaa. Tuokkola onkin sitoutunut viemään pikkuhiljaa brändiksi kehittyvää pelitapaa eteenpäin.
– Tällä hetkellä vannon ehdottomasti kiekolliseen, hyökkäämiseen perustuvan pelaamiseen, mutta onhan taustalla äärimmäisen intensiivinen puolustaminen. Uskon, että tällä tyylillä on mahdollisuudet menestyä, Tuokkola arvioi.
Usko kiekkokontrolliin jatkuu vahvana
Tuokkolan ensimmäisiä teesejä uudessa pestissään oli jalostaa kiekkokontrollipelaamista aavistuksen suoraviivaisempaan suuntaan. Harjoitusotteluiden perusteella suoraviivaisuus ja Tuokkolan peräänkuuluttamat röyhkeät nousut maalintekosektorille ovat olleet harvassa. Muutoksia pelitapaan onkin vielä hankala hakea.
– Mitään ei muuteta pelkästään muuttamisen takia. Suoraviivaisuuttakaan ei kannata tehdä tyhmyyden kautta niin, että me ruvetaan luopumaan kiekosta liikaa. Meidän ei kannata lähteä "maalille heitto" –rumbaan, koska sitä me ei osata ja silloin kaveri saa enemmän maalipaikkoja kuin me, Tuokkola naulaa napakasti.
Tuore päävalmentaja on oikeassa. Pienikokoisen joukkueen vahvuus on vahvassa luistelussa ja nopeassa kiekon liikuttamisessa, ei niinkään maalille rynnimisessä. Viime vuosilta tutut hitaat hyökkäyksiinlähdöt saattavat kuitenkin saada rinnalle myös nopeampia variaatioita. Avainasemassa on kiekollisen pelaajan ja sitä kautta koko viisikon reagointi.
– Nopean ja hitaan lähtemisen ero ja niiden pelitilanteeseen tunnistaminen vaatii meiltä vielä harjoitusta. Nopeaa hyökkäystä varten meillä on harjoitteita, jossa pelaajat pakotetaan lähtemään nopeasti. Kyllä se sitten näkyy myös pelaamisessa, jos me keritään jotain konkretisoimaan. Meidän harjoittelutausta on kuitenkin vielä aika kapea, eikä kaikkia asioita ole ehditty hioa.
Kiekkokontrollipelaaminen on tällä hetkellä monien joukkueiden perimmäinen pyrkimys. KalPan, kuten monen muun haasteena tulee olemaan se, miten puolustaa järkevästi samaan tyyliin pelaavaa joukkuetta vastaan.
– Karvauspelaamisessa meillä on erilaisia variaatioita. Joko annetaan kova paine tai sitten annetaan vastustajan kiekotella. Katsotaan nyt miten joukkueet tulevat meitä vastaan pelaamaan ja toimitaan sen mukaan.
Myös karvauspelaaminen on pitkälti kiinni kärkimiehen reagoinnista. Jos karvaaja antaa vastustajan kiekolliselle puolustajalle kovaa painetta, on viisikon muiden jäsenten reagoitava mukana. Jos taas kärkikarvaaja tyytyy passiivisempaan muotoon, on keskialueen ohjauspeli oltava koko viisikkona toiminnassa.
– Meidän ajatusmalli lähtee kuitenkin kiekkokontrollin kautta, jolloin puhutaan hyökkäyspelaamisesta, kun kiekko on meillä.
Alakerran palikat paikoillaan
Paperilla KalPan materiaali on varsin kilpailukykyinen. Maalivahtipuolella kolmannen kauden kilpinutussa aloittava Ari Ahonen jatkaa suvereenina ykkösmaalivahtina, eikä syyttä. Ahonen on edellisten kausien aikana osoittautunut tasaisen varmaksi veräjänvartijaksi, johon joukkue voi luottaa täydellisesti.
Ahonen pystyy tarvittaessa kantamaan tolppien välissä isoa kuormaa, joten muille maalivahdeille jää lähinnä luukunaukojan rooli. Toisena maalivahtina KalPassa tulevalla kaudella on Kajaanin Hokista sarjaporrasta ylemmäksi hypännyt Juha Toivonen.
– ”Arskalla” on iso rooli ja Toivosen pitää tulla haastajaksi. Toivonen on pelannut loukkaantumisen jälkeen kaksi peliä ja vielä ei ihmeitä odoteta.
Puolustuksessa KalPan muutokset viime kevääseen ovat olleet marginaalisia, sillä ainoa uusi hankinta on Jyväskylästä saapunut Matti Koistinen. Kuopiolaisten alakerrasta löytyy niin kiekollista osaamista kuin oman pään luutiakin, vaikka kokonaisuutena KalPan puolustusosasto näyttää hivenen tasapaksulle.
– Kiekollista taitoa meillä on ja pakit pystyvät avaamaan ja kontrolloimaan peliä silloin kun on tarvis. Tyytyväinen olen kahdeksan pakin kokonaisuuteen. Tasainen ja tasapainoinen pakisto.
Puolustuksesta esiin voi nostaa jämäkän jenkkipakin Ryan Lannonin sekä Marko Kauppisen ja Adam Masuhrin. Kahden jälkimmäisen varassa tulee pyörimään kuopiolaisten ylivoimapeli, jonka toimivuudessa on kohtuullisesta menestyksestä huolimatta ollut toivomisen varaa.
Laiturit eliittiä, sentteritilanne arvoitus
Kilpipaitojen hyökkäysosasto kestää vertailun liigan kärkijoukkueisiin. Etenkin laitahyökkääjien osalta tilanne on erinomainen, sillä huippuosaamista riittää aina kolmeen ketjuun saakka. KalPan laituriosasto onkin liigan parhaita.
– Onhan meillä hyvä laituriosasto, mutta ne pitää vaan saada tekemään tulosta. Pisteitä tehneitä pelaajia on paljon, mutta jokaisen täytyy uudestaan ansaita peliaika ja tehdä ne pisteet uudestaan. Aihio on hyvä.
Kaikkien ollessa terveenä yhden kentällisen verran miehiä jää myös kokoonpanosta pois, joten parhaimmillaan kilpailutilanne on päällä koko ajan. Vammoilta ei tosin voi välttyä.
– Siinä vaiheessa kun loukkaantumisia tulee, meidän peruspelaamisen taso tulee olla niin kova, että se ei murra meidän joukkuetta.
Hyökkäyspään kysymysmerkit kohdistuvat sentteriosastolle. Ässistä tulleelle Matti Kupariselle kaavaillaan suurinta roolia, mutta onko mies menestyvän joukkueen ykkössentteri? Tai pystyykö nuori Jaakko Rissanen nousemaan jo johtavaan rooliin?
Tällä hetkellä vaikuttaa sille, että KalPan senttereistä jokainen joutuu pelaamaan itselleen yhden pykälän verran liian isossa roolissa. Mikäli KalPa joukkueeseen vielä vahvistusta haluaa, on sen lähdettävä uudesta keskushyökkääjästä. Tuokkola ei lisävahvistuksilla halua edes spekuloida.
– Meillä on viisi sentteriä ja koko ajan ollaan menty eteenpäin joukkueena ja viisikkona. Sentteri on yksi osa sitä pakettia.
– Onhan sentterin merkitys iso, mutta meillä ei ole sitä laituriakaan, joka painaa sitä laitaa pitkin, vaan kaikki joutuu pelaamaan, vaihtamaan paikkaa ja syöttämään. Puolustuksessa sentterin rooli on isoimmillaan, mutta tilanteesta en ole huolissaan.
Arvio:
Runkosarjan osalta KalPan virallinen tavoite on suora pudotuspelipaikka. Kuuden joukkoon sijoittuminen on realistista, vaikka samoja sijoja havittelevia joukkueita on useampia. Pelaajamateriaali KalPalla vastaa tavoitteita, mutta otteiden tulee säilyä vahvoina syyskuusta aina pitkälti kevääseen.
Pienenä sudenkuoppana voi nähdä ratkaisijoiden puuttumisen. Vaikka hyökkääjäkaarti on vahvan oloinen, on sieltä enemmän pelintekijöitä kuin maalintekijöitä. Ainoa sniper-tyyppinen pelaajakin, Kalle Kerman, aloittaa kauden lasaretin puolella. Harjoituspeleissä KalPa on tehnyt suhteellisen vähän osumia, olkoonkin että oma maali on heilunut vielä vähemmän.
KalPan sijoitusta arvioitaessa katseet kääntyvät väistämättä nuoreen päävalmentajaan. Tuokkolalla on pelistä oma näkemyksensä, mutta saako hän tuotua omat ajatuksensa käytännön tasolle? Tuoreen valmentajan kannukset rakentuvat arkisen työn kautta, jonka myötä tulee myös paljon puhuttu uskottavuus.
Viimeisimmät kaudet ovat laajalti osoittaneet, että kiekkokontrollijääkiekolla voi menestyä. Onko sen aika ensi vuonna Kuopiossa, se jää nähtäväksi.
